VIERASMAJA

Sitten joskus kun talo on valmistunut, pitäisi meidän tontille pykäistä vielä uusi autotalli/varastorakennus. Nykyinen on läpikotaisin homeessa ja niin pieni, ettei miehen kuplavolkkarikaan oikein tahdo mahtua sisälle. Rakennusoikeutta  (ja tonttia) on kuitenkin sen verran niukasti, että kauheasti ei tuon kanssa ole varaa revitellä, mutta jotakin jännittävää taloon ja tyyliin sopivaa olisi silti kiva kehitellä.
Bongasin netistä ruotsalaisstailisti Pella Hedebyn vierasmajan, joka oli paitsi konseptina tosi kätevä, myös ulkonäöltään aika ihana. Jokin tuollainen sopisi kuin nakutettu meidänkin pihaan, jos siis vain tilaa olisi. Erillisessä rakennuksessa olisi mukava majoittaa vieraat, ja tilaa voisi käyttää vaikkapa myös työskentelyyn. Autotallia ja varastoa tuohon ei kyllä yhdisty, eli meidän tapauksessa konsepti vaatisi vielä vähän kehittelyä. 😉
Tykästyin kovin talon yksinkertaiseen ulkonäköön. Arkkitehtuuri on simppelin modernia, mutta yksityiskohdat, kuten ovet ja ikkunat lainaavat vanhasta. Ja siitähän se tunnelma tuleekin! Valkoiseksi maalattu talo on raikas, ja mustat yksityiskohdat skarppaavat sitä sopivasti. Minä haaveilen ulkorakennukseemme vinolaudoitettuja ns. ladonovia, jotka saisivat erottua julkisivusta juuri noin, tuoden julkisivuun mukavaa potkua.
Sisältä maja on raikas ja moderni, taattua Pella Hedeby -tyyliä. Huomioni kiinnittyi ensisijaisesti upeisiin ikkunoihin ja rouheaan puuhun, myös tilaa säästävä parvi on kaunis yksityiskohta. Toimintojen fiksulla sijoittelulla ja yksinkertaisilla ja kevyillä kalusteilla pienenkin tilan saa todella toimivaksi.
all pics Sara Medina Lind & Pella Hedeby
Rakennukseen sisältyy kaikki asumiseen tarvittava, keittiön lisäksi myös pieni kaunis kylpyhuone. Yksinkertainen hana ja allas kiinnittivät heti huomioni, ne nousevat hienosti tummasta seinästä. Ikkuna piristää mukavasti tilaa, luonnonvalo on minusta kylpytiloissakin erittäin tervetullutta.
Lisää kuvia minitalosta löytyy My Home -blogista. Nyt tekisi jo vähän mieli alkaa suunnitella omaa tönöä, josko sinne edes pienen viherhuoneen saisi varaston kylkeen… Vaan taitaapa olla vähän turhan aikaista puuhaa.
Inspiring micro house of Pella Hedeby. I love the combination of old and new: sleek, modern architecture combined with traditional doors and windows. If we just had enough space in our yard, I would definitely want there a solution like this.

