POIS AHDISTAVA SISUSTUSPAKKO

 

230616img_2143

 

230616img_2155

 

230616img_2202

 

Sisustus ei synny pakolla.

Minulla on jo viikkoja ollut sellainen olo, että olisi pakko synnyttää
sisustus. Kekseliäs ja kodikas, tyylikäs ja oman näköinen.
Uudessa kodissa on huoneita ja tiloja, joiden luonne ja rakenne sekä
ne pienet yksityiskohdat pitäisi luoda alusta alkaen. Keksiä ja sitten toteuttaa.
Mutta kun päivät täyttyvät aamusta iltaan askareista, vauvan hoitamisesta,
kaupassa käynneistä, siivoamisesta, ja aina sopivassa välissä sitä pyrkii
nauttimaan kesäpäivistäkin, ei mieli asetu asentoon, jossa sisustamiselle
olisi tilaa. Eikä se pakottamalla synny.

Sisustaminen on parhaimmillaan sitä, että tyhjällä ja
seesteisellä mielellä on tilaa luoda, ja mielikuvituksella on mahdollisuus
päästä villiintymään. Että voi seistä hiljaa tilassa ja antaa silmien nähdä,
mitä siinä voisi olla. Kaikki tämä vaatii aikaa ja tilaa. Ja sitä ei nyt ole ollut.
Tätä sisustamattomuutta sitten poden ja siitä syntyy ahdistus.
Muutama valokuvaaja tiedustelee, koska kotia voisi tulla kuvaamaan.
Mutta ei kai tällaista puolivalmista kotia kannata kuvata.
Ensin pitää synnyttää siihen henki, ja se vaatii tilaa mielelle.

Joskus sisustaminen syntyy kuitenkin puolivahingossa ja itsellään.
Kun asetelmia ei ole pakottamalla haettu ja esineet löytävät vastinparinsa
helposti  ja pienten oivallusten kautta. Tällöin sisustuksen elementit
tuntuvat vain putoavan syliin. Nyt tarvittaisiin sitä, sillä muuhun ei ole aikaa.

Sentään näiden pienten mehiasetelmien kanssa kävi juuri sillä tavoin.
Olin taannoin Granitissa ja huomasin alennuksessa eri kokoisia
kauniita bambulautasia. Minulla ei ollut niille varsinaista käyttöä
mielessä, mutta pohdin niiden sopivan hyvin terassitarjoiluihin kesällä,
ja nappasin pari mukaani. Vadit olivat kuitenkin niin kauniit, että
pidin niitä muutamia päiviä esillä hyllyssä ihan vain sellaisenaan.

Hieman myöhemmin olin käymässä Plantagenissa ja ihastelin siellä
pienenpieniä mehikukkia ruukuissaan. Niissä oli upeat hämyiset
vihreän ja lilan sävyt, ja minun oli tietysti napattava muutama
sellainen mukaani. Kun olin lastannut kärryyni muutamia
mehikasveja, minulla välähti. Vadeista tulisi mehien koti.

Tällaisia spontaaneja hankintoja ja löytöjä olen nyt vailla.
Mieleni palaa kirpputoreille löytämään ja inspiroitumaan.
Kaipaan sisustamista, joka vain tulee. Jota ei ole pakotettu.
Eniten toivoisinkin nyt tilaa ja aikaa, jotta koti saisi muotoutua.

Sitä ennen opettelen sietämään keskeneräisyyttä.
Ja nauttimaan kesäpäivistä hyvällä omatunnolla – vaikka sitten
tyhjissä huoneissa.

 


 

Creating the interior of our home is very
hard at the moment. I feel like my imagination is on hold.
It’s the summer, taking care of the baby, the everyday life
and what else that is taking all my time.
Feels like nothing comes easy at the moment.

Except for these succulents. They just happened to come
to me on a shopping tour. More of this easiness please.

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

YLÄAULAN REMPPASUUNNITELMAT

 

 ylakerranaula

 

pohjaYLAAULA

 

Purin eilen viimeisen muuttolaatikon. Ah!
Nyt muutto on siis tehty. Kahta asiaa vain ihmettelen:
Miten kaksion tavarat voivat täyttää paritalon varastoineen?
Entä mistä meille on virrannut kamala määrä kaiken maailman maljakoita
ja muuta sisustustavaraa? No, molempiin kysymyksiin löytänen
vastauksen peilistä. Laakereille ei kuitenkaan voi jäädä lepäämään, sillä
remonttimme on edelleen kesken. Jatketaan siis remonttisuunnitelmillamme.

Yläaula on korkea tila yläkerrassamme, josta kuljetaan kaikkiin makuuhuoneisiin,
pieneen vaatehuoneeseen ja alakertaan. Se on korkeimmillaan nelimetrinen
vinokattoinen tila, jossa on pariovet ranskalaiselle parvekkeelle. Melkoisen
viihtyisä ja kaunis tila mielestäni, mutta kaipaa kovasti laittoa.

Tässä kiinteistövälittäjän kuvat tilasta:

 

0604ylaaula1

 

0604ylaaula2

 

Koska remonttimme on edennyt jo pitkälle oleskelutilojen suhteen, voin jakaa teille
pieniä maistiaisia myös siitä, mitä tuleman pitää. Tässä näkyy jo aavistus siitä,
mitä tilalle tehtiin. Eli päätyseinään tuli harmaa tehosteväri, joka on
Tikkurilan värikartan Mantteli. Lattiat saavat saman vaaleanharmaan
sävyn kuin makuuhuoneiden lattiat. Ja kuten inspiskuvista voi
päätellä, suunnittelen sivuseinälle vielä taululistoja, joille voi kerätä
kauniita tauluja, kirjoja tai lehtiä.

Myös portaikon valaistus uusitaan, ja seinälle tulee modernit,
yksinkertaiset porrasvalaisimet.

 

0603img_1579

 

0603img_1583

 

0603img_1592

 

Tällaisin puhtein viikonloppuun.
Vielä se on valmista täälläkin ja voimme nauttia kesästä kaikessa rauhassa.

 


 

Plans for the upstairs hall.
It’s a tall space with almost 4 meters high ceilings.
Some grey wall and light floors on the way.

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

VOIKO KULUTTAA EKOLOGISESTI?

 

 

 

 

 

Form follows function -blogin (klik!) Tuija heitti minua haasteella, joka on muhinut
mielessäni jo jonkin aikaa. Aihe on tärkeä, mutta sen pohtiminen vaatii siinä määrin
itsetutkiskelua, että sen saaminen sanoiksi otti vähän aikaa.

Millainen olen kuluttajana? Olen halunnut täällä blogissa puhua ekologisten
arvojen puolesta ja korostaa sitä, että tavarapaljous ei tee yhdestäkään kodista
kotia. Silti koko bloggaamisen keskiössä ovat usein tuotteet. Juuri siksi aiheesta
onkin tärkeää puhua blogeissa. Blogeissa tehdään paljon tuoteyhteistöitä, joiden
tarkoituksena on usein edistää tuotteiden myyntiä. Ystäväni sanoikin minulle joskus,
ettei pidä sisustusblogeista, koska niissä keskitytään liiaksi siihen, mistä
sohvatyynyt on ostettu.

Blogien yksi perusajatus on kuitenkin antaa lukijoille inspiraatiota, ja myös vinkkejä
siihen, millaiset elementit, eli tuotteet ja esineet sopisivat myös heidän koteihinsa.
Tästä huolimatta olen koettanut olla hamstraamatta kotiimme yhtään
ylimäääräistä tavaraa. Postauksia olisi helppo tehdä siitä, että ”meillä on uusi m
aljakko/lehtiteline/kynttilänjalka”. Tämä vain johtaa pidemmän päälle siihen, että
jossain on varastohuone, joka on täynnä erilaisia maljakoita, lehtitelineitä ja kynttilänjalkoja.
Sama koskee tapaa, jossa koti sisustetaan uudelleen jokaista vuodenaikaa varten.
Tämä sotii minun periaatteitani vastaan armottomasti, sillä koetan itse pärjätä
kodin sisustamisessa pienimmällä
mahdollisella tavaramäärällä niin, että sisustus on silti elävä ja kiinnostava.

Olen pari vuotta sitten kirjoittanut ekologisesta sisustamisesta
Joutsenmerkin asumisen sivustolla näin:

– Kun etsit kotiisi pieniä sisustuselementtejä, käy ensin vintit ja varastot läpi.

– Kun tarvitset kotiisi huonekalun, hae sitä ensin netin huutokaupoista. Joku saattaa
luopua pilkkahinnalla siitä, mistä sinä unelmoit.

– Tuunaa. Kauniista mutta hihoistaan kulahtaneesta villapaidasta syntyy ompelukoneella
tyynynpäällinen ja säilykepurkista kynäteline. Vain mielikuvitus on rajana.

– Ota selvää. Google on hyvä kaveri, kun valitset kotisi kiintokalusteiden
materiaaleja tai vaikkapa maaleja.

– Älä hamstraa. Kun ostat jotain uutta, laita vanha tavara kierrätykseen. Lupaa itsellesi
uusi kaluste vain, jos joku ostaa sinulta vanhan.

– Mieti vuosien päähän. Tavara on etupäässä elinvuosiensa arvoinen. Kestävämmästä
voi maksaa hieman enemmän.

Mielestäni nämä vinkit ovat edelleen sellaisia joiden takana seison ja joita
koetan noudattaa omassakin kodissani. Etenkin ajatus siitä, että jokaista uutta
esinettä kohden laittaa yhden esineen kierrätykseen, asuu minussa vahvana.

Blogiyhteistyöt toki tuovat blogeihin elävyyttä ja kiinnostavaa sisältöä, joten onneksi
blogiyhteistöissäkin nykyään esitellään paljon lainatavaroita. Kerran blogissa esitelty
esine voidaan vielä myydä kotiin, jossa sille on enemmän tarvetta.
Ja jokainen yhteistyö, johon itse ryhdyn on sellainen, jonka tuotteiden takana
voin seisoa myös ekologiselta kantilta ajateltuna.

Kuvissa näkyy kotimme uusimpia sisustustulokkaita, joka on tosin ollut meillä jo
keväästä asti. Tämä Tikausta (klik!) ostettu eettinen ja ekologinen, käsin tehty
koristetyyny edustaa esineenä vahvoja ekologisia arvoja, mutta mielestäni sen
kaveriksi istuvat aivan yhtä hyvin H&M:n samettityynynpäälliset ja Ikean kankaasta
käsin tehdyt tyynyt.

Jokaisen kodin esineen ei tarvitse olla valmistettu erityisen ekologisesti, jos esine
hankitaan iäksi. Meillä ei nimittäin ole kaapit täynnä erilaisia koristetyynynpäällisiä.
Näillä mennään niin kauan kuin ne pysyvät ehjinä. Tavaroiden vähyys on
ekologista kuluttamista, jos jokin.

Millainen kuluttaja sinä olet, ja mitä sinulle tarkoittaa ekologisuus
sisustamisessa?

 


 

A new cushion from Tikau made good friends with pillow covers from H&M
and Ikea. Being ecological can as well be about materials and manufacturing
as about buying as little stuff as possible.

I’m trying to do both.