Basilika talvehtii ikkunalla

Viime vuonna kasvatin basilikaa eri tavalla kuin ennen. Istutin taimet tilaviin ruukkuihin ja jätin ne kesäksi sisälle.

basi1

Basilikat olivat kulmaikkunalla, joka avautuu pohjoiseen ja itään. Satoa tuli mukavasti koko kesän ja syksyn. Syksyllä olin jo laittamassa kasvivaloja basilikoille, mutta en raatsinut rei’ittää kattoa. Valot jäivät asentamatta.

Kastelin taimia  haalealla vedellä kerran tai pari viikossa vain vähän kerrallaan. Välillä lehdet roikkuivat kuivuudesta velttoina, mutta vesitilkkanen sai taimet aina piristymään.

Syyskuussa taimet näyttivät tuuheilta.  Syksy oli valoisa ja satoa tuli todella mukavasti. Vielä jouluksikin keräsin  satoa versokaupalla.

basi2

Joulun ja runsaan leikkaamisen jälkeen alkoi lehtien kariseminen. Kun tainta heilutti, ruskeita lehtiä karisi maahan massoittain. Aloin jo miettiä taimien hävittämistä.

Lehtien kariseminen kuitenkin loppui. Basilikat näyttävät riutuneilta, mutta parempaa on jo selvästi luvassa.

basi3

Saas nähdä, kylvänkö tänä vuonna basilikaa? Etusija ikkunalla kuuluu toistaiseksi näille kolmelle taimelle!

Täällä lisää basilikan kasvatuksesta: http://blogit.viherpiha.fi/rouvaryytimaa/basilikaviidakko-ikkunalla

 

 

Pitkään kukkiva sormustinkukka on potagerin ihanuus

Kasvatin pari vuotta sitten sormustinkukan ihanaa, aprikoosin väristä lajiketta.

Sormustinkukka (Digitalis) oli keittiötarhan kaunistus ja keskipiste!

digi4

Sormustinkukka on yleensä kaksivuotinen.

Lajike on kokonaan uudentyyppinen. Kasvinjalostus oli toiminut kuin hyvä haltijatar: sormustinkukalla on kolme hyvää ominaisuutta.

1. Sivuversoja kasvaa runsaasti. Se tietää tuuheaa tainta ja pitkää kukinta-aikaa!

2. Kukat kiertävät kukkavarren ympäri, joten kukinto näyttää muhkealta ja ryhdikkäältä.

digi6

3. Kukinnot kehittyvät  jo samana vuotena, kun taas tavalliset lajikkeet kasvattavat ensimmäisenä vuotena vain lehtiruusukkeen.

Tosin ehtoja on kaksi:

Siemenet pitää kylvää aikaisin tammi–helmikuussa. Ja tästä ei voi poiketa. Muuten kukinta viivästyy seuraavaan vuoteen. Onneksi taimia on myöhemmin keväällä ja kesällä myynnissä. Ne tunnistaa tuuheasta kasvustosta ja kukinnosta, jossa kukat osoittavat eri suuntaan.

Kasvatettava lajike pitää valita oikein, sillä vain osa uusista lajikkeista ennättää näin nopeasti kukkaan. Samana kesänä kukkivia lajikkeita ovat ainakin ’Dalmatian’ F1-ryhmään kuuluvat lajikkeet, ’Camelot’ ja ’Carousel’. Muitakin lajikkeita on.

Perinteinen sormustinkukka on suloisuudessaan korvaamaton! Mutta jos haluaa pitkään kukkivan lajikkeen, uusi sortti taitaa olla lyömätön!

Lumoava käyntikohde kasvi- ja puutarhaharrastajalle

Olen käynyt useita kertoja Otravaaran lehdossa, Kiteellä. Alue sijaitsee Laatokan lehtovyöhykkeen laitamilla. Se näkyy kasvi- ja eläinlajistossa ja tekee lehdosta elämyksellisen käyntikohteen luonto- ja puutarhaharrastajalle.

Pohjoiskarjalaisen lehdon opastekyltissä kerrotaan näin.’’Otravaaran lehto on ainut lehtoängelmän  elinvoimainen alkuperäisesiintymä koko maassa’’.  Lehto onkin ainutlaatuinen.

Lehtoängelmän taimia on myynnissä yleisesti, joten kasvin voi helposti istuttaa omaan puutarhaansa. On kuitenkin upeaa nähdä kasvi luonnossa – lintujen laulun säestämän! 

Ängelmän kukinta on upeimmillaan kesä-heinäkuun vaihteessa. Kaikki alla olevat kuvat on kuvattu viime kesänä heinäkuun alussa.

angel3

Lehtoängelmä ja hiirenporras.

Lehtoängelmä (Thalictrum aquilegiifolium) kasvaa noin 1,5 metrin korkuiseksi.angelma

Lehdot ovat uhanalaisia. Niitä uhkaa kasvaminen umpeen.

ang2

Otravaarassa kasvaa myös monia muita vaateliaita lehtokasveja, kuten soikkokaksikko, kullero ja  pensaista koiranheisi, näsiä ja paatsama.

Keskikesä on myös koiranheiden kukinta-aikaa.

koiranh

Koiranheisii

Lehdossa kukki myös suloinen lehtoakileija. Se kasvaa metsässä viljelykarkulaisena. Tämä karkulainen sopii lehtoon paremmin kuin hyvin – ainakin minun mielestäni! Lehtoakileija on jalostamaton luonnonlaji.

akil

Lehtoakileija

Kulleron kukinta oli alkamassa. Liilakukkainen kasvi on linnunherne.

kuller

Kullero

Ja näin matkamessujen aikaan täytyy vielä lopuksi mainostaa kotimaan matkailua!

Jos lomailet Pyhäjärven rannalla keskikesällä, lehto on helppo liittää lomaohjelmaan. Paras liikkumistapa on polkupyörä, sillä samalla voi tiirailla tien laidassa kukkivia kasveja. Esimerkiksi maariankämmekkä-orkideaa kasvaa yleisesti pientareilla.

Lähistöllä on myös toinen upea luontokohde, Pappilannimenen Aconitum-lehto. Siitä kerron omassa postauksessaan.

Kiteeläinen Pyhäjärvi on kirkasvetinen ja Suomen 21. suurin järvi. Rajalla sijaitsevan järven venäläinen osa kuuluu Karjalan tasavaltaan. Itse nautin valtavasti kirkkaasta vedestä ja  laineiden kohinasta. Välillä tuntuu siltä, kuin olisin meren rannalla.

Lehdosta lisää: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Otravaaran_angelmalehto(6922)