REMONTTIKUULUMISET VKO 21

Mukavaa sunnuntai-iltaa! Tämä viikko hujahtikin nopeaan, ja ensi viikolla käännetään kalenteri jo kesäkuun puolelle. Ajatella! Kohta tässä saa alkaa odottelemaan kesälomaakin, pidän nimittäin ensimmäisen lyhykäisen osan lomasta jo parin viikon päästä.  Tai mistään ”lomasta” ei toki oikein voi puhua, sillä vapaapäiville on bookattu jo melkoinen määrä rästiin jääneitä raksahommia. Mutta ei mietitä niitä vielä, vaan kurkataan seuraavaksi tuttuun sunnuntaiseen tapaan kuinka hommat etenivät tämän viikon aikana:
Tällä viikolla alkoi kylppäreiden laatoitus, josta olikin aivan innossani, tämä puuha oli nimittäin minulla yksiä odotetuimpia juttuja koko remontissa. Yläkerran projektista laattavalintoineen kerroinkin jo viikon varrella tässä postauksessa. Tässä tilassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tämän postauksen jälkeen, mutta samaan aikaan tapahtui toki alakerrassakin, eli kurkataanpa nyt yläkerran kylppärin sijaan tämän alakerran wc:n tilanteeseen.
Instagram-tiliäni seurailevat tietävätkin jo, että tämän alakerran pikku-wc:n laatoituksessa kävi pieni kommellus: valkoinen 20×20 cm laatta oli tarkoitus latoa tiililadonnalla, mutta mies olikin jossain merkillisessä epähuomiossa laatoittanut tilan ihan normaalilla suoralla ladonnalla. Kömmähdys toki harmitti aluksi vähän, sillä tiililadonnasta tulee kuitenkin vähän eri fiilis skarppiin ”ruutuvihkoon” verrattuna. En sitten kuitenkaan kokenut, että tila tarvitsisi laatoittaa uudestaan; minusta se ei maksanut vaivaa, sillä lopputulos on näinkin ihan nätti. Päähuomion tilassa tulevat viemään lattia, hana ja allaskalusteen yksityiskohdat, joten loppujen lopuksi tämä(kin) simppeli laatoitus on hyvinkin rauhallinen ja toimiva tausta. Kauniiltahan valkoinen peruslaatta näyttää ihan kummallakin tavalla ladottuna.
Seiniä ei laatoitettu ylös asti, vaan yläosa  kattoineen päivineen maalataan lattiasta poimitulla sävyllä. Tämän tarkoitus on madaltaa optisesti pientä ja korkeaa tilaa, ja toki tuoda myös lisää vanhan ajan tunnelmaa. Laatan ja maalin rajalle tulee tällainen ohut boordilaatta, nämä täytyisi vielä kiinnittää ja seinät saumata kauttaaltaan. Lattialaattoja meillä ei vielä edes olekaan, sillä kuljetusliike oli unohtanut tilaamani laatat terminaaliin makaamaan kolmeksi (!) viikoksi. Nyt pienen selvittelyn jälkeen laatat ovat kuitenkin vihdoin matkalla ja näillä näkymin ne toimitetaan meille ensi viikon lopulla. Hyvä näin, sillä laattoja on jo kovin odoteltu, jotta saataisiin tämä tila valmiimmaksi ja raksalla tuikitärkeä vessakin jo kohta toimintaan.
Laatoitushommien väliin jäi kuivumis- ja odotteluaikaa, joten nämä
hetket sai käytettyä näppärästi listoitukseen. Pyrimme saamaan ainakin
kattolistat kauttaaltaan asennettua ennen lattian käsittelyä, sillä
listojen asennukseen tarvitaan telineitä, ja nyt lattia on vielä
sopivasti suojattu näitä silmällä pitäen. Nyt kattolistat on kokonaisuudessaan asennettu jo
olohuoneeseen, tästä homma jatkuu seuraavaksi ruokasaliin, eteiseen ja keittiöön. Järeät
listat piti kiinnittää ruuveilla, joten kuvassa näkyvä lopputulos ei suinkaan vielä ole valmis sellainen, noissa on vielä melkoinen
kittaaminen. Maalaamme listat vielä kittauksen jälkeen katon väriseksi,
jotta ne sulautuvat kauniimmin tuonne katonrajaan. Tällä hetkellä ns. vakiovalkoisella pohjamaalattu lista pomppaa vielä aika ikävästi tuolta katosta ja ottaa kovasti ainakin omaan silmään. Ei hyvä.
Listojen kohdalla päätimme säästää vähän ja mennä puutavaraliikkeen vakiomalleilla, kivoja vanhanaikaisia vaihtoehtoja toki löytyi suoraan hyllystäkin aika kattavasti. Kattolistaksi valikoitui tällainen leveä holkkalista, se oli kuitenkin yksinään vähän turhan kulmikas ja yksinkertainen muihin listoihin verrattuna. Yhdistimme tämän molemmille puolille kaksi ohutta, rimamaista listaa, jolloin kokonaisuuteen sai vähän lisää muotoa ja profiilia. Lopputuloksesta tuli tosi hyvä, ja nyt kattolista sopii paremmin muiden listojen pariksi. Onhan tuo yhdistelmä aika näyttävän kokoinen, mutta minusta näin saa vanhassa talossa ollakin.
Kolmiosaisessa listassa on tietysti kolminkertainen asennustyö, ja oman mausteensa soppaan tuo vielä vanhan talon kulmikkaat muodot, mm. tuo kaakeliuunin yläpuoli. On siinä jiiraamista! Mutta lopputuloksesta tuli oikein siisti, tai siis tulee, jahka kaikki ruuvinreiät saadaan kitattua ja lista maalattua oikean väriseksi.
Ensi viikon projektina minulla on listojen kittailun ohella talon ulkomaalauksen aloittaminen: viime kesänä ennätin maalata vain kaksi sivua, ja tämä etupuoli ja toinen pääty jäi vielä pintamaalia vaille. Jospa sitten tämän urakan jälkeen saataisiin lopulta ikkunat listoitettua ulkopuoleltakin, tulisi talo taas astetta valmiimman näköiseksi. Täysin peittävä maalikerroskin tekee ihmeitä ulkonäölle, nyt pohjamaalin alta kuultaa vielä vähän puu, ja julkisivu on näin vähän kukertavan värinen. Jossakin vaiheessa maalaamme koko talon vielä kauttaaltaan yhteen kertaan, sen aika ei taida kuitenkaan olla vielä tänä kesänä…
Edellisessä postauksessa mainostamani syreenit ovat aika
ihanat tuossa etupihallakin, ja saniaisetkin ovat nousseet jo melkoisen
korkeaksi. Ihanan vehreätä on nyt joka puolella, näin pitääkin olla, kun kerran kesäkuulle käännytään. 
Mukavaa kesäistä viikkoa teille!

SYREENIEN AIKA

Kiitos kaikille edellisen postauksen kommentoijille mukavista sanoista niin blogin kuin instankin puolella! Oli ihana lukea, että olitte kylppäristä yhtä innostuineita kuin minäkin. Väliaikatietona kerrottakoon, että kylppärin seinien laatoitus on nyt alkanut, ja näkymät sen kun paranevat sitä mukaa kun laatoitus edistyy. No, tästä kuitenkin toisella kerralla lisää, jätetään tällä kertaa remonttiaiheet tyystin väliin.
Naapurustossamme on käsillä nyt kesän kaunein aika, kun talojen pihoilla ja pensasaitoina kasvavat lukemattomat syreenit ovat puhjenneet kukkaan. Meilläkin kasvaa syreeniä mukavan paljon sekä etu- että takapihalla, niin valkoisena kuin violettinakin. Valkoisen pensaan kukat ovat tosin niin harmittavan korkealla, että niitä ei oikein ulotu poimimaan, siksi kotikimppuihin valikoituu ensisijaisesti violetteja versioita. Tuo ei haittaa tosin mitään, kaunis tämäkin väri on. Ja levittää ihanaa tuoksua koko asuntoon. Ah, ihana kesä!
Omenankukka- ja syreenikauden jälkeen pihallamme ei sitten oikein enää kukikaan mikään, vanha juhannusruusu siellä on, mutta viime vuonna se ei jaksanut kukkia juuri lainkaan. Ensimmäisiä puutarhasuunnitelmiani onkin istuttaa pihalle jotakin tyyliin sopivaa pensasta tai kasvia, joka kukkisi myös loppuvuonna, kenties hortensiaa tai ruusuja. Helppohoitoista sen olla pitää, sillä Suomen kesä on liian lyhyt kasvien kanssa tuskailuun ja epätoivoiseen kitkemiseen.
Syreeneistä innostuneena vaihdoin myös sängylle yhteneväisiä sävyjä, vaihteeksi ihan kokovalkoisen petauksen ryyditettynä parilla tummanvihreällä Balmuirin tyynyillä, jotka olen saanut aikanaan blogin kautta. Sekä tapettiin että tuohon vanhaan peilipiironkiin tummat vihreän sävyt sopivatkin kuin nakutettu. Jotakin kesäistä tuossa värissä on tummuudestaan ja murretusta sävystään huolimatta, materiaali toki tekee myös osansa. Mutta kyllä vihreä väri vaan taitaa kuulua edelleenkin suosikkilistani kärkeen, ainakin raikkaasti muihin sävyihin yhdisteltynä.
Ihanaa viikonloppua!
Lilacs are blooming and our neighbourhood looks like a wonderland right now. I picked some inside, now they are spreading sweet scent around the room. Early summer is the sweetest time of the year!