Talvi saa tulla Annalaan

Kävin muutama päivä sitten Annalan puutarhassa. Siellä  tuli levollinen olo – kaikki on valmista. Talvi saa tulla.

Katekankaat peittävät isoja kompostiaumoja.

ann2

Olki kattaa maan pinnan kaikkialla, missä vain on kasveilta vapaata tilaa. Se estää rikkojen kasvamisen yrttitarhan käytävillä.

ann7

Olki suojaa maata. Kun katteen poistaa keväällä, sen alla odottaa pehmeä multa. Myös ravinteiden huuhtoutuminen ja eroosio vähenevät.

ann4

Poni oli tuttuun tapaan haassa kasvihuoneen takana.

ann6

Hyönteisverkko suojaa viiniköynnöksiä. Luulen että kevyt suoja on viritetty villikaneja vastaan.

ann1

Talvivalkosipulit odottavat kevättä tuhdin kate alla.

ann5

Odottaminen taitaa olla kuitenkin tarhurin tehtävä.  Luulen että kynnet kasvattavat juuria kaikessa rauhassa olkipatjan  alla. Siltä minusta ainakin tuntuu.

Tassuja ja pallukoita juurissa

Olisi mukavaa kiskaista pavut ja herneet juurineen maasta ja nakata kompostiin. Se kannattaa kuitenkin unohtaa, sillä niiden juuristossa elää Rhizobium-bakteeri.

Palkokasvit pystyvät symbioosin typpeä sitovan bakteerin kanssa. Tästä syystä niiden varret kannattaa leikata poikki. Näin kasvin juuristo ja samalla myös bakteerit jäävät maahan.

Muutama taimi on kuitenkin mielenkiintoista kiskaista maasta lähempää tutkiskelua varten. Ensimmäisenä kiskaisen maasta herneen.

her2

Juuristo napsahtaa poikki, mutta saalis on hyvä. Herneellä on runsaasti nystyröitä ihan maanpinnan tuntumassa. Ne tuovat mieleen viinirypäletertun. Typpibakteerin nystyröiden määrä ilahduttaa, sillä se kertoo maan hyvästä kunnosta. Hyvärakenteissa maassa typensidonta on tehokasta.

Nystyrät ovat tosin vaaleita. Syy selviää Elomestari-sivustolta: toimivan symbioosin merkkinä on nystyröiden punainen väri, joka tulee nitrogenaasi-entsyymin keskusatomina olevasta leghemoglobiini-molekyylistä. Harmaa tai vihreä nystyrä ei sido typpeä. Syinä voivat olla tehoton bakteeri, nystyrän ikä (jo kuolemassa) tai epäsuotuisat ympäristöolot (esim. kuivuus), jolloin kasvi ei kykene ”ruokkimaan” typensidontaprosessia.

Väriin taitaa olla syynä myöhäinen ajankohta. Herneen typensidonta on voimakkaimmillaan kukinnan loppuvaiheessa ja palkojen täyttyessä. Kun herneet alkavat tuleentua, lakkaa typensidonta lähes täysin: kasvi ainoastaan siirtää jo varsissa ja lehdissä olevaa typpeä siemeniin. Siksi nykyaikaisten, puolilehdettömien ja kukinta-ajaltaan lyhyiden herneiden typensidontapotentiaali on huomattavasti vähäisempi kuin vanhojen, päätteettömien lajikkeiden. Näin kertoo Elomestarien sivusto. Vanhoilla lajikkeilla on tosiaankin etunsa tässäkin asiassa.

Seuraavaksi vuorossa on maanparantajien eliittiin kuuluva härkäpapu, joka on nimestään huolimatta virnakasvi. Osa nyströistä näyttää kissan tassuilta. Hennon vaaleanpunainen värikin täsmää.

ju1

Virnakasvin rehevyys tietää hyvää: mitä isompi vihermassa kasvilla on, sitä tehokkaampaa typensidonta on.

Loppukesällä härkäpapukin keskittyy siementen kypsyttämiseen, mikä heikentää bakteerien työtä. Typensidonta tehostuisi, jos kasvuston innostaisi uuteen kasvuun leikkaamalla.

Tuoksuhernekin on palkokasvi. Niinpä senkin juuristosta löytyy pallukoita.

tuoher

Taidan olla puolueellinen, mutta minusta pallukoissa on punainen häivähdys!

Multajemma kevääksi

Multa kiertoon!

Ruukkuihin ja kasvatussäkkeihin hupenee  yllättävän paljon multaa.

Itse hyödynnän vanhat kasvualustat: kippaan mullat juuripaakkuineen päivineen lavakehikon sisään.

mu1

Sairaita kasveja, kuten ruttoisia perunoita tai möhöjuuren vaivaamia kaalikasveja ei kannata kipata jemmaan.

Rikon paakkuja talikolla tai potkimalla. Lopuksi peittelen multa-apajan puiden lehdillä tai ruohosilpulla. Päällä voisi olla myös ilmava, sateelta suojaava peite.

mu2

Katteen alla juuret maatuvat. Tapa muistuttaa kompostointia. Multaa on vain runsaasti, kasvinjätteitä vähän!

Keväällä lavassa odottaa muheva multa, jota on mukavaa lappaa ruukkuihin. Riittää kun sekoitan lavan sisällön ja höystän sen istutetavan kasvin toiveiden mukaan. Saatan  lisätä joukkoon eloperäisiä lannoiterakeita, tuhkaa, kompostia, hiekkaa, puutarhamultaa tai  säkkimultaa.

Mullan jemmauksen aika on taas käsillä!