UUSI VUOSI – KAIKKI UUSIKSI

 

121416img_7211

 

121416img_7217

 

121416img_7220

 

121416img_7232

 

Uusi vuosi on polkaistu käyntiin ja sen
myötä mielessä on tietysti muutos. Aionkin ensi
töikseni tarttua maalitelaan ja maalata suunnitteilla
olleet tehosteseinät oleskelutiloihin.

Värisävyjen hallitseminen on taitolaji.
Minulla on vahva käsitys siitä, millaisia sävyjä
haluaisin kotiimme tuoda, mutta kun toteutuksessa
ei halua mennä harhaan, on sävyjen valinta aikaavievää
puuhaa. Olen yrittänyt löytää oikeaa sävyä sekä
ruokailutilan että olohuoneen tehosteseinille
että pojan huoneen seinille. Prosessi on ollut käynnissä
pari kuukautta, ja alan jo hieman päästä jyvälle siitä,
millaisia sävyjä aion valita. Enää ei puutu kuin
maalien ostaminen ja se kuuluisa ryhtyminen.
Tällä vauhdilla kestää siis toinenkin kolme kuukautta
ennen kuin meillä on harmaa seinä.

Harmaan valinta todella teettää harmaita hiuksia.
Harmaa seinä kun voi taittaa keltaiseen, vihreään,
siniseen tai ruskeaan, ja todella harva harmaan sävy
on puhtaasti harmaa. Keskikerroksen pikkuseinällä
onkin ollut testissä varsinainen liuta sävylastuja.
Jokaisessa on kuitenkin ollut jokin vika. Yleensä
ne ovat taittaneet liikaa joko siniseen tai
keltaiseen. Yksi määrittävä tekijä on myös
vaaleanharmaa lattiamme, johon seinän värin
tulee myös sopia. Myös sisäoviemme harmaa
sekä parin muun tehosteseinän harmaa
määrittävät jonkin verran tätä värivalintaa.

Nyt kisassa finaalikierrokselle ovat kuitenkin
päässeet Tikkurilan sävyt 1944 sekä 1943.
Noista vaaleampi, 1943, tuntuu kuitenkin
jopa hieman liian vaalealta tehostesävyksi,
ja tummempi, 1944, tuntuu melkoisen tummalta.
Joten tässä sitä sitten ollaan, kahden vaiheilla.

Seinälle olen suunnitellut myös useita tauluja,
joilla harmaaseen pintaan saa lisättyä
kiinnostavuutta. Tummaa seinää vasten
taulut erottuisivat paremmin, mutta seinusta
on käytännössä aina varjossa, joten mitä
jo siitä tulee pimeä nurkka? Hmm.
Taannoin sain tähän ongelmaan hyviä neuvoja
Tikkurilan asiantuntijoilta, joten ehkä teen
päätökseni perustuen niihin.

Millaisia uudistuksia sinä suunniteelet
kotiisi tänä vuonna? Vai onko sisustus hyvä
sellaisenaan?

 


 

Choosing the right grey tone for our little
wall has proven to be a difficult job to do.
No we have two finalists. How do you like them?

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

YLÄAULAN REMPPASUUNNITELMAT

 

 ylakerranaula

 

pohjaYLAAULA

 

Purin eilen viimeisen muuttolaatikon. Ah!
Nyt muutto on siis tehty. Kahta asiaa vain ihmettelen:
Miten kaksion tavarat voivat täyttää paritalon varastoineen?
Entä mistä meille on virrannut kamala määrä kaiken maailman maljakoita
ja muuta sisustustavaraa? No, molempiin kysymyksiin löytänen
vastauksen peilistä. Laakereille ei kuitenkaan voi jäädä lepäämään, sillä
remonttimme on edelleen kesken. Jatketaan siis remonttisuunnitelmillamme.

Yläaula on korkea tila yläkerrassamme, josta kuljetaan kaikkiin makuuhuoneisiin,
pieneen vaatehuoneeseen ja alakertaan. Se on korkeimmillaan nelimetrinen
vinokattoinen tila, jossa on pariovet ranskalaiselle parvekkeelle. Melkoisen
viihtyisä ja kaunis tila mielestäni, mutta kaipaa kovasti laittoa.

Tässä kiinteistövälittäjän kuvat tilasta:

 

0604ylaaula1

 

0604ylaaula2

 

Koska remonttimme on edennyt jo pitkälle oleskelutilojen suhteen, voin jakaa teille
pieniä maistiaisia myös siitä, mitä tuleman pitää. Tässä näkyy jo aavistus siitä,
mitä tilalle tehtiin. Eli päätyseinään tuli harmaa tehosteväri, joka on
Tikkurilan värikartan Mantteli. Lattiat saavat saman vaaleanharmaan
sävyn kuin makuuhuoneiden lattiat. Ja kuten inspiskuvista voi
päätellä, suunnittelen sivuseinälle vielä taululistoja, joille voi kerätä
kauniita tauluja, kirjoja tai lehtiä.

Myös portaikon valaistus uusitaan, ja seinälle tulee modernit,
yksinkertaiset porrasvalaisimet.

 

0603img_1579

 

0603img_1583

 

0603img_1592

 

Tällaisin puhtein viikonloppuun.
Vielä se on valmista täälläkin ja voimme nauttia kesästä kaikessa rauhassa.

 


 

Plans for the upstairs hall.
It’s a tall space with almost 4 meters high ceilings.
Some grey wall and light floors on the way.

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

Laron takana tavatahan

Sukujuureni ovat syvällä Pohjanmaalla. Joka kerta, kun ajelen lakeuksien läpi, on aiemmin peltoja peittäneestä latomerestä hävinnyt yksi tai kaksi kaunista vanhaa latoa. On ymmärrettävää, että tyhjän panttina seisovat rakennukset puretaan viljelysmaan tieltä, mutta mitäpä jos katsoisimme asiaa hieman toiselta kantilta?
Ulkomailla latojen muuttaminen asuintaloiksi tai asuintalon rakentaminen ladon mittoja, estetiikkaa ja materiaaleja käyttäen on nykypäivää. Miksei meillä? Joudun myöntämään, ettei minulla ole käsitystä siitä, miten helppoa, vaikeaa tai mahdotonta olisi saada rakennuslupa ladon muuttamiseksi asuinkäyttöön, vai pitäisikö rakennuslupa hakea uudisrakennukselle ilman, että suunnitelmalla on varsinaisesti tekemistä alkuperäisen ladon kanssa. Joka tapauksessa ainakin vaikutteita ja materiaaleja vanhoista ladoista voisi ottaa. Latohan on tietysti pääosassa tapauksia purettava ensin uudisrakennuksen tieltä ja rakennettava sitten nykyaikainen asuintalo ladon mittojen perusteella vanhoja pintamateriaaleja käyttäen. Mutta miksipä ei?

Purettavista rakennuksista jää usein myös arvokasta rakennusmateriaalia. Mikäpä parempi pintamateriaali uudelle talolle kuin vuosia tuiskussa ja tuulessa seissyt ladon seinälankku?
Sään armoilla olleen puun harmaa pinta on äärimmäisen kaunis.

Kuva: Interior design
Vai onko agraarihistoriastamme vasta liian vähän aikaa?

Muut kuvat: Pinterest / tuntematon lähde