Marraskuun neljäs

Tänään on juhlan paikka, on nimittäin kulunut tasan vuosi siitä, kun kirjoitimme kauppakirjat taloomme! Sen kunniaksi ajattelin postata muutamia remontinaikaisia kuvia alakerrasta. Suokaa anteeksi, kuvat ovat kännykkäkameralla onnettomassa valossa otettuja, ja aika hirvittäviä laadultaan. Haluan kuitenkin hetken fiilistellä miltä täällä oikein näytti vuosi sitten.

Unohdimme ottaa kunnon kuvia talosta, sillä ryhdyimme samantein purku-ja siivoustöihin. Entinen asukas oli nimittäin jättänyt taloon puolet omaisuudestaan, mm. leivätkin jääkaappiin. Päiviä vierähti heitellessä hänen kamojaan roskiin, kyllä ärsytti! Yllä kuitenkin olohuone entisessä asussaan, remppakamat jo leviteltynä.

Nykyisen ruokailutilan kohdalla oli vaatehuone, ja asukas nukkui nykyisessä olkkarissa.

Keittiön ja nykyisen ruokailutilan (ent. vaatehuoneen) välissä oli tiiliseinä. Kuvassa irroittelen Halltex-levyjä nurkassa.

Eikös täällä ollutkin viehättävä vessa 😉 En ymmärrä miten tuolla on voinut joku peseytyä. Samaisessa vessassa oli ollut vesivahinko joka oltiin korjattu, mutta eikös vaan lattian alla muhinut toistamiseen kun kaivoimme sen ylös..

Vanha keittiö näytti tältä, parhaillaan meneillään operaatio kamat roskiin. Kaksi vuotta vanha keittiö ja kaapit olivat kaatopaikkakamaa. Upon uuni ja liesitaso olivat hyvässä kunnossa, joten ne säästettiin.

Liesituulettimen vanha ilmaputki. Asennettu tuollain huomaamattomasti. Putken päässä törötti siis itse tuuletin.

Kuvia kaaoksen keskeltä. Väliseinät on purettu, jäljellä osa seinistä ja lattia.

Loppujen lopuksi portaat jäivät ilmaan roikkumaan…

…ja kaikki oli purettu kellariin ja ulkoseiniin saakka. Kuva nykyisen olohuoneen kohdalta.

Vajaan kuukauden purkamisen jälkeen pääsimme joulukuun taitteessa vihdoin tekemään uutta! Kyllä oli hieno tunne, kun ensimmäiset uudet alapuut saatiin kiinnitettyä. Tästä se sitten lähti. Taloon muutimme kuukauden päästä tästä kuvasta. Alakerta oli täysin valmis maaliskuussa 2011.

Teimme remonttia töiden ohella iltaisin ja viikonloppuisin, lähes joka päivä. Useimmiten olimme kaksin, mutta etenkin purkuvaiheessa ja lattian teossa saimme korvaamatonta apua myös vanhemmilta ja kavereilta. Kiitos siitä! Purkaminen ja tiukka työtahti oli ainakin minulle tottumattomana fyysisesti aika raskasta, ja koko joulunalusaika menikin ohi vähän sumussa. Jospa tänä vuonna menisi vähän eri tavalla.

Nyt tuntuu uskomattomalta, että tästä on vain vuosi aikaa. Äkkiä se remontti unohtuu.

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Voi hurja, en arvannut että sitä hommaa oli noin paljon, vaikka tiesinkin että sitä oli paljon!

    Onneksi nyt on valmista 🙂

  2. 2

    Anonyymi sanoo

    Olette kyllä huhkineet paljon, ja todella pienessä ajassa O_o
    Oma uskoni ei varmasti olisi ollut noin vahva, mutta nykyiset kuvat kertovat mitä näköjään voi saada aikaan, siis uskomattomasta kodikkaaksi!

  3. 3

    Anonyymi sanoo

    Vau ! Hurjan homman olette suorittaneet. Kodistanne on kuoriutunut varsinainen kaunotar, kodikas, lämmin ja viihtyisä. Blogiasi on mukava lueskella, siitä tulee aina hyvä mieli 🙂
    T. Varpu

  4. 4

    sanoo

    Ymmärsin että teillä oli paljon hommaa kun silloin kerroit talosta…mutta että ihan noin nollasta olette lähteneet! Huhuh, mulla alko sydän tykyttää kun noita kuvia katselin, hienoa jälkeä olette tehneet 🙂 Itsellä on kanssa noi haaveet kuoria jotain vanhaa oman näköiseksi, mutta ihan noin rohkea en taida olla!

    Ihanan näköistä täällä muutenkin, käyn joka päivä kurkkaamassa!

  5. 5

    sanoo

    Huh, on teillä ollut urakka! Ja noin nopeasti saitte kuitenkin valmista. Nyt on varmasti ihana nautiskella valmiista, kauniista kodista kun remontti on enää vain muisto. 🙂

  6. 7

    sanoo

    Varmaan ensimmäistä kertaa kommentoin, vaikka lueskelen ahkerasti:) Näyttää niiiin tutulta.. Meillä myös vastaava "kaikkiuusiksi" -projekti takana, tai pikemminkin ehkä edelleen kesken, lieneekö koskaan valmis! Mahdottoman hyvin olette lyhyessä ajassa saaneet valmiiksi! Mekin melko paljon tehtiin itse, erityisesti purkuhommia, mutta vauhtia hidasti pieni juuri remontin alun aikaan syntynyt miehenalku.. Sittemmin vauhti on muuttunut etanan juoksuksi perheen kasvettua nelihenkiseksi:)
    Ihana blogi sinulla on, mielelläni täällä vierailen:)

    M Oulusta

  7. 8

    sanoo

    Malia:
    No sanos muuta, ei kyllä kauheasti kaipaile enää noita aikoja 🙂

    Anonyymi:
    Kyllä tässä oma uskokin horjui muutamaan otteeseen, vastoinkäymisiä tuli niinkuin varmaan kaikissa remonteissa… Mutta onhan se palkitsevaa nähdä työnsä tulos ja talossa tapahtunut muutos 🙂

    Varpu:
    Kiva kuulla, kiitos! 🙂

    Emilie:
    Kiva kuulla 🙂 Joo, olihan tässä aikamoista hommaa ja on vieläkin, mutta on vanhoissa taloissa kyllä niin oma tunnelmansa! Suosittelen 🙂

    Mia:
    On tästä kyllä nauttinut, vaikka ulkopuolessa ja saunarakennuksessa hommaa vielä piisaakin… Nyt on kuitenkin ihan eri asia tehdä hommia, kun asuintilat ovat jo kunnossa.

    Meän Satu:
    Kyllä unelmiensa eteen pitää vähän töitä tehdä…:)

    M:
    Kiva kun kommentoit! Nostan kyllä hattua kaikille itse remontoiville tai rakentaville lapsiperheille. Miten kummassa sitä ehtii ja jaksaa kun on lapsetkin vielä hoidettavana…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *