Paljon enemmän kuin parveke

parveke_aloitus

No niin, se olisi sitten uusi vuosi ja uudet kujeet! Muutaman viikon tauko raksasta, asioiden hoitamisesta ja loputtomasta ongelmanratkaisusta on tehnyt erittäin hyvää koko porukalle. Jonain hetkinä olemme jopa unohtaneet raskaan syksyn, stressin ja kiireen. Ja se on suorastaan ihme se.

Joululoma mieheni vanhempien rauhallisella omakotialueella pohjoisessa sai taas miettimään sitä, miten hyvää ihmiselle tekee, kun saa aloittaa aamunsa pihapiirin täydellisessä hiljaisuudessa. Ja illalla viimeiseksi saunasta vilvoitellessaan kuunnella luonnon ääniä ja katsella tähtitaivaan syvyyttä. Meille kaupunkiasukeille tämä on aina yhtä ihmeellistä – ja pian myös meidän arkeamme <3

Talolla on alkanut nyt sisäpintojen maalausurakka, ja loman aikana mieheni kävi yhtenä päivänä vain siirtämässä kaiken ylimääräisen maalareiden tieltä ja suojaamassa upouudet portaamme. Niistä kerron sitten myöhemmin lisää.

Tärkeä osa taloa, josta en ole vielä täällä vielä juurikaan kirjoittanut, on parvekkeemme. Sen suunnittelu ei nimittäin ollut millään lailla yksinkertaista, etenkin kun se haluttiin lämmintä tilaa olevan lasiverannan päälle. Olimme siis jo hyvissä ajoin päättäneet, että parvekkeen luonnollisin paikka olisi järvelle päin, ilmansuuntana pohjoinen. Koska aurinkoisella kelillä pihamme on todella lämmin, halusimme myös lasiverannan talon toiselle, vilpoisemmalle puolelle: aamuisin parvekkeella paistaa aurinko (kesäisiä aamukahveja ajatellen), ja sen alla olevaa lasiverantaa kuvittelemme käyttävämme eniten iltaisin, auringonlaskun aikoihin.

Parvekejametsä

Parveke_lähis

Parvekkeelle löytyi siis luontevasti paikka lasiverannan päältä, mutta tässä ratkaisussa on kuitenkin rakenteelliset riskinsä, eli on valvottava tarkasti, että työvaiheet tehdään huolella. Koska katon profiili on loiva, sen päälle talvella kerääntyvä lumi ja jää täytyy sulaessaan saada ohjattua räystäisiin ja edelleen sadevesikouruihin. Halusimme varmistaa tämän, ja teetetimme myös verannan katon pellistä.

Tarinoita loivaprofiilisista vuotavista huopakatoista, joita yleensä tarjotaan uusien verantojen katoiksi, olen kuullut useammalta taholta. Me saamme verannan katon toteutuksesta kiittää pitkälti kattopeltiseppäämme, joka suositteli huovan sijaan peltiä.

Paljon oli pähkäiltävää myös sen kanssa, miltä parveke näyttäisi. Katon pinta-ala olisi mahdollistanut suuremmankin terassiparvekkeen, mutta halusimme sille kevyemmän, huvilamaisen ulkomuodon. Pienempi alainen parveke jättää näkyviin parvekkeen reunoille kaunista peltikattoa. Yksinkertainen laudoitus saa keväällä sitten valkoisen maalin pintaansa – ja parvekkeesta tuli loppujen lopuksi juuri sellainen kuin halusimme. Paperilla todellista ulkonäköä oli silti vaikeaa hahmottaa. Monessa kohdassa, taloa suunniteltaessa, on ollut pakko vaan uskoa hyvään lopputulokseen 🙂

Näkymäparvekkeelta

Hetken (sallittu) jouluinen hengähdys

Talvi on saapunut meidän kotilaiturille.

Talvi on saapunut meidän kotilaiturille.

Kotirannassa järvi on jäässä ja luonto tuhisee talviuntaan. Piipahdimme ennen joululomalle lähtöä vielä talolla, joka sekin tuntuu työmiesten lähdettyä huokuvan jonkinlaista talvipäivän rauhaa: ei työkoneiden surinaa, vasaroiden paukutusta tai määrätietoisia askelia sisään ja ulos, ylä- ja alakertaan. Sekin saa ansaitun levon ja hiljaisuuden raksan kiireistä 🙂

Ensimmäistä kertaa talolle saavuttuamme saimme myös kokea todellisen Koti-hetken: ovet oli ensi kertaa lukittu (nyt kun raksaovikin on  vaihdettu varsinaiseen oveen, ja kaikki lukot asennettu), ja oli liikuttava hetki avata etuovi ensimmäistä kertaa uutuuttaan hohtavilla avaimilla, jotka kaiken lisäksi ovat hyvin kauniita, jopa vanhahtavan mallisia. Tästä se pikku hiljaa alkaa, oikea elämä hirsiseinien sisällä.

K-O-T-I-A-V-A-I-N

K-O-T-I-A-V-A-I-N

 

Etuveranta ja talvinen sinitaivas.

Etuveranta ja talvinen sinitaivas.

 

Etuverannalle kiikutaan vielä "raksaportaita" pitkin.

Etuverannalle kiikutaan vielä ”raksaportaita” pitkin.

 

Kaupungin joulutohinoista ja hälinästä hetkeksi maalle päästyämme tajusimme taas erittäin vahvasti sen rauhan merkityksen, joka talolle tullessa meihin aina laskeutuu. Sellainen hiljainen onnen tunne siitä, että tämä on meidän paikkamme maailmassa. Ensi joulua saamme sitten jo viettää talolla isolla porukalla.

Nyt on kuitenkin aika unohtaa hetkeksi todella rankat viimekuukaudet ja vetää henkeä tulevan vuoden projekteja varten. Värväsimme viime töiksemme uuden työporukan aloittamaan  seinien ja kattojen tasoituksen ja pohjamaalauksen heti tammikuulle. Mieheni mietti tovin, tekisikö tuon urakan itse, mutta sain hänet onneksi puhuttua järkiinsä. Täyspäiväisen työn ja lapsiperheen tohinan ohella hommaan olisi saanut varata järjettömästi aikaa. Pintojen kanssa kun puuhaa tulee muutenkin riittämään.

Näin vuoden päätteeksi haluan kiittää lämpimästi teitä kaikkia blogissani ja meidän perheen rakennusurakassa mukana kulkeneita!

Toivotamme kaikille (niin rakentajille kuin ei-rakentajille) ihanaa, lämpöistä joulunaikaa <3

 

Talo kurkkii metsän joulukuusen takaa. Hyvää joulua!

Talo kurkkii metsän joulukuusen takaa. Hyvää joulua!

Jouluksi kotiin (ja muita vitsejä)

“Jouluksi kotiin”, tämä monen rakentajan jo vitsiksi muodostunut ajatus oli meilläkin mielessä alkaessamme keväällä purkamaan vanhaa taloa. Emme mitenkään epätoivoisesti tavoitelleet joulun viettoa uudessa talossa, ja onneksi niin, sillä nythän ajatukselle voi nauraa (kovaa) ääneen. Tai no, onhan talossa jo lämmöt ja katto päänpäällä, mutta ehkä syömme kinkkua mielummin anopin ja apen tunnelmallisessa herkkupöydässä pohjoisen lumilla kuin raksavalojen loisteessa pahvilaatikoiden päällä J

 

Valkoinen hirsitalo

Talo alkaa näyttää jo melko valmiilta. Nurkkalautojen ja parvekkeen maalia lukuunottamatta.

 

hirsitalon parveke

Järven suuntaan avautuva parveke maalataan valkoiseksi, ja siitä tuli juuri sopivan kokoinen: ei liian pieni eikä iso.

 

Uuden talon terassi

Sisällä näyttää nyt tältä..paljon on vielä tekemättä!

 

Lasiveranta

Lasiverannan halusimme erottuvan olohuoneesta suurin ikkunoin, kuten joissakin vanhoissa huviloissa oli tapana.

Joulua ei siis meidän talossa vielä vietetä, mutta joulusiivous siellä silti voidaan tehdä. Siivouksesta rakentamisen tiimellyksessä on meillä muutenkin hyväksitodettuja vinkkejä, jotka haluan jakaa teille.

Parhaat siivousvinkit raksalle TOP 5

1.Suunnittele paikka rakentamisen aikana syntyvälle jätteelle jo ennen kuin alat rakentamaan. Työn tiimellyksessä asiaa ei enää kerkiä ajatella saatika hallinnoida.

2. Mikäli taloosi tulee tulisija, kannattaa säästää kaikki polttokelpoinen silppupuu polttopuuksi. Ne kannattaa kerätä heti jonnekin kuivaan paikkaan sateelta suojaan.

3. Pakkausjätettä, lähinnä pakkausten muoveja ja styrokseja, kertyy valtavasti. Onneksi nykyään suurin osa muoveista ja styrokseista on energiajätettä, joka kaatopaikalla poltetaan. Kannattaa siis ehdottomasti erotella energiajäte sekajätteestä: energiajätteellä on edullisempi jätemaksu, ja säästät luontoa. Lajittelun jälkeen sekajätettä kertyy lopulta melko vähän.

4. Ennakoi etukäteen, mitä raksajätettä voit käyttää myöhemmin hyödyksi. Esimerkiksi pidempää ylijäämälautaa tulevaan lasten hiekkalaatikkoon tai betonia portaisiin.

5. Siivousta kannattaa harrastaa aina kun kerkiää. Eli viedä silloin tällöin peräkärryllä roskakuormia kaatopaikalle. Ja säästövinkki: peräkärryn saa ainakin Lahden seudulla vuokrattua monia paikkoja edullisemmin kaatopaikalta.

Hou hou hou, joulu siis hiipii myös raksalle, mutta me suunnittelemme pitävämme pienen joulutauon rakentamisesta. Kontion miehet alkavat pikkuhiljaa olla valmiita heidän osuutensa kanssa, joten kevät mennään sitten meidän aikataulujen ja jaksamisen mukaan. Täytyy rehellisesti myöntää, että etenkin mieheni alkaa to-del-la-kin olla loman tarpeessa. Elämään ei ole kuukausiin mahtunut muuta kuin työtä ja raksaa, ja esimerkiksi meidän perheen yhdessä viettämä aika on ollut minimaalista. Mutta kyllä sitä jaksaa, kun vaikeinakin hetkinä pitää lopputuloksen kirkkaana mielessä.

Ja koska uuteen kotiin ei päästy jouluksi, ehkä sitten juhannukseksi =)