Shakkiruutuinen ihanuus

Kirjopikarililja on kiehtovimpia ja kauneimpia sipulikasveja, jota saatan kuvitella. Se on myös konstailematon ja varma kukkija, jonka myyrätkin jättävät rauhaan.

Olen istuttanut kirjopikarililjaa (Fritillaria meleagris) omenapuun tyvelle, jossa valkoiset kukat erottuvat tummaa runkoa vasten. Kasvusto on tässä kohtaa korkea – kukat kohoavat miltei polven korkeudelle saakka.

fri11

Puun kupeessa sipulikukka saa kukkia rauhassa. Nyhdän vain hieman heinää, jotta siemenet pääsevät ropisemaan maahan.

fri8

Shakkiruutuisen kukan avautumisen seuraaminen on kiehtovaa. Olenko ainut, jolle nuppu tuo mieleen liskon?

fri3

Kuvio voimistuu vähitellen, kun pikarililja avaa nuokkuvan kellomaisen kukkansa.

fri1

Toukokuun lopussa kukinta on yleensä parhaimmillaan.

fri10

Kylväytymisen kannalta paras paikka on  multava kukkapenkki, jolla siementaimilla olisi tilaa putkahtaa esiin. Vanhassa puutarhassani kirjopikarililja levisi laajaksi kasvustoksi, sillä penkissä kasvoi hillittykasvuisia perennalajeja.

Olen istuttanut sipuleita myös toisen omenapuun alla olevaan kasviryhmään.

fri4

Kirjopikarililja kasvaa Ahvenanmaalla rauhoitettuna, mutta onneksi tämän viehkon lajin sipuleita on yleisesti myynnissä! Voin sekä odottaa kasvien kylväytymistä että istuttaa aina vain uusia sipuleita.

fri13

Pienten sipulien istutuksessa ei kannata viivytellä liikaa, sillä niitä suojaa vain ohut kuori. Tämä satsi pääsee pian maahan!

 

 

Kuin pitsinen pöytäliina

Kesäkuun alku on puutarhassani valkoisen ja herkän kukinnan aikaa. Karhunlaukka, kevättähtimö, alaskankleitonia ja lemmikki kukkivat yhtenä rintamana muutaman neliön ryhmässä. Paikka on puolivarjoinen, maa  todella multavaa ja kasvu sen mukaista.

IMG_9912BL

Sateet ovat siivittäneet kasvit polvenkorkuiseen rehotukseen.  Hyvä puoli on, että ukkolaukkojen kuivat lehden kärjet jäävät peittoon. Toisaalta vielä hieman nuppuiset kukinnot näyttävät hassuilta, kun ne nousevat penkistä kuin nuppineulat neulatyynystä. Huonoimmin kävi keltaisille esikoille, jotka peittyivät muiden kasvien alle. Aion pelastaa taimet väljempään paikkaan.

Pienessä pihassa tällainen penkki olisi kauhistus – koko kesän jatkuvasta kukinnasta ei ole tietoakaan.  Sen sijaan karhunlaukan lehdet kuihtuvat kukinnan jälkeen. Minua se ei haittaa lainkaan, sillä  ryhmä jää muun kasvillisuuden taakse.

IMG_0340BL

Viime vuonna kasvu oli huomattavasti hillitympää. Kleitoniaa  ja tähtimöä oli aika vähän, kuten kuvasta ilmenee.

IMG_8743BL

27.5. 2014 .

Karhunlaukan lehdet ovat edelleen käyttökelpoisia, mutta heleimmän raikkautensa ne ovat jo menettäneet. Käytän niitä munakkaisiin ja keittoihin, mutta ruoan koristeeksi valitsen lehtien asemasta kukintoja tai ruohosipulia.

IMG_9922BL

Karhunlaukan kukat maistuvat miedosti sipulilta. Ovatko ne liiankin suloisia syötäväksi?

Maljakkoon poimin kukintoja, jotka ovat vielä hieman nuppuisia. Kimpusta voi samalla napata myös muutaman kukan ruoan koristeeksi.

IMG_9929

Eniten nautin kukinnasta kuitenkin puutarhassa!

 

’’Näyttää paremmalta kuvissa’’

Ystäväni vaikutti selvästi  pettyneeltä, kun hän hän kävi eilen pihassani.  Hän tokaisi: ’Piha näyttää paremmalta blogin  kuvissa’’. En tiedä, että millaista näkyä hän odotti, mutta piha ei selvästikään vastannut etukäteen luotua mielikuvaa.

Toki tunnustan, että haluan kaunistella totuutta ja antaa edullisen kuvan itsesäni ja puuhistani!

Pidän  kaikista väreistä ja olenkin oppinut katsomaan kasviryhmiä tunnelimaisesti. Rajaan mielessäni kuvaan sopimattomat värit ja lajit pois. Tämä taito on osittautunut hyödylliseksi! Sama homma hoituu myös kameralla. Epäilemättä ystävä näki kuitenkin koko sekasotkun sellaisenaan.

Luulen myös, että hän piti pihaa sotkuisena. Ystäväni piha on kadehdittavan siisti ja huoliteltu vuoden ympäri. Kasvit nousevat mullasta, joka on kuoputettu pehmeäksi. Itse en möyhennä maata lainkaan. Jätän myös kasvinjätteet maatumaan maahan lähes aina. Olisi toki kiva, jos kaikki kasviryhmät olisivat näyttäviä aina, mutta se on minulle lähes mahdotonta. Pidän liikaa kaikesta ränsistyvästä, kuten lemmikeistä, vuokoista ja sipulikukista. Niiden kuihtuvat kasvustot kuuluvat pihaan  enkä kiinnitä niihin juuri huomiota.

Tavoittelen sitä, että pihassa olisi aina jotakin elähdyttävää katsottavaa. Siis  jossakin kohtaa. Nyt nautin muun muassa puna-ailakin kukinnasta. Kohokkikasvi on tuiki tavallinen, mutta se kukkii pitkään! Ja koska pihassa kasvaa paljon sekä emi- että hedekasveja, kylväytyminen on runsasta.

näk1

Pihassa kasvaa sekä emi- että hedekukkia roppakaupalla, joten kylväytyminen on taattu.

Alla myös toinen kuva samasta paikasta eri kuvakulmasta. Tässä kohdin tilanteen pelastaa se, että valkokukkainen tuoksumatara on kaunis ympäri vuoden. Iloitsen myös siitä, että  libanoninlaukka kukkii pitkään.

näk2

Tuoksumatara ja libanoninlaukka.