Bändäilyä

Nyt se sitten tuli, ja on kyllä aika ihana. Etsin linjakasta mutta mukavaa sohvaa, tämä täyttää molemmat vaatimukset. Sohva on Adean Band, kankaaksi valitsin uskaliaasti puhtaanvalkoisen. Kangas on aika ihana, toivottavasti se myös säilyy sellaisena. 😉 Onneksi huput voi aina heittää pesuun jos jotain yllättävää tapahtuu… 

Mallailin samalla yhtä sohvapöytäehdokasta. Pyöreä puupöytä on muistaakseni äitini lapsuudesta tai jostain sukulaisilta kulkeutunut. Pöytä toisi kivasti pehmeyttä muuten vaaleaan olohuoneeseen, mutta se on nykyisellään liian korkea. En tiedä, raaskiiko pöydästä sahata kymmentä senttiä, sillä silloin sen siro alaspäin kapeneva muoto menee piloille. Toisaalta pöytä sopisi hyvin tilaan, eikä sille välttämättä muuten tulisi käyttöä… Mutta sääli pilatakaan alkuperäistä muotoilua. Enpäs tiedä, pöydän kohtalo taitaa jäädä vielä hetkeksi harkintaan…

Kommentit
  1. 1

    satu sanoo

    Hei kiva blogi sulla!Ja aivan ihana Talo ja Sisustus!Terv.Satu kokkolasta!Olen Annen hyvä ystävä!!

  2. 2

    Anonyymi sanoo

    Saha vek! Ei saa sahata, niin kuin kirjoititkin menee muoto pilalle ja mielestäni koko pöytä. Onkohan Ikean Stockholm-sarjassa vielä sellainen kaunis sohvapöytä joka passais varmaan… ja eikö Perintökalu muka löytäisi paikkaa mistään 🙁

  3. 3

    sanoo

    Ai vitsin pitsit sohva näyttää ihanalta 🙂 jee!

    Sohvapöytä on kauniin siro, etköhän sinä sille hyvän paikan löydä.

  4. 4

    sanoo

    satu,
    Kiitos, mukava kuulla että tykkäät! Anne onkin joskus kertonut sinusta 🙂

    anonyymi,
    Joo, eiköhän pöytä jätetä rauhaan. Täytyypi katsoa josko se vaikka yläkertaan sopisi. Täytyykin käydä kurkkimassa tuota Ikean pöytää, se on aika nätti.

    Malia,
    Oon kyllä tosi tyytyväinen sohvaan! 🙂 Takana oleva ikkuna hankaloitti kuvaamista, enkä saanut otettua oikein kunnon kuvia sohvasta…:/

  5. 5

    Anonyymi sanoo

    hei anna, ihana blogi sinulla!saanko kysyä kauniista laskosverhoista; oletko jopa itse tehnyt? valtavan kauniit!terveisin molli

  6. 6

    sanoo

    Molli:
    Kiitosta vaan, hauska kuulla että pidät! Äitini on ommellut verhot. Itse en omista ompelukonetta, enkä oikein ompelutaitoakaan…:) Verhot ovat vanhasta asunnostamme ja ne olivat alunperin pitkät suorat verhot, jotka sitten ommeltiin uudelleen laskareiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *