Siivotonta menoa

Kun lumet lähtevät, pihasta paljastuu hylätyn oloiset kukkapenkit ja haravoimaton nurmikko. Hyi, miten epäsiistiä! Miten syvältä tuo ajatus puskeekaan, vaikka tiedän kasvinjätteiden olevan hyväksi kasveille ja maaperälle.

Etupihan ryhmä talventörröttäjineen näyttää yleensä keväisin rantaruovikolta. Viime syksynä ja talvena runsaat sateet pehmittivät sitkeidenkin kasvien varret. Lähes kaikki versot rötköttävät maassa.

Täytyy myöntää, että vielä toukokuussakin mielessä käväisee roippeiden haravointi. Tiedän kuitenkin, että jo alkukesällä tilanne on toinen. Roippeet jäävät lehdistöjen lomaan, ja perennat pärjäävät ilman kastelua hellekausien yli.

Siispä silppuan haperot varret ja lehtien rippeet mullan pinnalle katteeksi, kun perennojen kasvu alkaa.

Tammen lehtien alta esiin tuikkivia sipulikukkia säälin ja pöyhin lehtikerrosta. Päivä valossa riittää muuttamaan keltaisen vihreäksi!

 

 

 

Ei kommentteja.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *