ELÄMÄNMUUTOS JA VÄSYNYT ÄITI

 

PÄIVÄKOTIIN_IMG_5590

 

PÄIVÄKOTIIN_IMG_5598

 

PÄIVÄKOTIIN_IMG_5592

 

PÄIVÄKOTIIN_IMG_5618

 

PÄIVÄKOTIIN_IMG_5626

 

Tällä viikolla Nappula pakkasi unilelunsa tarhareppuun ja aloitti päiväkodin. Itse palasin töihin jo helmikuussa, mutta mies oli sen jälkeen hoitovapaalla ja kesälomalla useamman kuukauden, ja minun oli helppo mennä töihin neljänä päivänä viikossa ja jättää poika isänsä hoteisiin. Nyt vanhempainvapaat on meidän osalta kuitenkin nautittu, ja edessä on aika suuri elämänmuutos. Teen edelleen lyhennettyä työviikkoa, joten perjantait ovat minun ja Nappulan yhteisiä päiviä. Mutta maanantaista torstaihin meidän rakastamme hoitavat muut ihmiset. Se on täysin luonnollinen asia, josta emme ole kantaneet huolta. Tiesimme jo ennen päivähoidon aloittamista, että Nappula on niin rohkea, sosiaalinen ja ennakkoluuloton poika, että suuria sopeutumisvaikeuksia tai ikävää tuskin tulee. Ja olimme oikeassa. Aamutkin ovat sujuneet kohtalaisesti, ja töihin ja päiväkotiin on ehditty aikataulussa.

Mikäs tässä elämänmuutoksessa sitten on vaikeaa? Omalta kohdaltani eniten voimia syö se, että päivän mittaan ajattelen useita kertoja, miten pojalla menee. Onkohan syönyt murustakaan päiväkodissa? Onkohan nukahtanut päiväunille? Ajatukset ovat pellavanpään kanssa koko työpäivän ajan. Lomani kaksi viimeistä viikkoa ovat muutenkin olleet todella raskaat, sillä olen hoitanut joka päivä taloyhtiömme asioita. Asumme paritalossa, jossa olen monesta syystä ajatunut isännöitsijäksi. Hoidettavaa on etenkin nyt, kun naapuriasunto haluttiin laittaa myyntiin. Taloyhtiö on pian 20 vuotta vanha, ja koska talon rakennuttaja ja pitkäaikainen isännöitsijä menehtyi vajaa pari vuotta sitten, kaikki tieto talosta meni hänen mukanaan. Tänne muuttaessamme sain hoidettavakseni yhtiön, jossa ei ollut tehty juuri mitään korjaus- tai huoltotöitä ja jolla ei ollut monia lakisääteisiä todistuksia, kuten vaikkapa energiatodistusta tai osakaslistaa. Olen lukenut viimeisten kuukausien aikana mappikaupalla yhtiön vanhoja papereita,  etsinyt kaupungin arkistoista yhtiön piirustuksia, lukenut tietoa lukuisista nettipalveluista, kysynyt apua taloyhtiöiden lakipalveluista, koonnut tiedonmuruja menneisyydestä, tehnyt pöytäkirjoja, suunnitellut pieniä remontteja, kilpailuttanut töitä, tehnyt lainahakemuksia ja isännöitsijäntodistuksia, maksanut kymmeniä laskuja, uusinut yhtiön jätehuollon, muotoillut yhtiöjärjestystä uusiksi, ja aivan yksinkertaisesti käsikopelolla putki- ja sähkömiesten kanssa tutustunut yhtiön teknisiin ratkaisuihin. Eniten voimia söi joutuminen kesken loman riuhtaistuksi taas yhtiön pienten ja keskisuurten pulmien kimppuun. Ja kaiken tämän keskellä meillä on käsillä iso elämänmuutos, joka vie tilaa ajatuksissa. Nyt väsyttää.

 

PÄIVÄKOTIIN_IMG_5593

 

PÄIVÄKOTIIN_IMG_5603

 

PÄIVÄKOTIIN_IMG_5609

 

Tässä siis syy, miksi blogin päivitystahti on ollut viime aikoina verkkainen. Mieli ja kädet ovat olleet kiireiset muualla. Pään kuormitusmittari on huutanut punaista. Pari päivää sitten teimme kuitenkin miehen kanssa syksyn to do -listan, jonne listasimme myös taloyhtiön asiat. Koetamme jatkossa hoitaa tehtäviä enemmän yhdessä. Ylimääräinen käsipari onkin erittäin tervetullut.

Kotona asiat ovat onneksi liikahdelleet kivasti eteenpäin loman aikana. Ulkoportaikon laatoitus on saumaamista vaille valmis ja olohuoneessa on tapahtunut myös paljon odotettu muutos, josta kerron lisää myöhemmin. Myös vierashuone, joka ei ole koskaan näkynyt blogissa, on saamassa pikkuhiljaa uuden ilmeen. Sitäkin pääsen pian kuvailemaan. Alkukesästä tehdyt muutokset keskikerroksessa ovat osoittautuneet toimiviksi. Näissä kuvissa näkyvä Sukhimattojen huopapallomatto on esimerkiksi ollut erittäin hyvä hankinta. Matto* on ollut pari kuukautta arkemme keskiössä, sillä se sijaitsee juuri niillä neliöillä, joilla eniten oleskelemme. Huopapallomatto on pitänyt pintansa, ei ole nukkaantunut tai huopaantunut. Ja vaikka se ei tietenkään ole aivan yhtä kirkas ja puhtoinen kuin uutena, siitä on ollut silti todella helppo puhdistaa yksittäiset, vaikeatkin tahrat. Ja tuo pieni mies rakastaa mattoa. Siinä voi köllötellä sekä selällään että mahallaan. Toivottavasti matto kestää pojan kasvaessa.

Kiitos, että jaksoit lukea uuvahtaneen äidin tilityksen. Lisää kotikulmia ja sisustusuudistuksia luvassa taas pian. Ja aivan kohta vilautan teille myös talomme viidennen huoneen, jota olen tähän asti panttaillut. Nautihan elokuisesta lauantaista! Me suuntaamme tänään Flow-festivaalin sykkeeseen.

*Matto on saatu blogiyhteistyönä.

 


 

The little one started daycare. A big change!

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSA – BLOGLOVINISSA – INSTAGRAMISSA

 

AKTIIVISEN PERHEEN YHDISTELMÄVAUNUT

Kaupallinen yhteistyö: Jollyroom

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2253

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2267

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2274

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2277

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2348

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2378

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2364

 

Niin se vain on.
Elämässä on nyt vaihe, jossa eniten
nautin kiireettömästä yhdessäolosta.
En tarvitse arkeeni kummallisuuksia
enkä tekisi vapaa-ajallani mieluummin mitään
muuta kuin kävelisi näiden kahden herran
kanssa pitkiä vaunulenkkejä. Silloin
on aikaa kierrellä kotikaupunkimme
puistoja, katsella kaupunkiluontoa,
oravia ja hanhia, napata mukaan vaikkapa
kahvit ja istua näköalapaikalle ihailemaan
maisemia. Vaatimatonta, ja silti
korvaamatonta.

Yhdistelmävaunut ovat meillä – kuten
jokaisessa lapsiperheessä – ehkä tärkein
yksittäinen arjen mahdollistaja. Vaunut
ovat käytössä useita kertoja päivässä
joka ikisenä päivänä. Niillä tehdään pitkien
kävelylenkkien lisäksi kauppareissuja
raskaiden ruokakassien kanssa,
käydään silloin tällöin lounastreffeillä
keskustan vilinässä ja rytyytetään
mukulakivikaduilla, käydään neuvolassa,
huristellaan bussilla, ratikalla ja metrolla
ja meidän perheessämme tehdään myös
juoksulenkkejä. Yhdistelmävaunujen pitää
toimia lapsen kaikki ensimmäiset vuodet
erilaisissa arjen tilanteissa moitteetta.
Siksi vaunujen valinta ei ole yhdentekevää.

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2324

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2329

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2372

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2302

 

Ostan mieluusti lapsen tarvikkeita käytettyinä.
Niinpä ensimmäiset yhdistelmävaunut
ostettiin meille tori.fi:stä. Tässä kohtaa
tuli kuitenkin jälkeenpäin ajateltuna
säästettyä väärässä kohdassa. Nuo 7 vuotta
vanhat, kolmella lapsella olleet juoksuvaunut
olivat pikkuvauva-ajan ihan toimivat, mutta
lapsen kasvaessa ja käytön koventuessa
ne alkoivat antaa periksi sieltä sun täältä.
Ennen pitkää siis tuumimme, että ehkä
oli kuitenkin aika laittaa kyseiset vaunut
eteenpäin ja hankkia meille uudet.

Tässä vaiheessa meillä oli jo erittäin
hyvä näkemys siitä, millaisia ominaisuuksia
vaunuihin halusimme, ja etsinnän jälkeen
meille kotiutuivat kuvissa näkyvät North 13.5
Maxi Jogger 2017 -yhdstelmävaunut.
Vaunut kuuluvat lastentarvikkeiden
nettikauppa Jollyroomin valikoimaan, ja
ne  ovat taattua ruotsalaista laatua.
Meillä tärkeimmät kriteerit juuri näiden
vaunujen hankkimisessa liittyivät
vaunujen käyttöön koiralenkeillä erilaisissa
maastoissa, kätevään kääntösäteeseen
julkisissa kulkuvälineissä sekä
toimivuuteen kovatahtisilla juoksulenkeillä.
Mies harrastaa juoksemista, ja hänellä
on tapana ottaa silloin tällöin myös
Nappula mukaan lenkeille, joten vaunujen
on oltava juoksemiseen tarkoitetut.
Juoksuvaunut toimivat kuitenkin
erittäin hyvin myös koirien kanssa.
Isojen koirien kanssa vaunujen on hyvä
olla kevyet mutta stabiilit, jotta koirat
eivät saa niitä kumoon äkillisilläkään
liikkeillä. Kolmipyöräiset vaunut ovat
kätevät koirien kanssa myös siksi,
että koirille jää tilaa kulkea vaunujen
etuosan kohdalla, kun keula on
nelipyöräisiä vaunuja kapeampi.
Jonkinlainen kriteeri oli tällä
kertaa myös vaunujen ulkonäkö, sillä
hieman kulahtaneiden kirppisvaunujen
jälkeen visuaalinen puoleni kaipasi
vaunuja, joissa silmä lepää.

Jo heti ensimmäisellä ajelulla näiden vaunujen
hyvien ominaisuuksien lista vain kasvoi.
Näille vaunuille ropisee pisteitä nimittäin myös
suuresta tavarakorista, erittäin mukavasta
jousituksesta, kevyestä rungosta, helposti
irrotettavasta ratasosasta sekä kätevistä
turvavaljaista, jotka on helppo irrottaa ja
kiinnittää. Pyörivän eturenkaan ansiosta
vaunut kääntyvät 360 astetta lähes
paikoillaan. Renkaan saa myös lukkoon,
jos haluaa esimerkiksi juostessa
tasapainottaa vaunujen liikerataa.
Aisa on säädettävä, ja vaikka meillä on
miehen kanssa vain viitisen
senttiä pituuseroa, käytämme aisaa
eri korkeudella. Jokainen käyttäjä siis
löytää vaunuista itselleen sopivan
työntöasennon. Kunnon turvakaari on
liikkuvaisen taaperon kanssa myös
tärkeä ominaisuus. Maxi Jogger -vaunujen
ratasosan selkänojan saa kallistettua
asteittain aina täyteen makuuasentoon
saakka, joten lapsonen voi ottaa kunnon
unet vaikka vauhdissa. Istuimen saa
myös käännettyä joko kasvot tai
selkä menosuuntaan sen mukaan,
miten minityyppi tykkää matkustaa.
Meillä lapsi on ehtinyt siihen ikään,
että pääasiassa nykyään edetään
kasvot edellä, jolloin näkee mailmaa
paljon paremmin.
Jos jotain jäin näissä vaunuissa
kaipaamaan, se on käsijarru. Käsijarru
on todella kätevä apu esimerkiksi
alamäissä, jos pelkää kalliin lastin
lipeävän käsistä. Mutta mikään ratkaiseva
puute se ei näissä vaunuissa ole.

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2382

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2397

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2408

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2439

 

Meidän kolmen vaunulenkit ovat
minulle niin tärkeä osa arkea, että
odotan innosta puhkuen kesää ja otollisempia
lenkkisäitä. Vaikka maistuuhan se lenkkeily
keväisessä räntäsateessakin. Kuvien
oton hetkellä sentään saimme tallustella
kauniissa ilta-auringossa.

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2812

 

JOLLYROOM_VAUNUT_IMG_2828

 

Vaikka meillä ei olekaan enää käyttöä
vaunujen koppaosalle, sillä Nappula on
kasvanut siitä ulos, se tuntuu aivan
yhtä laadukkaalta kuin runko ja ratasosakin.
Vaunut ovat kopankin kanssa kevyet nostaa
sisälle, ja vaunukopan kuomun reunassa on
kätevä kantokahva. Tuonne laskisin
pienen vauva-Nappulan mieluusti
nukkumaan ja tekemään ensimmäisiä
matkojaan.

Nämä vaunut ovat nyt todella hulppeassa
tarjouksessa, mikä tietysti helpottaa
ostopäätöksen tekemistä minkä tahansa
hankinnan kohdalla. Jollyroomin valikoimissa
on  paljon muitakin laadukkaita
yhdistelmävaunuja, joten vaikka nämä vaunut
eivät olisi nappivalinta sinulle, käy kurkkaamassa
koko laaja vaunuvalikoima Jollyroomista.

 

* yhteistyössä Jollyroomin kanssa, vaunut saatu *

 


 

Baby buggy in not a minor detail in
the life of a family with a baby or a toddler.
It takes time to really figure out what you
want from your buggy. We chose this
North 13.5 Maxi Jogger 2017 buggy.
It’s the right choice for a jogging 
family with two big dogs.
And it’s pretty too.

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

ENSIMMÄISET SYNTTÄRIJUHLAT

 

032217IMG_0711-001

 

032217IMG_0728-001

 

032217IMG_0870-001

 

032217IMG_0935

 

032217IMG_0841

 

032217IMG_0942

 

032217IMG_0917-001

 

032217IMG_0989-001

 

032217IMG_1001-001

 

032217IMG_0855

 

032217IMG_0972

 

032217IMG_0963

 

032217IMG_0969

Yksi kokonainen vuosi.
Sellaisen ajanjakson minä olen ollut äiti.
Mikä uskomaton etuoikeus on ollut olla
tämän tyypin seurassa 365 päivää.

Vietimme viime viikonloppuna Nappulan
1-vuotissyntymäpäiviä ja halusimme kutsua
koolle pojan kavereita ja meidän läheisiä
ihmisiä. Paikalle tulikin iso määrä ihmisiä,
ja vietimme hauskan päivän yhdessä.

Minä en ole varsinainen juhlien järjestäjä,
ja näihin juhliin sainkin korvaamatonta
apua perheenjäseniltäni. Siskoni leipoi
kaksi upeaa kakkua toiveideni mukaan.
Koristeluksi hän teki niihin liukuvärjätyn
kuorrutuksen ja sisälle mangonmakuisen
täytteen, koska mango on poikamme
lempparia. Yllätysbonukseksi hän oli
tehnyt myös juhlien väriteemaan sopivia
macaronseja. Valitsin juhlille väriteeman,
sillä varsinaisia teemasynttäreitä ei
tämän ikäiselle vielä tarvitse tai kannata
järjestää. Koristeissa ja kakussa mentiin
siis kauniilla kevään vihreällä teemavärillä.
Koska poikamme syntyi viime vuonna
pääsiäisenä ja ennen nimiäisiä häntä
kutsuttiin pääsiäispupuseksi, sujautin
mukaan vielä pienen pupukoristeen.
Kakkukoristeen ostin viime joulun
tienoilla Vanhan ylioppilastalon
joulumarkkinoilta. Onkin ollut
kätevää hankkia koristeita pikkuhiljaa,
jolloin ei tarvitse paniikissa kierrellä
kauppoja synttäreiden alla.

Moni ei päädy järjestämään synttäreitä
vielä yksivuotiaalle, sillä tottahan on,
ettei lapsonen vielä ymmärrä koko
syntymäpäiväjuhlien konseptia tai
syytä, miksi juhlitaan. Itse näen
asian kuitenkin niin, että lapsi nauttii
siitä, että kylään tulee ikätovereita ja
läheisiä, eikä aikuisillakaan liikaa juhlaa
ole elämässä, joten pienet synttäripirskeet
ovat varmasti kaikille ilo.

Pojan asu oli synttäreillä suurelta
osin kierrätyskamaa. Zaran housut ostin
kesällä muutamalla kymmenellä sentillä
mökkikunnan kirppikseltä ja pellavaliivin
löysin muistaakseni neuvolan kierrätyskorista.
Juhlia varten ostettu pieni rusetti
on onneksi säädettävä ja näkee varmasti
vielä monet muutkin juhlat taaperon
kaulassa. Juhlavaatteiden ostamisen
noin pienelle näen hieman ongelmallisena,
sillä juhlia on niin harvoin, että uusina
ostetut juhlavaatteet käyvät päällä
todennäköisesti vain kerran.
Niinpä tämä oli hyvä ratkaisu.

Yksivuotiaasta alkaa jo nähdä hyvin,
millainen temperamentti ja luonne
pojallamme on. Tämä viikari on vilkas,
fyysinen, peloton, utelias, sosiaalinen ja
luottavainen. Hän on useimmiten erittäin
hyväntuulinen, mutta harmistuessaan
ei kaihda myöskään ikävien tunteidensa
näyttämistä. Poikamme rakastaa suurella
sydämellä ja osoittaa estotta hellyyttä
myös perheemme koirille. Kiitos
Nappula ensimmäisestä vuodestamme!

 


 

First birthday party. Thank you my
dear boy for these 365 days.
They have been the best I have ever
experienced.

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA