WHERE HAVE ALL THE FLOWERS GONE?

 

033117IMG_1141

 

033117IMG_1137

 

033117IMG_1125

 

033117IMG_1131

 

Vihersisustusbuumi on kuumimmillaan.
Kodit täyttyvät viherkasveista ja niiden
hoidosta julkaistaan näyttäviä kirjoja,
kuten tämä suomalaisten huippuosaajien
kirja Green home book, joka näkyy kuvissa.
Mutta ei meillä. Meillä kukat on yksitellen
viety turvaan taaperolta yläkertaan.
Siellä hän ei pääse holtittomasti repimään
niitä kappaleiksi. Alemmissa kerroksissa
menestyvät vain kattoon ripustetut
amppelikukat tai korkeilla tasoilla olevat
viherkasvit. Eli tarkemmin sanottuna
yhteensä vain kolme eri kasvia.

Halusin kuitenkin piristää itseäni
ostamalla tämän kauniin lyyraviikunan.
Se majailee makuuhuoneessamme,
joka tosin saattaa olla sille liian hämärä
paikka. Viikunat kun pitävät
valoisasta tai puolivarjosta.
Aina välillä tuon sen siis valvottuun
valohoitoon kodin valoisampiin tiloihin.
Tässä kasvi nauttii päivänvalosta
ruokailutilassa, keittiön vieressä.
Voi miten se sopiikaan siihen!
Mutta Nappula ei anna armoa.
Häntä viherkasvit kiinnostavat niin
paljon, että käsittely on varsin tuhoisaa.
Niinpä tämäkin viikuna päätyy illan
tullen takaisin makuuhuoneeseen.

Kaipaan kasvejani ja niiden tuomaa
vehreyttä kotiimme. Koti on kovin
väritön ilman niitä. Ehkä onkin aika
hankkia kotiin väriä muiden elementtien
muodossa sillä aikaa, kun kukat
majailevat yläkerrassa.

 


 

The Toddler loves plants. That means
he wants to tear them in pieces.
So we have put all our plants upstairs
where he can’t reach them. I miss my
plants so much! So sometimes I bring
them down to the dining room to
enjoy them. Look how nice they look here.
I try to tell myself that this period in life
will pass. And after all The Toddler is
all that matters, not these plants.

 


 

 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

10 ERI SYYTÄ TAIDETEOKSEN VALINTAAN

Kaupallinen yhteistyö: Galerie Anhava

 

033117IMG_1064

 

033117IMG_1107

 

033117IMG_1080

 

Kuvataiteen asema on aina ollut vahva
suomalaisessa sisustusperinteessä. Arvotaidetta
peritään, kerätään ja ostetaan sijoitukseksi.
Juhani Palmut kiertävät suvussa isältä
pojalle ja usein lähisukulainen lahjoo
ylioppilasta vaikkapa grafiikanlehdellä.
Mutta minulla on sellainen tunne, että
aivan viime vuosina taiteeseen on alettu
sijoittaa yhä enemmän  myös sellaisissa
kodeissa, joissa sisustukseen ei ole
käytettävissä suuria summia rahaa.
Ehkä syynä on se, että taidetta voi
nykyään myös lainata ja ostaa osamaksulla.
Myös massavalmisteiset sisustustaulut,
julisteet ja printit ovat  jo muutaman vuoden
olleet vahva osa vallitsevaa sisustustrendiä.
Kodin seinille ripustetaan nykyään yhä
enemmän taulukollaaseja, ja myös
seinävaatteet ja taidetekstiilit ovat tehneet
uuden tulemisen suomalaisten ja
pohjoismaalaisten kotien seinille.
Ryijystä, raanusta ja makrameesta on
tullut muotia.

Haluamme siis selvästi entistä enemmän
koristaa kotimme seiniä, ilmaista omaa
persoonaamme kuvin, tai ehkä vain hakea
tietynlaista  tunnelmaa tilaan erilaisin tauluin.
Mutta mitä kodin seinille pitäisi sitten
ripustaa,  ja miten tehdä oikea valinta?

 

033117IMG_1110

 

033117IMG_1121

 

033117IMG_1096

 

Tällaisia asioita olen viime viikkoina
pohtinut, sillä olemme muutamaan muun
Meillä kotona -bloggarin kanssa saaneet
mahtavan tilaisuuden tehdä yhteistyötä
eri nykytaidegallerioiden kanssa.
Minä tein visiitin upeaan Galerie Anhavaan
ja sain vaihtaa ajatuksia taiteesta ja sen
asemasta osana sisustusta gallerian
perustajan Ilona Anhavan kanssa.
Sain myös kunnian lainata kotiimme
yhtä gallerian teoksista. Kuvissa näkyvä
kiehtova maalaus on Päivi Takalan
Vanitas Series Cross 3. Takalan teokset
kiehtovat minua siksi, että ne ovat erehdyttävästi
valokuvan omaisia, vaikka ovatkin maalauksia.
Takala kuvaa töissään arjen aivan tavallisia
asioita, kuten vaikkapa autotallin ovea,
telttaa tai mustaa muoviteippiä kiehtovalla,
uudenlaisella tavalla. Hän saa katseen
hetkeksi kiinnittymään tavallisten esineiden
ja asioiden graafisuuteen. Ja miten taitavaa
hänen siveltimensä jälki onkaan! Kuva
näyttää melko läheltäkin vielä aivan
valokuvalta, vaikka onkin öljyvärityö.

Minä valitsin tämän teoksen meille sovitukseen,
sillä se herätti minussa heti reaktion. Teos
synnytti vahvan ”vau”-tunteen jo pelkällä
visuaalisuudellaan. Kun tarkastelin teosta
lähemmin, vaikutuin siinä käytetystä tekniikasta.
Mietin myös oitis, että värittömyytensä,
graafisuutensa ja muotonsa puolesta se
myös sopisi meidän kotiimme ja täydentäisi
kodin tunnelmaa. Teos oli myös kokonsa
puolesta sopiva (35×35). Pienemmälle teokselle
on löydettävissä kotoa useampia sijoituspaikkoja,
jolloin taide voi vaeltaa kodissa eri tiloissa
ja teoksen paikkaa vaihtamalla saa aina
uutta ilmettä kotiin. Minua kiehtoi myös
teoksen tarina. Miksi maalata kuva mustasta
muoviteipistä? Ja miten siitä onkaan
mahdollista saada noin kiehtova kuva?
Tämä kokonaisuus riitti vakuuttamaan minut
siitä, että tämän teoksen halusin nähdä
meidän kotimme seinällä.

 

033117IMG_1148

 

033117IMG_1172

 

033117IMG_1160

 

Tämän yhteistyön tuloksena olen kerännyt
yhteen 10 erilaista syytä valita juuri jokin
tietty taideteos – tai miksei sisustusprinttikin
– osaksi omaa kotia ja sen tunnelmaa.

1. Taideteos ”tuntuu mahassa”
Ilona Anhava korosti vierailullani sitä, että teoksen
on hyvä olla ostajalleen elämys. Kun sen katsominen
saa aikaan jonkin vahvan reaktion, teos on oikea.
Ja tuo kokemus on aina subjektiivinen. Teos, joka
tuntuu minulla mahassa, ei saa ehkä
samaa reaktiota aikaan sinussa.

2. Teoksen värit sopivat kodin väripalettiin
Taiteen ostaminen osaksi sisustusta on
taidemaailmassa kiistelty näkemys. Moni ei
pidä siitä, että taide alistetaan sisustus-
hömpötyksen liekaan. Ilona Anhavan mielestä
ihmisen halua kaunistaa elinympäristöään ja
kotiaan erilaisilla kauniilla asioilla ei pidä
väheksyä. Taide voi olla osa sisustusta ja
taulun voi valita myös sopimaan sohvan väriin.
Olen tästä asiasta tismalleen samaa mieltä.
Koti on kokonaisuus, jonka yksi osa seinille
ripustettu taide on. Huonekalut ovat toinen,
yhtä tärkeä elementti. Näitä asioita ei voi
täysin irrottaa toisistaan.

3. Teos hyppää esille, erottuu, siinä on särmää
Joskus koko taideteoksen idea on se, että se
ei istu ympäristöönsä. Kun antiikilla sisustettuun
kotiin ripustetaan räväkkä ja räikeä nykytaiteen
teos, yhdistelmä on herkullinen. Sama teho on
vaikkapa klassisella muotokuvalla kultaisissa
kehyksissä hyvin modernissa ja pelkistetyssä
sisustuksessa.

4. Tekniikka, jolla teos on tehty, kiinnostaa
Valokuvateoksen huikein juttu saattaa olla
se, että taiteilija on vedostanut useita valokuvia
päällekkäin. Öljyvärityö saattaa näyttää
aivan valokuvalta, mutta läheltä katsottuna
siveltimen jäljet ovat nähtävissä. Tai veistoksen
juju voi olla se, että se on rakennettu
pullonkorkeista. Joskus teoksessa vangitsee
tekniikka, jolla se on tehty.

5. Teoksen tarina kiinnostaa
Taideteos voi vangita mielemme siksi, että
taiteilija maalasi sen vasta sokeuduttuaan.
Teos voi olla kiehtova myös siksi, että se
on omistettu kuolleelle rakastetulle.
Joskus teoksen takana oleva tarina on itse
kuvaa tärkeämpi syy hankkia teos itselleen.

6. Teos on sijoitus
Joskus arvotaidetta ostetaan sijoitusmielessä.
Joskus voi käydä niin, että teoksen arvo
nousee muutamissa kymmenissä vuosissa
arvoon arvaamattomaan.  Ilona Anhavan
mukaan nykytaide ei kuitenkaan ole
Suomessa ensisijaisesti hyvä sijoituskohde.
Se johtuu siitä, että nykytaiteen jälleenmyynnin
markkinat ovat hyvin pienet. Osta siis
mieluummin teos, joka tuottaa sinulle iloa kuin
teos, jonka ajattelet tuottavan sinulle euroja.

7. Teos vaikuttaa positiivisesti mielialaan
Anhavan mukaan teos on parhaimmillaan,
kun se tuo elämänlaatua omistajalleen
joka ikinen päivä. Taiteen ostaminen on
sijoitus omaan hyvinvointiin. Kauneuden
tuominen omaan elämään kannattaa aina.

8. Teoksella on tunnearvoa
Taulu, joka oli mummolan seinällä lapsuudessa,
voi helposti olla ihmiselle arvokkaampi kuin
millään rahalla voi koskaan mitata.

9. Ostaja haluaa tukea taiteilijaa
Joskus hyvä syy ostaa teos on myös se, että
haluaa tukea kyseistä taiteilijaa tämän uralla.
Myös taidemaailman tai kotimaisen taiteen
tukeminen on hyvä motiivi ostaa jokin teos.

10. Teos sopii taulukollaasiin tai kokonaisuuteen
Teos voi päätyä kotiin myös siksi, että se sopii
yhteen kodin muiden taulujen, lasten piirustusten
tai seinätekstiilien kanssa. Minun mielestäni
on kiehtovaa, jos kodin seinilläkin näkyy
kerroksellisuutta. Arvotaulu voi olla hyvä
pari lapsen piirustukselle tai vaikkapa
kehyksiin laitetulle mummon kanavatyölle.
Taidetta ei varmasti tarvitse ottaa niin
vakavasti, etteikö kodin seinien kuvastolla
voisi hieman leikitellä.

Ehkä jokin näistä tuntuu sinulle omimmalta
tavalta valita, mitä seinillesi ripustat?

Jos sinulla heräsi kiinnostus  nykytaidetta
kohtaan, käväise Galerie Anhavassa
ja käytä hyväksesi sen työntekijöiden
asiantuntemusta. Oma taideostoksesi voi olla
vain muutaman askeleen päässä.
Galerie Anhava edustaa 30:tä taiteilijaa.
Gallerian näyttelyt ovat oivallinen paikka hahmottaa
sitä, millainen taide miellyttää omaa silmää.
Voit myös selailla gallerian nettisivuja
alkulämmittelyksi, mutta toki kokoelma on
paljon nettisivuja laajempi.
Anhavassa järjestetään vuosittain 11 näyttelyä.
Galleriaan astuminen ei maksa mitään ja
palvelua on helppo saada, kun vain rohkenee
kysymään. Taiteen tuntemusta ei tarvitse
olla etukäteen.
Ja psst… taidetta voi ostaa myös osamaksulla.

* yhteistyössä Galerie Anhavan kanssa, teos on lainassa *

 


 

Choosing an art piece for your home
can be tricky. But just go for the one
which feels right. The painting should
feel in your stomach. I chose this one
for our home. The painting is just for
lone from Galerie Anhava, but I love it
so much I could buy it right away.

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

HARMAAT JUUTTIMATOT SISÄÄNKÄYNNEILLE

 

030817HARMAA_JUUTTIMATTO_8

 

030817HARMAA_JUUTTIMATTO_6

 

030817HARMAA_JUUTTIMATTO_5

 

030817HARMAA_JUUTTIMATTO_7

 

Juutti on tehnyt matoissa suuren tulemisen
kuluneena talvena. Olen ihastunut materiaalin
rouheaan ja luonnolliseen fiilikseen ja kun
meille etsitiin pieniä mattoja sekä eteistilaan että
terassin ovelle, tiesin ehdottomasti haluavani
juuttiset matot. Harkinta-aika oli kuitenkin pitkä,
sillä pohdin pitkään, onko materiaali koirakotiin
sopiva. Juuttimattoahan ei voi varsinaisesti
pestä perinteisin tavoin, vaan puhdistuksen pitäisi
olla mahdollisimman hellävaraista.

Osa ohjeista neuvoo, että
juuttimaton voi kastella kevyesti, mutta
että se kannattaa kastella tällöin kokonaan,
ettei se ala kuivuessaa kupruilla. Osa neuvoo
pyyhkimään maton kylmään suolaveteen
kostutetulla sienellä. Jälkimmäinen ei ole koirien
kanssa etenkään mahdollisten eritevahinkojen
sattuessa riittävä puhdistuskeino, joten matto
tarvitsee varmasti kastelua ainakin joskus.
Juuttimatto olisi tärkeää saada melko nopeasti
pesun jälkeen kuivaksi, jotta se ei ala haista.
Usein koko pesuoperaatio suositellaankin
jätettäväksi ammattilaisen huoleksi.
Koirat sotkevat meillä tavattoman paljon,
mikä näkyy muun muassa yllä olevissa kuvissa
kylpyhuoneen harmaan oven roiskeissa.
Lienevät kuvissa niin ikään näkyvän Noan
kuolaroiskeita, joita paljas silmä ei erota,
mutta kamera erottaa. Eli kaikkien materiaalien
valinnassa puhdistaminen on aina
päällimmäisenä mielessä.

Tästä kaikesta huolimatta päädyin valitsemaan
juuttimatot, sillä ne ovat myös hyvin kestävät
ja ne imevät sisäänsä hyvin koirien jaloissa
asuntoon kulkeutuvaa hiekkaa.

 

030817HARMAA_JUUTTIMATTO_4
030817HARMAA_JUUTTIMATTO_3

 

030817HARMAA_JUUTTIMATTO_1

 

030817HARMAA_JUUTTIMATTO_2

 

Kesäisin terassin ovi on koko ajan auki, ja koirat
sekä ihmiset kulkevat tiuhaan sisään ja ulos.
Tällöin ovella on hyvä olla matto, jonka karheaan
pintaan jäävät niin lehdet kuin hiekkakin.

Juuttimattojen valinnassa vaikeaa on löytää
omaan kotiin sovipa sävy, sillä juuttia löytyy
useissa eri sävyissä. Luonnostaan juutti on
vaaleanruskeaa, joten kaikki tästä poikkeavat
sävyt ovat värjättyä luonnonkuitua. Oma
juuttimattoepisodini alkoi rajulla etsinnällä,
jossa kuljettiin erehdysten kautta onnistumiseen.
Kokeilin meille kotiin erilaisia lämpimämpiä
juutin sävyjä aina oljenkeltaiseen taittavasta
harmaanruskeaan, mutta ne kaikki olivat
aika pahasti eri paria kotimme muiden
sävyjen kanssa. Niinpä (ehkä hieman
tylsästikin) päädyin lyijynharmaaseen
värjättyyn juuttiin. Matot ovat ruotsalaisen
Dixien. Toisen löysin erään huonekaluliikkeen
loppuunmyynnistä ja toisen ostin sille
kaveriksi Pinosta Helsingistä.

Oviaukkoja kuvatessa silmiin käyvät aina
maalaamattomat ovenkarmit. Niissä on
isoja maalilohkeamia ja ne ovat myös
kellastuneet. Karmien maalaaminen on jäänyt
roikkumaan remontista lähtien, mutta luulen,
että kesällä, kun olemme molemmat lomalla ja
ilma on lämmin ja kuiva, tartun pieneen telaan ja
siveltimeen ja maalaan karmit kuntoon.
Sitä paitsi pitäähän kodissa olla aina muutama
keskeneräinen puhde odottamassa – valmis
kotihan olisi suorastaan tylsä. Heh.

Onko sinulla kokemusta juuttimatosta tai
etenkin sen pesemisestä?

 


 


I bought some jute rugs to our
hallway and terrace door. They’re
pretty in texture but I’m a little afraid
of washing them. Have you ever done that
with jute rugs?

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA