VAUVA RYÖMII – TÄHÄN LOPPUU SISUSTELU?

 

 112416img_6585

 

112416img_6580

 

112416img_6652

 

112416img_6597

 

112416img_6586

 

112416img_6655

 

Noinkohan tässä ovat viimeiset sohvapöytäasetelmani?
Nappula oppi reilu viikko sitten ryömimään, ja se on
tietysti tuonut kotiimme aivan uuden järjestyksen.
Ei ole paikkaa tai esinettä, jota pieni mies ei käsiinsä
tavoittelisi. Kuten näissä kuvissa näkyy, olemme
hiljalleen joutuneet aloittamaan kodin turvallisemmaksi
tekemisen. Sohvapöytää on siirretty sivuun niin, että
sohvan divaaniosan ja pöydän väliin jää enemmn tilaa
temmeltää, ja sohvapöydän kulmaan on liimattu
kuminen törmäyssuoja. Sohvapöydällä olevia esineitä
tavoitellaan pienin käsin koko ajan, joten pian
ne on siirrettävä pois. Myös tv-tason lokeroissa
olevat taidekirjat, lattiavalaisimet sekä hakoteline
ovat saaneet kyytiä. Aiomme jossain määrin
koettaa hillitä tavaroihin tutustumista kieltämällä,
muttat tiedostamme kyllä, että +/- 1-vuotiasta
on aivan mahdotonta kieltää kaikesta.
Onneksi ”kiellettyjen” esineiden tilalle on ainakin
toistaiseksi melko helppoa tarjota sallittuja,
kiinnostavia leluja. Myös kirjat vangitsevat
minimiehen täysin.
Portaikkoihin on jo asennettu portit ja
lattialla olleet viherkasvit on siirretty pois.

Vielä hetken saan kuitenkin sisustella,
ennen kuin pieni käsi ylettää kaikkeen.
Laitoin sohvapöydälle lähestyvästä joulusta
kielivän mannynoksan sekä messinkisen
tuikkutelineen. Mustat tulitikut löytyivät
niinkin yllättävästä paikasta kuin K-marketin
kassalta. Joskus sitä yllättyy.

Onko sinulla kokemusta kodin tekemisestä
vauvaturvalliseksi? Mistä kaikesta jouduit
luopumaan?

 


 

Making our home baby safe has begun.
These may be the last still lives I’ll be able
to create on the sofa table.
That makes them even more enjoyable.


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Hmmm, jouduin luopumaan KAIKESTA, joka oli taaperon ylettämiskorkeudella 😀 Mutta voin lohduttaa, että meillä tuo aika oli vain pari kk, kun poika halusi purkaa asetelmat, siirtää huonekalut ja kokeilla kaikkien tavaroiden iskun kestävyyttä. Nyt hän on 1 v 8 kk ja meillä on pitkään jo voinut olla kukkia maljakossa sohvapöydällä. Kynttilöitä ei voi matalalla polttaa, mutta muuten on jo sama meno kuin ennenkin:)

    • 1.1

      sanoo

      Voi ei! 😀 Mutta todella hyvä kuulla, että vaihe oli lyhyt. Kukat maljakossa kuulostaa todella isolta saavutukselta! Meillä sen kanssa on muutenkin niin ja näin, koska koirien hännät heiluvat sohvapöydän yläpuolella villisti. Saapa nähdä, miten meillä tilanne etenee.

  2. 2

    Tupu sanoo

    Meillä luovuttiin lipastojen jne vetonupeista. Vaikka vauvat ovat nyt isoja koululaisia, en ole yhteen lipastooni vieläkään saanut niitä takaisin. Sen sijaan keittiön laatikoiden stoppareista olen jo ”ehtinyt” luopua. Paitsi siinä alimmaisessa, kauha- ja kapustalaatikossa ei stopparia(från Ikea) ollutkaan. Se ltk oli mulle varajäsen kun pojat paukutti sen sisällöllä ja meikä kokkasi tai joi kahvia

  3. 3

    Tupu sanoo

    Piti olla varakäsi. Ei -jäsen! Ja lipastoissa oli muitakin vetimiä kuin nupit….huoh

    • 3.1

      sanoo

      Varakäsi tulee meillekin! Tuota lapselle sallittua keittiön laatikkoa on moni suositellut. Kiitos kommentistasi!

  4. 4

    sanoo

    Ei ole juuri asetelmia meillä näkynyt, tai sitten vain hetkeklisesti… Esikoinen oli kiltti vauva ja totteli, jos kielsi koskemasta. Keskimmäinen ei sitten ihan niinkään ja kahdestaan tytöt laittavat kyllä hyrskyn myrskyn. Nuorin on vasta 5 kk niin häneltä saavat pienen hetken olla rauhassa. Meillä tää olohuone on lasten myötä muuttunut myös leikkihuoneeksi, kun talon makuuhuoneet sijaitsevat yläkerrassa niin lapset leikkivät kuitenkin täällä alhaalla. No vielä ehkä sellainen 10 vuotta niin rauhoittuu. 😀

  5. 5

    sanoo

    Minä en ole kahden edellisen kanssa joutunut paljosta luopumaan, mutta nyt voi olla toisin… meilläkin vauva lähti pari viikkoa sitten ryömimään ja on erittäin kiinnostunut kaikesta mihin käsi ylttää! Luulen että sohvapöydän joudun pian laittamaan syrjään, Hayn dlm kun on vähän turhan kiikkerä pienen nousemisharjoituksiin, samoin matalalla olevat lasiesineet on pian kerättävä turvaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että edelleenkään kaikesta ei tarvitse luopua ja aika nopeasti opitaan että nämä ovat äidin tavaroita joihin ei saa koskea. Tai näin ainakin toivon tälläkin kertaa olevan, voi tietenkin olla, että parin vuoden asketismi on lähempänä totuutta! 😉

    • 5.1

      sanoo

      Meillähän on sitten tismalleen sama vaihe meneillään! Saa nähdä, miten asiat etenevät. Vielä ainakin ihan kaikki kiinnostaa. Tosin huomaan sitäkin, että kun antaa vain koskea tavaroihin, niiden kiinnotus laimenee. Toivon, että tämä on pysyvä trendi. Tsemppiä teillekin!

  6. 6

    sanoo

    Meillä esikoisen kanssa olohuoneen pöytä lähti hetkeksi jäähylle ihan kokonaan. Pahin vaihe ei kestänyt pitkään, mutta nyt 2,5-vuotiaalla on taas joku vaihe, että omat lelut ei kiinnosta yhtään niin paljon kuin kaikki äidin jutut. Tämän uuden kodin sisustukseen suunnittelin tasot taktisesti, jos pikkuvelikin on yhtä kiinnostunut äidin tuoksukynttilöistä ja kukista kuin isompi. Onhan äidin saatava tehdä asetelmiaan. ;D

    • 6.1

      sanoo

      Lapset ovat niin erilaisia! Saapa nähdä, millainen vesseli meidän pojasta tulee, kun hieman kasvaa. Ainakin vielä kaikki kiinnostaa.

  7. 7

    Niina sanoo

    Meillä anoppi aika kivasti neuvoi kun ensimmäisen lapsen kohdalla tätä mietin, että hän ei ole koskaan laittanut tavaroita lasten vuoksi pois esiltä. Hän on ollut aina runsaasti sisustava, on ollut paljon matalalla kaikenlaisia asetelmia jne. Että kuulemma opetti/totutti lapset siihen että kaikkeen ei saa koskea, äidin jutut on äidin ja lelut erikseen. Minä päätin kokeilla saamaa, ja kuulemma sen huomaa, kun meidän lapset tulee mummolaan että kotonakin on sisustettu ihan lattiatasosta ylöspäin. Ilahduin, kun kuulin ettei meidän lasten kyläilyn vuoksi tarvitse viherkasvejakin kantaa varastoon! 😀 Maalaisjärki toki mukana, Oiva Toikat ei ole mummulaan olohuoneen lasipöydällä meidänkään taaperoa vastaanottamassa! 🙂

    • 7.1

      Satuelämää sanoo

      Meillä ei sisutusta ole muutettu lapsen tulon myötä juurikaan. Hetken aikaa taisi olla joku viritelmä keittiön kaapin ovissa ja tein yhdestä keittiön alalaatikosta lapsen oman laatikon. Siellä oli kaikenlaista muovista purkkia ja purnukkaa, joita lapsi saisi mielin määrin paukutella.
      Yhtään pöydän tai minkään muunkaan huonekalun kulmaa en ole suojannut enkä nostellut koriste-esineitäkään pois. Pistorasioita suojasin, mutta siinä kaikki. Vähän aikaa piti olla skarppina ja jaksaa komennella/ohjeistaa lasta. Melko pian kodin esineistö ja asiat saivat olla paikallaan… Voi olla, että kodin vaaranpaikkojen huomioiminen riippuu todella paljon kodista …ja ennen kaikkea lapsesta.

      • 7.1.1

        sanoo

        Todella hyviä kokemuksia, kiitos niistä! Tämäkin antaa minulle paljon perspektiiviä siihen, miten me itse haluamme toimia.

    • 7.2

      sanoo

      Oiva Toikkien kohtalosta lasten käsissä olen kuullut muutamankin jutun 😀 Ai kauheaa. Kiitos tästä kommentista! Tämäkin antaa minulle paljon perspektiiviä siihen, miten me itse haluamme toimia.

  8. 8

    Niiva sanoo

    Mistä tuo rasia on missä säilytät tulitikkuja? Ja tyhmä käytännön kysymys, miten raapaiset tulitikut kun en näe raapaisupintaa rasiassa? 😀

    • 8.1

      sanoo

      Pahoittelut venyneestä vastauksesta 🙂 Rasia on H&M homesta. Ja hyvä huomio, ettei raapaisupintaa näy! Olen leikannut sen irti tikkuaskista ja säilytän sitäkin rasiassa, mutta kuvassa sitä ei ole mukana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *