NE PIENET JA PERSOONALLISET JUTUT: MOBILE RUOKAPÖYDÄN YLLÄ

 

MOBILE_OLOHUONE_IMG_4545

 

MOBILE_OLOHUONE_IMG_4573

 

MOBILE_OLOHUONE_IMG_4485

 

MOBILE_OLOHUONE_IMG_4481

MOBILE_OLOHUONE_IMG_4429

MOBILE_OLOHUONE_IMG_4427

MOBILE_OLOHUONE_IMG_4433

 

Palataanpa Asuntomessuilta taas tänne omaan kotiin. Usein messujen jälkeen kotiinpaluu on lähinnä masentava, mutta nyt kun olemme tänä kesänä hieman pintaremontoineet lisää, on kotiin aina kiva tulla lyhyemmältäkin reissulta. Jopa silloin, kun on nähnyt parikymmentä upeaa, uutta, ammattisisustajien sisustamaa taloa. Koti on kuitenkin niin paljon muutakin kuin kaunis kuori. Eikä siinä mielessä oman kodin voittanutta taloa ole.

Omassa kodissa rakastan eniten pieniä elementtejä, jotka tuntuvat henkilökohtaisilta ja persoonallisilta. Yksi tällaisista on ruokapöydän päällä roikkuva mobile. Monen vieraan katse kiinnittyy mobileen ja moni onkin tiedustellut, onko se itse tehty. Mobile ei kuitenkaan ole omien käsieni aikaansaannosta, vaan olen ostanut sen Helsingistä Pino-sisustuskaupasta. Rakastan mobilen hiljaista liikettä yläilmoissa. Pienikin ilman liikkuminen saa mobilen liikkeelle, ja se pysähtyy vain harvoin. On ihana seurata eri asentoja, joihin mobilen osat kääntyilevät. Mobile tuo kotiimme hiljaista liikkeen kauneutta. Aiemmin paikalla on ollut valaisin ja jouluna himmeli, mutta mobilea emme enää vaihda. Nyt ymmärrän hyvin, miksi vauvat pitävät mobileista.

Mitkä ovat sinun kotisi pieniä, persoonallisia juttuja?

 


 

White paper mobile above our dining table is one of my
favorite things in the house.

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSA – BLOGLOVINISSA – INSTAGRAMISSA

 

 

ENSIMMÄISET SYNTTÄRIJUHLAT

 

032217IMG_0711-001

 

032217IMG_0728-001

 

032217IMG_0870-001

 

032217IMG_0935

 

032217IMG_0841

 

032217IMG_0942

 

032217IMG_0917-001

 

032217IMG_0989-001

 

032217IMG_1001-001

 

032217IMG_0855

 

032217IMG_0972

 

032217IMG_0963

 

032217IMG_0969

Yksi kokonainen vuosi.
Sellaisen ajanjakson minä olen ollut äiti.
Mikä uskomaton etuoikeus on ollut olla
tämän tyypin seurassa 365 päivää.

Vietimme viime viikonloppuna Nappulan
1-vuotissyntymäpäiviä ja halusimme kutsua
koolle pojan kavereita ja meidän läheisiä
ihmisiä. Paikalle tulikin iso määrä ihmisiä,
ja vietimme hauskan päivän yhdessä.

Minä en ole varsinainen juhlien järjestäjä,
ja näihin juhliin sainkin korvaamatonta
apua perheenjäseniltäni. Siskoni leipoi
kaksi upeaa kakkua toiveideni mukaan.
Koristeluksi hän teki niihin liukuvärjätyn
kuorrutuksen ja sisälle mangonmakuisen
täytteen, koska mango on poikamme
lempparia. Yllätysbonukseksi hän oli
tehnyt myös juhlien väriteemaan sopivia
macaronseja. Valitsin juhlille väriteeman,
sillä varsinaisia teemasynttäreitä ei
tämän ikäiselle vielä tarvitse tai kannata
järjestää. Koristeissa ja kakussa mentiin
siis kauniilla kevään vihreällä teemavärillä.
Koska poikamme syntyi viime vuonna
pääsiäisenä ja ennen nimiäisiä häntä
kutsuttiin pääsiäispupuseksi, sujautin
mukaan vielä pienen pupukoristeen.
Kakkukoristeen ostin viime joulun
tienoilla Vanhan ylioppilastalon
joulumarkkinoilta. Onkin ollut
kätevää hankkia koristeita pikkuhiljaa,
jolloin ei tarvitse paniikissa kierrellä
kauppoja synttäreiden alla.

Moni ei päädy järjestämään synttäreitä
vielä yksivuotiaalle, sillä tottahan on,
ettei lapsonen vielä ymmärrä koko
syntymäpäiväjuhlien konseptia tai
syytä, miksi juhlitaan. Itse näen
asian kuitenkin niin, että lapsi nauttii
siitä, että kylään tulee ikätovereita ja
läheisiä, eikä aikuisillakaan liikaa juhlaa
ole elämässä, joten pienet synttäripirskeet
ovat varmasti kaikille ilo.

Pojan asu oli synttäreillä suurelta
osin kierrätyskamaa. Zaran housut ostin
kesällä muutamalla kymmenellä sentillä
mökkikunnan kirppikseltä ja pellavaliivin
löysin muistaakseni neuvolan kierrätyskorista.
Juhlia varten ostettu pieni rusetti
on onneksi säädettävä ja näkee varmasti
vielä monet muutkin juhlat taaperon
kaulassa. Juhlavaatteiden ostamisen
noin pienelle näen hieman ongelmallisena,
sillä juhlia on niin harvoin, että uusina
ostetut juhlavaatteet käyvät päällä
todennäköisesti vain kerran.
Niinpä tämä oli hyvä ratkaisu.

Yksivuotiaasta alkaa jo nähdä hyvin,
millainen temperamentti ja luonne
pojallamme on. Tämä viikari on vilkas,
fyysinen, peloton, utelias, sosiaalinen ja
luottavainen. Hän on useimmiten erittäin
hyväntuulinen, mutta harmistuessaan
ei kaihda myöskään ikävien tunteidensa
näyttämistä. Poikamme rakastaa suurella
sydämellä ja osoittaa estotta hellyyttä
myös perheemme koirille. Kiitos
Nappula ensimmäisestä vuodestamme!

 


 

First birthday party. Thank you my
dear boy for these 365 days.
They have been the best I have ever
experienced.

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

ITSENÄISYYSPÄIVÄN KRANSSI

 

joulukranssi

 

joulukranssi

 

joulukranssi

 

120616img_7030

 

joulukranssi

 

      Erilaisia jouluisia kransseja on näkynyt viime
aikoina blogeissa paljon. Minä rakensin omani
askarteluliikkeestä hankistusta valmiista
metallirenkaasta, tuijan oksista sekä
muutamasta eukalyptuksen oksasta.
Tuijan oksat hain pihalta ja eukalyptukset ostin
kukkakaupasta. Hintaa niille tuli kolme euroa.
Kieputtelin rautalangalla ensin tuijan oksat
kiinni renkaaseen ja niiden päälle asettelin
eukalyptukset koristeiksi.
Olipa aivan mahtavaa viettää pieni askarteluhetki
aamukahvin lomassa, kun mieskin oli kotona ja
hoiteli vauvaa. Todellista kiireetöntä laatuaikaa.

Eukalyptus on suosittu kransseissa, sillä
se tuoksuu hyvältä ja kuivuu kauniiksi
eikä varista lehtiään. Meidän kranssimme
pääsi takan etumukseen olohuoneeseen.
Aivan yhtä hyvin se sopisi myös
ruokailutilan seinälle.

Tänään  nostetaan maljat
Suomen itsenäisyydelle. Säilyttäkäämme
itsenäisyyden ja terveen kansallistunnon
ohella myös vahva suvaitsevaisuus ja
avoin mieli muille kansallisuuksille.
Hyvää itsenäisyyspäivää!

 


 

Joyful independence day,  Finland!

 

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA