UUSI VUOSI – KAIKKI UUSIKSI

 

121416img_7211

 

121416img_7217

 

121416img_7220

 

121416img_7232

 

Uusi vuosi on polkaistu käyntiin ja sen
myötä mielessä on tietysti muutos. Aionkin ensi
töikseni tarttua maalitelaan ja maalata suunnitteilla
olleet tehosteseinät oleskelutiloihin.

Värisävyjen hallitseminen on taitolaji.
Minulla on vahva käsitys siitä, millaisia sävyjä
haluaisin kotiimme tuoda, mutta kun toteutuksessa
ei halua mennä harhaan, on sävyjen valinta aikaavievää
puuhaa. Olen yrittänyt löytää oikeaa sävyä sekä
ruokailutilan että olohuoneen tehosteseinille
että pojan huoneen seinille. Prosessi on ollut käynnissä
pari kuukautta, ja alan jo hieman päästä jyvälle siitä,
millaisia sävyjä aion valita. Enää ei puutu kuin
maalien ostaminen ja se kuuluisa ryhtyminen.
Tällä vauhdilla kestää siis toinenkin kolme kuukautta
ennen kuin meillä on harmaa seinä.

Harmaan valinta todella teettää harmaita hiuksia.
Harmaa seinä kun voi taittaa keltaiseen, vihreään,
siniseen tai ruskeaan, ja todella harva harmaan sävy
on puhtaasti harmaa. Keskikerroksen pikkuseinällä
onkin ollut testissä varsinainen liuta sävylastuja.
Jokaisessa on kuitenkin ollut jokin vika. Yleensä
ne ovat taittaneet liikaa joko siniseen tai
keltaiseen. Yksi määrittävä tekijä on myös
vaaleanharmaa lattiamme, johon seinän värin
tulee myös sopia. Myös sisäoviemme harmaa
sekä parin muun tehosteseinän harmaa
määrittävät jonkin verran tätä värivalintaa.

Nyt kisassa finaalikierrokselle ovat kuitenkin
päässeet Tikkurilan sävyt 1944 sekä 1943.
Noista vaaleampi, 1943, tuntuu kuitenkin
jopa hieman liian vaalealta tehostesävyksi,
ja tummempi, 1944, tuntuu melkoisen tummalta.
Joten tässä sitä sitten ollaan, kahden vaiheilla.

Seinälle olen suunnitellut myös useita tauluja,
joilla harmaaseen pintaan saa lisättyä
kiinnostavuutta. Tummaa seinää vasten
taulut erottuisivat paremmin, mutta seinusta
on käytännössä aina varjossa, joten mitä
jo siitä tulee pimeä nurkka? Hmm.
Taannoin sain tähän ongelmaan hyviä neuvoja
Tikkurilan asiantuntijoilta, joten ehkä teen
päätökseni perustuen niihin.

Millaisia uudistuksia sinä suunniteelet
kotiisi tänä vuonna? Vai onko sisustus hyvä
sellaisenaan?

 


 

Choosing the right grey tone for our little
wall has proven to be a difficult job to do.
No we have two finalists. How do you like them?

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

VUODEN VÄRI 2017 JA OMAT SUOSIKKISÄVYNI

 

121016img_7135

 

121016img_7153

 

121016img_7142

 

121016img_7139

 

121016img_7167

 

Tikkurila kutsui meidät eilen tilaisuuteen, jossa
julkistettiin vuoden väri ensi vuodelle.
Moni bloggari ja sisustusosaaja odotti hyvin tummaa,
hämyistä sävyä, mutta ilokseni vuoden väri 2017 onkin
sävy, joka sopii kotiin kuin kotiin tässä pimeässä maassa,
jossa moni hieman arastelee tummien värien käyttöä
kodin pinnoissa. Kyseessä on Angora, eli sävy H466, joka
on kauniin puuterinen, hieman persikkainen beige.
Sävy sopii erinomaisesti suuriinkin seinäpintoihin
eikä se pimennä tiloja.

Tikkurila julkisti samalla Color Now -värikokoelman,
joka koostuu kolmesta väripaletista: Hazy, Clay ja Growth.
Näistä jokainen rakentuu viidestä eri sävystä.
Näiden palettien avulla kolme Suomen ehkä kovinta
sisustusosaajaa, Susanna Vento, Riikka Kantinkoski ja
Pinja Rouger, stailasivat kolme tilaa yhdestä asunnosta.
Heidän työnsä jälkeä ja väripaletteja voit ihailla yllä
olevien linkkien takaa.

Minuun näistä paleteista ehdottomasti koviten iski
Riikan Hazy, josta hän kertoo enemmän omassa
blogissaan. Tässä paletissa minun silmääni miellyttävät
etenkin vihreät sävyt N494 Nefriitti ja N439 Syvänne.
Nefriitti on huikean kaunis petroliin taittava vihreä,
joka sopisi meille vaikkapa tehosteseinäksi. Nefriitin
sävyä löytyy meiltä monista koriste-esineistä.
Syvänne on hyvin lähellä sävyä, jota meillä on
koristetyynyissä ruokailutilassa.

Omissa kuvissani näkyvät näiden sävyjen lisäksi
myös Clay-väripaletista napattu Denim sekä
meiltä kotoa löytyvä Mantteli ja yksi lemppareistani
Plaza. Meillä onkin viime viikkoina pyörinyt kotona
kymmeniä eri värilastuja, sillä käynnissä on ikuiselta
tuntuva sävyn valinta keskikerroksen porrasseinään.
Olen pyöritellyt erilaisia harmaan sävyjä jo viikkoja
enkä voi vieläkään sanoa, että valinta olisi selvä.
Myös pojan huoneeseen olen valitsemassa väriä
seinille, joten kaikki illat menevät nyt sävyjä
vertaillen. Toivottavasti jonain päivänä värit
lennähtävät lastuista myös seinillemme.

Mutta mitä sinä pidät vuoden väristä, Angorasta?

 


 

Tikkurila Color of the year 2017 is H466 Angora.
How do you like it?

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

LAMINAATTILATTIAN MAALAAMINEN

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

Maalasimme remontin yhteydessä uuden kodin vanhat
laminaattilattiat  vaaleanharmaiksi. Pohdin melko pitkään,
uusimmeko lattiat kokonaan vai lähdemmekö kokeilemaan
maalaamista. Koska kahden suuren ja vauhdikkaan koiran
perheessä parketti ei ole vaihtoehto, olisimme todennäköisesti
laittaneet vanhan laminaatin tilalle uutta laminaattia – tämä ajatus
tuntui hieman hassulta ja koska olen aina haaveillut maalatusta lattiasta,
päätin kokeilla vanhan lattian ehostamista maalilla.
Tämä laminaattilattian maalaaminen on herättänyt teissä lukijoissa
paljon kiinnostusta, joten kerron projektista hieman enemmän.

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

090616IMG_1599

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

Laminaattilattian maalaminen on helppoa ja suhteellisen nopeaa.
Tärkeää on kuitenkin tehdä työvaiheet tarkasti ja panostaa välineisiin.

1. Ensin koko lattia pestään soodapohjaisella pesuaineella. Itse käytimme
kaikkien remontissa maalattavien pintojen puhdistukseen kidesoodaa,
jota saa isoista marketeista ja rautakaupoista parilla eurolla. Kiteet liotetaan
veteen, jolloin saadaan sankokaupalla pulloissa myytävien maalipesujen
kaltaista pesuainetta halvalla. Lattiat ja jalkalistat pestiin siis ensin kunnolla
kidesoodalla ja huuhdeltiin sen jälkeen vedellä. Kuivumiseen on
hyvä jättää kunnolla aikaa.

2. Lattian kuivuttua jalkalistojen yläpuolet ja ovenkarmit teipattiin, ja
pohjamaalaus tehtiin Tikkurilan Otex Akvalla. Valitsin vesiliukoiset
maalit, sillä halusimme välttää kovia maalinkäryjä ja nopeuttaa
kuivumisaikaa. Otepohja sudittiin jalkalistoihin ja lattian reunoille
ensin laadukkaalla lakkasiveltimellä. Tämän jälkeen koko lattia telattiin
mohairtelalla tasaisesti. Otepohjaa voi laittaa lattiaan myös
kaksi kerrosta, mutta se ei ole aivan välttämätöntä. Yläkerrassa
laitoin otepohjaa kaksi kerrosta, alimmassa kerroksessa vain yhden.
Yläkerrassa koko lattiamaalin kuivuminen täysin kovaksi ja
kulutusta kestäväksi vei siksi hieman pidempään.

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

     3. Otepohjan annettiin kuivua lattiassa vuorokausi.
Otex Akva olisi päällemaalattavissa aiemminkin, mutta halusin
varmistaa edellisten kerrosten kuivumisen enkä lähtenyt kiirehtimään
uuden maalikerroksen levittämisessä. Lisäksi kymmenien neliöiden
maalaminen vei aikaa, joten yhtä kerrosta enempää ei olisi yhtenä
päivänä jaksanutkaan tehdä.

4. Seuraavana päivänä maalasin laminaattilattiat samalla tekniikalla
ja samoilla välineillä käyttäen Tikkurilan Betolux Akvaa. Meidän
lattiamme sävy on Tikkurilan 1951, joka on vaalea, lempeä harmaa.
Jalkalistat ja nurkat sekä lattioiden laidat maalattiin taas
lakkasiveltimellä, jonka jälkeen koko lattia telattiin mohairtelalla.
Varsinaista pintamaalia kannattaa vetää lattiaan ainakin kaksi kerrosta,
jotta se kestää kulutusta. Minä maalasin lattiat Betoluxilla kahdesti.
Maalikerrosten välissä annoin lattian taas kuivua vuorokauden.

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

Lattiamaalin kuivuminen täysin kovaksi ja kulutusta
kestäväksi vie aikaa. Suosituksen mukaan mekaanista
kulutusta tulisi välttää kaksi viikkoa, mikä oli meillä hyvin
hankalaa, sillä alakerrassa oleva olohuone saatiin maalattua
valmiiksi vajaata viikkoa ennen muuttoa. Ei auttanut muu
kuin suojata lattiat hyvin paperilla ja ohjeistaa muuttomiehet
olemaan hyvin varovaisia huonekalujen liikuttelussa.
Onneksi säästyimme kolhuilta maalissa. Parin viikon
kuivumisajan jälkeen lattiat alkoivat tuntuakin hyvin
erilaisilta. Maali ei enää tuntunut joustavalta vaan kovettui
selvästi niin, että eron tunsi koskiessa.

Tällä tavoin olemme maalanneet kolmikerroksisen
asuntomme ylimmän ja alimman kerroksen lattiat.
Takan edustalla maalasin myös lattian kipinäsuojuksen.
Keskikerroksen laminaatti oli asunnon ostaessamme
jo maalattu V33-lattiamaalilla. Tämä maali tuli meille
tutuksi kylpyhyuoneiden kaakeleiden maalaamisessa,
mutta koska emme olleet ihan varmoja siitä, miten kyseinen maali
reagoi päällemaalamiseen toisenlaisella maalilla, päätimme maalata
keskikerroksen samaisella V33:lla, jolla se oli aiemmin maalattu.
Iloksemme keskikerroksen lattian sävy on miltei tismalleen sama
kuin tämä Tikkurilan 1951. Eron huomaa ainoastaan maalien
kiillossa. V33 on täyshimmeä, ja Betolux on melko kiiltävä.
Myös näiden kahden maalin välillä on eroja kestävyydessä.
Keskikerroksen lattiaa olen joutunut jo korjausmaalaamaan,
sillä lattiamaaliin on tullut koirien kynsistä naarmuja, joista
maali on kuoriutunut kokonaan pois. Nämä on ollut helppo
maalata piiloon, ja kohdissa, joihin olen lisännyt maalia,
maali on myöhemmin pysynyt loistavasti.
Voikin olla, että lattia olisi pitänyt keskikerroksessakin
maalata kahdesti, vaikka alla oli jo pari kerrosta vanhaa
V33-maalia. Taisimme säästää väärässä kohdassa.
Myös koirat oleilevat eniten keskikerroksessa, joten tuo
lattia on myös kovimmalla kulutuksella. Vertailu
esimerkiksi yläkerran lattiaan ei sikäli ole täysin reilu.

Moni perheellinen tai koiranomistaja varmasti pohtii,
onko tällainen lattia kestävä. Itsekin mietimme rtukäteen
samaa. Olemme nyt asuneet itse näiden lattioiden kanssa
viisi kuukautta, ja olen niihin todella tyytyväinen.
Betoluxilla maalattuihin lattioihin ei ole tullut naarmuja.
Muutamasta kohtaa maalista on lohjennut kynnen pään
kokoinen pala pois, jos lattialle on pudonnut jotain terävää.
Tällaisiin kohtiin on kuitenkin todella helppo lisätä tippa
Betoluxia, eikä lohkeamasta näy jälkeäkään.
Aluksi lattiat olivat koirille todella liukkaat, ja ne luistelivat
etenkin keskikerroksessa pitkin lattioita. Mutta lattian pinta
muuttui nopeasti käytössä mattapintaisemmaksi, jolloin
myös koiran kynnet pitävät siinä paremmin.

Vaalea lattia on aina vaalea, ja etenkin syksyllä siinä
näkyvät helposti koirien kuraiset tassunjäljet.
Siivoamisesta täytyy siis pitää, jos tällaisesta lattiasta
koirien kanssa unelmoi. Onneksi minä pidän.

Mutta mitä sinä pidät lattioidemme uudistuksesta?

 


 

We painted our laminated floor with Betolux Akva.
The color is Tikkurila color 1951. A cheap and easy
make over 
for the whole house.

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA