Hengittävä ja peittävä hirsimaali – musiikkia korvilleni

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Luonnonmaalit Oy

 

Auro1

 

Rakkaan (ja niin kovin työlään) talomme sisäseinät ovat kahdenlaisia: kipsilevyisiä tai puupaneelisia väliseiniä sekä hirsisiä ulkoseiniä. Muutama viikko sitten kerroin täällä löytäneeni kipsiväliseiniin täydellisen valkoisen sävyn, se olikin valtava helpotus! Mutta samanaikaisesti olen metsästänyt kuumeisesti hirsiseiniin käytettävää sisämaalia. Hirsitalon rakentajalle hirsiin vedeltävä maali, jos mikä, aiheuttaa sydämen tykytystä, sillä koko hirsitalon idea vesittyy, mikäli hengittävän hirren peittää tässä vaiheessa ei-hengittävällä maalipinnalla. Asiaan perehtymättömälle hirsitalon rakentajalle sisämaalin valinta on siis todella kuumottava asia, sillä mistä tavallinen kuluttaja voi kaikkien kauniiden myyntipuheiden viidakossa tietää, mikä maali on ihan oikeasti turvallisin valinta!

No, kerronpa miten tämä maalin metsästykseni sujui: maalivalmistajien sivuilla surffatessani törmäsin jos jonkinlaisiin maalivaihtoehtoihin, joiden kerrottiin olevan hirsille sopivia, luonnonöljypohjaisia ja ennen kaikkea hengittäviä. Ensimmäiset ajatukseni siis asiaan hiukan perehdyttyäni olivat, että maalivaihtoehtoja on lukemattomia, kunhan vain löytäisimme mahdollisimman peittävän sellaisen. Haluamme nimittäin myös hirsipintaisista seinistä mahdollisimman valkoiset, jotta kaikesta seinäpinnasta tulee yhtenäistä valkoista pintaa kontrastina lattialle, jossa puun kuvio tulee hyvinkin selvästi esiin (kerron lattiasta lähiaikoina lisää).

Peittävän valkoisen pinnan saamiseksi suositeltiin eri firmoissa joko useampaa maalikerrosta tai jopa pohjamaalia. Jostain syystä erityisesti pohjamaalaus, vielä mahdollisen usean maalipinnan alla, alkoi kuulostamaan ei niin hyvältä (hengittävältä) vaihtoehdolta – siitäkin huolimatta, että kyseessä olisikin niin sanottu luonnonmukainen maali. Testasimme maalausta muutamalla maalilla, joista jo ensimmäisen kerroksen jälkeen näki, että peittävään pintaan kerroksia olisi tarvittu..no useita.

Auro3

Mitä sitten tapahtui? Ajauduin yllättäen Suomen Luonnonmaalit -nimiselle saitille, ja koska yrityksen sivuilta löytyi myös numero, johon soittaa, päätin pirauttaa vantaalaiseen (ja myös netissä toimivaan) liikkeeseen. Onneksi tein sen, sillä kyseisellä yrityksellä on kullanarvoista tietoa AIDOSTI luonnonmukaisista tuotteista (ja suuri asiakasryhmä ovat esimerkiksi allergiset perheet, jotka rakentavat tai remppaavat). Kyseiseen liikkeeseen valitaan myytäväksi vain ja ainoastaan sellaisia tuotteita, joiden sisältämät aineet ovat tiedossa, eli esimerkiksi maalien valmistajat ovat pystyneet listaamaan joka ikisen ainesosan, jota tuotteissa on käytetty. Tuli tunne, että nämä ihmiset haluavat meille vain hyvää. Voitte siis kuvitella, että olin riemuissani!

Päädyimme lopulta maalaamaan seinämme Suomen luonnonmaalien maahantuomalla saksalaisella superekologisella Auron maalilla, joka vieläpä saatiin sävytettyä Tikkurilan valkoisella, jota meillä on väliseinissä. Ekologisuutensa lisäksi maali oli erittäin peittävä, ja saimme kauniin valkoisen pinnan kahden maalikerroksen jälkeen. Mieheni, joka maalasi, oli myös todella onnellinen todella helposti levittyvästä, astetta paksummasta maalista.

 

Auro5

Auron maaleja on valmistettu vuodesta 1983 ja aina puhtaasti luonnon raaka-aineista. Maali on hinnaltaan ehkä perusmaaleja astetta tyyrimpää, mutta hirsitalon rakentajan ei välttämättä kannata säästellä tässä kohtaa. Aurolta löytyy muuten myös huoneilmaa puhdistava maali, johon ehkä tutustumme myös jossain vaiheessa.

Toivottavasti näistä tiedoista oli iloa jollekin samaa maaliasiaa pähkäileville. Kertokaa ihmeessä myös omista kokemuksistanne hirsitalon sisämaalien kanssa!

Meillä on nyt talon kaikki katot ja seinät maalattu – ja ah, niin valoisalta näyttää!

Auro2

 

Mihin tarvitsemme hiljaisuutta?

Hiljaisuus1

 

Hiljaisuus2

Olen monesti siunaillut täällä blogissani sitä, kuinka ihanaa on (joka ikinen kerta!) talolle ajaessamme päästä pois kaupungin melusta ja hälinästä. Usein fiilikset kulkevat samaa rataa: kaupungista startattuamme moottoritiellä pulssi hakkaa vielä tuhatta ja sataa ja olo on stressaantuneen tuskainen. Moottoritieltä pienemmälle tielle käännyttyämme kädessä on useimmiten tutulta huoltsikalta napattu höyryävä kahvikuppi, ja kännykkä kaikkine kilinöineen on päätynyt jo laukun pohjalle. Hengitys rauhoittuu, ja katse alkaa hakeutua ohikiitäviin maisemiin: laakeisiin peltoihin, järvien pohjukoihin, pieniin kyliin vanhoine taloineen ja kenties taivaalla liitävään lintuauraan. Sisäinen rauha, se sanaton hyvänolon tunne, alkaa siis jo kauan ennen kuin saavumme omaan pihaamme.

Yksi suurimmista syistä jo maalle ajamisen tuomassa rauhoittumisessa on hiljaisuus, itse asiassa jo hiljaiset, ohi lipuvat maisemat. Olen jostain syystä viime aikoina pohtinut paljonkin hiljaisuuden merkitystä ihmiselle, ehkä turhautunut taas liiaksikin kaupunkikotiamme ympäröivään hälinään: hirvittää miltei tarkemmin ajatella, miten se tietämättämme vaikuttaa niin henkiseen kuin fyysiseen olotilaamme. Saatikka taaperoon, joka on viettänyt kaupungin ytimessä elämänsä ensimmäiset vuodet. Apua.

 

Hiljaisuus3

Tapasin juuri työni puolesta hiljaisuutta tutkineen ja aiheesta kirjojakin kirjoittaneen Outi Ampujan, jonka kanssa meillä oli todella mielenkiintoinen keskustelu hiljaisuuden tarpeellisuudesta kaupunkilaiselle. Koska tämä keskustelu ihan viimeistään avasi silmäni hiljaisuuden tarpeellemme, haluan listata myös teille tärkeimpiä pointteja aiheesta.

Mihin tarvitsemme hiljaisuutta TOP 7

  1. Noin miljoona ihmistä Suomessa asuu melun riskirajat ylittävillä alueilla. Suomalaisista 36–38 prosenttia on meluherkkiä: tällä ryhmällä on mahdollisesti muita suurempi tarve hiljaisuuteen, ja meluherkkyys on ihmisillä geneettisesti periytyvä.
  1. Liiallisella metelillä on tutkitusti haitallisia tekijöitä ihmisen hyvinvointiin: jatkuva melulle altistuminen rasittaa elimistöä fyysisesti ja psyykkisesti, ja riski saada melusta aiheutuvia haittavaikutuksia kasvaa (unen laatu heikkenee, verenpaine kohoaa, immuniteettitaso laskee, keskittymiskyky heikkenee ja stressitaso nousee).
  1. Säännöllisellä pistäytymisellä hiljaisiin paikkoihin on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Jo 5-7 minuutin oleskelu elvyttävässä rauhallisessa ympäristössä laskee verenpainetta ja pulssia.
  1. Myös luova työ, jota yhä useampi meistä tekee, vaatii välillä aivojen joutokäyntiä, jota hiljaisuus edesauttaa. Haaveilu, unelmointi ja muisteleminen sujuvat helpoiten hiljaisuudessa.
  1. Hiljaisuus on armelias asia: se ei pakota tai vaadi ihmiseltä mitään, vaan antaa potentiaalin siihen, että jotain positiivista voi tapahtua. Heittäytyminen hiljaisuuteen voi olla usein myös hetki onneen.
  1. Myös kaupungissa kannattaa hakeutua hiljaisille alueille: metsiköihin, puistoihin, merenrannalle tai kirjastoon. Jostakin saattaa löytää jopa hiljaisen kahvilan.
  1. Kotonakin kannattaa vaalia hiljaisia hetkiä: pitää taukoja television, radion tai musiikin taustahälystä. Arkeen voi myös luoda hiljaisia traditioita, kuten sanomalehden lukua aamupalapöydässä täydessä rauhassa tai viikoittaista, rauhoittavaa saunakäyntiä.

Koska kaikki teistä eivät todellakaan ole raksaamassa tai muuttamassa kaupungista mihinkään, on ajatus siitä, että myös kaupungista voi löytää hiljaisia paikkoja (ainakin melkein), minusta mainio. Kunhan vaan hiljaisuuteen muistaa hakeutua tarpeeksi usein kiireenkin keskellä.

Siispä hiljaisia pääsiäishetkiä kaikille, ja ensi postauksessa taas lisää sitä itseään: raksan kuulumisia J

Hiljaisuus4

Kevään ja maan lämpöä

Kaupallinen yhteistyö: Etelä-Päijänteen LVI-palvelu

Rakentamisen tiimellyksessä olen unohtanut kertoa tärkeästä osasesta talossamme, nimittäin juuri ennen talven tuloa asennetusta maalämpöpumpusta. Nyt kun sisätyöt ovat käynnissä, on melkoisen mukavaa, kun raksalle tullessa siellä on aina peruslämpöinen talo odottamassa. Ja tämä on siis maalämmön ansiota.

Keväinen ikkuna

Meille maalämpö oli jo taloa suunniteltaessa yksi sen avainasioista: tiesimme kyllä, että maalämmön perustamiskustannukset ovat melko korkeat, mutta ajan kanssa tämä lämmitysmuoto todellakin maksaa itsensä takaisin, ekologisesta ajatuksesta puhumattakaan. Maalämpöpumppu siis hyödyntää maaperää energianlähteenä, ja energiaa kuluu vain lämmön siirtoon maaperästä rakennukseen.

Meille Stiebel-merkkisen maalämpöpumpun toimitti talomme lvi-töistä huolehtinut Etelä-Päijänteen LVI-palvelu. Valitsimme Stiebelin koska se on luotettava saksalainen merkki, ja olimme kuulleet sen käyttäjiltä kehuja hyvästä toimintavarmuudesta. Stiebelin energiatehokkuus on myös huippuluokkaa.

Olin luullut ”poraussessiota” suuremmaksikin, mutta käytännössä kaikki oli valmista muutamassa päivässä. Pihaamme porattiin (valitsemaamme kohtaan) halkaisijaltaan noin parinkymmenen sentin reikä. Kallioon porattavan reiän syvyys (150 metriä) oli etukäteen mitoitettu talomme kuutioiden mukaan, jolloin saamme tarpeeksi lämpöenergiaa koko talven varalle.

Kallioporauksen jälkeen asennetaan lämmönkeruuputkisto.

Kallioporauksen jälkeen asennetaan lämmönkeruuputkisto.

 

Kaivanto maalämpökaivolta taloomme näytti tältä.

Kaivanto maalämpökaivolta taloomme näytti tältä.

Maalämmön asennuksen hinta koostui kiinteähintaisesta kallion poraushinnasta metrien mukaan (meillä siis 150 m) sekä pehmeän pintamaa-aineksen läpäisystä ja suojaputkituksesta. Jälkimmäinen hinnoitellaan myös porattujen metrien mukaan. Porauspäivänä oli hiukan kuumottavaa odotella tietoa siitä, mistä syvyydestä kallio tulee vastaan: meillä kallio löytyi 30 metrin syvyydestä. Näiden lisäksi tulee vaakaputkituksen kaivuu ja veto talon sisälle.

Itse maalämpöpumppu nostettiin sitten tuon kaivuun jälkeen kodinhoitohuoneeseemme, ja täytyy sanoa, että sen pieni koko yllätti täysin. Ja varsinkin kun samassa tehopakkauksessa on myös lämminvesivaraaja. Saimme pumpun asemoitua huoneen nurkkaan, ja ympärille aiomme nikkaroida kaapiston, joka sulautuu hyvin huoneen muihin kiintokalusteisiin. Käytännössä talomme tekninen tila tulee siis olemaan tuo vaatekaapin kokoinen nurkka. Energiatehokkain tapa jakaa lämpö huoneisiin on vesikiertoinen lattialämmitys maalämmön kaverina, joka meille on siis asennettu ala- ja yläkertaan.

Maalämpö_sisällä

Kodinhoitohuoneeseen vedetty keruuputkisto odottaa itse pumppua..

 

Maalämpöpumppu_kaukaa

..ja maalämpöpumppu mahtui yllättävän hyvin kodinhoitohuoneen nurkkaan.

Kesäisin maaperän viileyttä voisi hyödyntää myös sisätilojen viilentämiseen, mutta meillä on tämä toiminto vielä harkinnassa. Tuleekohan Suomen kesinä tarvetta viilennykselle? Onko kellään kokemusta siitä, miten maalämmöllä toteutettu viilennys on toiminut?

Nyt talon sisälämpötila on jo 19 astetta, ja tänään sain mieheltäni raksalta viestin: ”täällä on kodin lämpö” 🙂