Tuoksuvaa pääsiäistä!

Ruokapöytämme vieressä on varsinainen hörhöpöytä! Se on somistaa helppo vuodenaikojen juhliin ja teemaan muutamalla kasvilla.

Olen lajitellut vuosien varrella kertyneet askartelut ja muut koriste-esineet kahteen ryhmään (joulu ja pääsiäinen). Nyt pääsevät esille savikukot, tiput, koristemunat ja kaikki mahdollinen vähänkään kevääseen liittyvä. Tälle ihanalle sälälle on myös toinenkin pöytä. Vuosia sitten tuntui, että koti täyttyy piirustuksista ja askartelutöistä. Enää ei. Onneksi aarteita on useampikin laatikko.

Narsisseja ja Muscareita on ihana nuuhkia ohimennen! Perunanarsissin viimeisen kukan leikkasin maljakkoon!

pääs2

Sipulikukat ostan mieluiten todella nuppuisina, sillä niiden kehittymistä on ihanaa seurata. Onneksi lähipuutarhalta saa ostaa juuri valoon nostettuja Muscareita, joiden versot ovat vielä  pimeyden takia punertavia.

Nuppuisia sipulikasveja täytyy muistaa kastella. Etenkin ruukussa kasvavat tulppaanit voivat näivettyä kukkimatta, jos niitä piinaa veden puutteella. Olin kauan sitten töissä kukkaviljelmällä, jossa hyödettäviä tulppaaneita kasteltiin suht reippaasti.

tulp2

Kylpyhuoneessame on peilin vieressä pieni hylly hammasharjan latausta varten. Olen jo kauan sitten keksinyt nenän korkeudella olevalle tasolle paljon parempaa käyttöä: keväällä sen päällä tuoksuu kimppu kieloja, jouluna hyasintti ja nyt ruukku Muscareita.

Kun Muscarit ovat lähes silmien korkeudella, niiden somat kellokukat näkee selvästi.

IMG_7681

Nuuh, ihanaa!

 

Paperikukat kuuluvat pääsiäiseen

Olen kotoisin Etelä-Karjalasta. Virpominen ja lautasliinoista leikatut paperikukat olivat tärkeä osa lapsuuden pääsiäistä samalla tavalla kuin joulukuusi joulua. Paperikukat ovat vanha perinne, jotka kuuluvat ortodoksiseen uskontoon. Itse en ole ortodoksi.

Jouduin puoliksi pakotettuna virpomaan iäkkäitä sukulaisia vielä teini-iässäkin. Se tiesi askartelu-urakkaa, sillä huiskuteltavaksi tarvittiin muhkea vitsakimppu, jossa roikkui useita paperikukkia. Yleensä kukat olivat keltaisia tai punaisia.

Askarteluun tuli pitkä tauko, kunnes opetin taidon omille lapsilleni. Nykyisin teen kukat itse, sillä lapset lopettivat virpomisen paljon äitiään nuorempana.

Nyt ymmärrän mummoa ja isotätiä, jotka odottivat tuttuja virpojia pajunkissoineen. Hapsuiset paperipallot toivat kotiin pääsiäistunnelman!

paperik

Tänä vuonna kiinnitin kukat poikkeuksellisesti omenapuun oksiin. Kaverina virkattuja kanoja, jotka ovat peräisin Madeiralta. Isoimman löysin kirppikseltä vuosia sitten.

Virvontaloru:

’’Virvon varvon tuoreeks terveeks

tulevaks vuodeks, uudeks vuodeks.

Vitsat sulle, palkka mulle.

Anna muna tai kana.’’