KESÄMÖKKI 60-LUVUN HENKEEN

 

 

 

 

 

 

 

Vietin juuri viikon mökillä ja hieman haikeissa tunnelmissa palasin eilen kotiin.
Mökkeily on aina aivan upeaa ja odotan sinne menemistä kuin kuuta nousevaa.
Mutta toki mahtavalta tuntuu myös se, että kotona kaikki toimii:
keittiössä on teräviä veitsiä ja ihan kaikki astiat joita tarvitset,
pesukone pesee pyykit puhtaiksi ja sänky on leveä ja pehmeä.
Mutta mökille palataan jälleen ensi kuussa.

 

Mökki on isoäitini, eli pohjalaisittain mumman, rakastama
ja huolta pitämä kesäpaikka Pohjanmaalla. Mummani kuoltua mökki on
isäni ja tätini omistuksessa. Lähisuvullani on Pohjanmaalla paljon hoidettavia
kiinteistöjä, joten tässä mökissä vierailijoita on melko harvoin. Meidän
onneksemme olemme siis saaneet pitää paikoista huolta ja nauttia paikan
tunnelmasta ihan milloin vain olemme halunneet.

 

Mökki on rakennettu alun perin 50-luvulla, mutta 60-luvulla sitä laajenneettiin
merkittävällä lisäosalla. Laajennuksen yhteydessä talo sai uudenlaisen, hyvin
60-lukulaisen hengen. Laajennuksessa mökkiin rakennettiin 3 makuuhuonetta
ja yksi vieras-/työhuone sekä kylpyhuone ja oleskelutilaa. Mökki henkii
60-luvun tunnelmaa sekä materiaaleineen että muotokieleltään. Minä itse rakastan
juuri 60-luvun estetiikkaa, joten mökki miellyttää retrosilmääni todella paljon.

 

Arkkitehtonisesti hienoimpia yksityiskohtia mökissä on katon panelipinta,
joka kauniisti jatkuu olohuoneen päätyseinässä, sekä olohuoneen suuret
ikkunat, jotka ulottuvan melkein lattiaan asti.
Pidän myös 60-luvulle hyvin tyypillisestä avotakan mallista sekä
siitä, että laajennuksen yhteydessä tehty oleskelutila on askelman
verran muuta tilaa matalammalla.
Mökissä on myös muutamia tehostemaalattuja seiniä. Värit
ovat 60-lukulaisesti tummanvihreä, metsänvihreä, sininen ja
keltavihreä. Myös päämakuuhuoneen kukallinen tapetti henkii aikaansa.
Harmi, että seiniä on jouduttu remontin yhteydessä hieman uusimaan, joten
tapettikaan ei yllä lattiaan saakka.
Laitoin tänä kesänä vanhat kauhtuneet verhot pois ja vaihdoin tilalle eleettömät
paneliverhot. Ne ovat kuvissa vielä lyhentämättä oikeaan mittaansa,
mutta onhan tässä kesää ja päiviä jäljellä.

 

Isäni vanha huone on säilynyt hyvin 60-lukulaisena, vaikka poikalapsen
tavaroita onkin jonkin verran siivottu pois.
Edelleen hyllystä löytyvät kuitenkin muun muassa lentokoneiden pienoismallit
ja Jerry Cottonit.

 

Lisää kuvia mökin puutarhasta ja ulkomiljööstä luvassa myöhemmin.

 


 

A couple of pictures from our summer house.
I just spent a week there and I already miss the place.
The house was built in the 50’s and enlarged in the 60’s so most of
it’s architecture and design breathes 60’s wibes. And I love it.
It belongs to my dad’s family and was once built for their summer house
in the 50’s and then extended in the 60’s.
 

 

Some things haven’t been touched since those days. For example some
of my dad’s toys are still on their place.
 
I hope you can feel the atmosphere in through the photos.

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja koska retrotunnelmissa ollaan, on pakko lisätä loppuun vielä
kuva minusta juhannustansseissa mumman keepissä ja käsilaukussa.
Hätä ja luovuus keinot keksivät, kun ulkona oli asteita 10
ja tanssimekko oli olkaimeton.
Kuva on Tiskivuoren emännän (klik!).

 


 

 

And here’s me at the midsummer evening ball.
In my grandmother’s coat and clutch.

 

 

Kommentit
  1. 2

    sanoo

    Katsoin jo FB:stä, että onpa teillä mielettömän kaunis mökki. Ei todellakaan sellainen, jonne dumpataan kaikki vanha ja tarpeeton, kuten monilla tuntuu olevan tapana. Ja tuo keeppi! Ihana. Vaikka parasta tuossa kuvassa on kyllä se, miten onnelliselta näytät.

    • 2.1

      sanoo

      Tosi kiva kuulla, kiitos! Vanhan dumppaaminen on kyllä verissä. Äitini kotitalossa tuon mökin vieressä on kokonainen huone täynnä perintöhuonekalujani yhtenä sekamelskana ja vintit sekä navetta ovat syöneet tavaraa kuuden vuosikymmenen verran. Mutta jotenkin tuo mökki on pysynyt melko siistinä ja simppelinä. Johtunee siitä, että mumma vietti siellä paljon aikaa niin kauan kun vain kykeni.

      Juhannus oli kyllä hieno. Hymyileminen on ihanaa. Sen muistaa taas, kun ei hetkeen hymyilytä.

  2. 3

    sanoo

    Sinulla on täydellinen staili tuohon aivan ihanaan 60-luvunhenkiseen kesäpaikkaan.
    Ihastuin täysin sekä tunnelmaan että yksityiskohtiin.

    • 3.1

      sanoo

      Kiitos! Kiva kuulla! Joskus on kivaa elää täysin paikan tunnelmassa ja vähän leikkiä nostalgisilla fiiliksillä.

  3. 4

    sanoo

    Upea paikka ja ihana tunnelma. Katon ja seinän paneeli miellyttää minuakin ja ihailtavan paljon on sisustusta muutenkin jätetty ilmaisemaan aikakauttansa. Upea asukokonaisuus! Nyt tiedänkin yhteiset ystävämme, sillä näin fb:ssä ryhmäkuvan, josta sinut jo bongasinkin. Mukavaa kesää teille 🙂

    • 4.1

      sanoo

      Voi kiitos! Minä koetan ainakin omalta osaltani kovasti olla lisäämättä mitään aikakauteen kuulumatonta tuonne. Sellainen aina hyppää silmään. Ja aikakausifiilistely on tosi hauskaa.
      Kyllä, yhteiset ystävämme olivat sulostuttamassa juhannustamme <3

  4. 5

    sanoo

    Voi Vilja, ihanat kuvat! Ja komppailen muita, mökissä on tosiaan tyyliä, eikä ajelehtivasta roinasta tietoakaan. Ja tuo sinun kuvasi on myös kaunis 🙂

  5. 6

    sanoo

    Onpa onni, ettei pientäpintaremonttia- tai vastaavaa porukkaa ole löytänyt tuonne. Harvoin näkee noin hyvin säilynyttä kuuskytlukua. Mulla on omia muistojakin tuolta ajalta ja tutulta näyttää monia yksityiskohtia myöten. Kiitos näistä kuvista.

    • 6.1

      sanoo

      Kiitos ihanasta kommentista! Toivoisin jokaiseen mökkiremonttiin, että osattaisiin kunnioittaa rakennusaikakautta. Muuten tulos on outo sekasikiö, kun uutta yrittämällä vain pilataan vanha.
      Tässä mökissä on hieman sekoitettuna 50- ja 60-lukuja, kun rakennuksen osatkin ovat eri vuosikymmeniltä, mutta ihan hyvin esineet istuvat yhteen. Muutamia talonpoikaiskalusteita on mukana, mutta ne olivat mummalleni rakkaita, joten eipä niitä viitsi minnekään siirtääkään.

  6. 11

    sanoo

    Ihana mökki. Jos jotain kadun niin sitä että menin myymään samanlaisen pussilakanan kuin teillä on tuossa pöydällä. Nyyh.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *