KERAAMINEN RUOKAKUPPI ON KAUNIS JA KÄTEVÄ

Kaupallinen yhteistyö: Kind for dogs

 

keraamiset ruokakupit

 

keraamiset ruokakupit

 

keraamiset ruokakupit

 

keraamiset ruokakupit

 

keraamiset ruokakupit

 

keraamiset ruokakupit

 

keraamiset ruokakupit

 

Koiramme saivat jouluna komeat kovat paketit.
Niistä paljastui upeat keraamiset ruokakupit,
jotka miellyttävät paitsi koiria, myös emännän silmää.
Nämä kaunokaiset – kuten myös meillä jo
pitkään olleen harmaan pedin – on valmistanut
kotimainen pienyritys Kind for dogs.
Keraamiset Ole hyvä -kulhot ovat joko kauniin
mattapintaiset tai kiiltävät kulhon väristä riippuen.
Näiden harmaan ja mustan kulhon lisäksi
saatavilla on myös valkoinen ja vaaleanpunainen kulho.
Kuvissa näkyvä Mila-koira on viimeisillään tiineenä
(mikä saattaa näkyä rouvan olemuksesta),
joten vedenkulutus on koirilla juuri nyt todella
suurta. Onkin kätevää, että  voimme pitää
koirilla yhtä aikaa esillä kahta vesikuppia. Samat
kupit voidaan ottaa ruokailuun kahdesti päivässä.

Ruokakupit kaventuvat hieman reunoja kohden. Tämä
muoto helpottaa koiran syömistä ja estää ruoan päätymisen
lattialle. Kulhosta on tehty vakaa valamalla painoa ja
paksuutta kulhon pohjaan. Se onkin tärkeää, sillä
koirilla on tapana ahmia ruokansa pikavauhtia,
kuten Noa yllä olevassa kuvassa tekee. Alapainoinen
kulho pystyy pystyssä eikä liu’u lattialla koiran syödessä.

Kind for dogs on suosikkiyrityksiäni Suomessa,
sillä siellä on ymmärretty se, että koirien omistajat
toivovat kotiinsa kauniita ja käytännöllisiä esineitä
koirille. Olen jo vuosia etsinyt kauniita kulhoja
koirille, mutta tarjolla on käytännössä pelkästään
kuvioituja tai metallisia kulhoja. Nämä
Ole hyvä -kulhot ovatkin todella odotettu tuote.

Kindin keraamiset ruokakupit on valmistettu
Suomessa. Kulho voidaan pestä astianpesukoneessa ja
se kestää myös mikroaaltouunin sekä pakastuksen.

Kaipaisivatko sinun koiriesi kulhot uusimista?

 

*yhteistössä Kind for dogsin kanssa – ruokakulhot on saatu*

 


 

These simple and beautiful dog bowls are from
Finnish Kind for dogs. Take a look at them here.

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

UUSI VUOSI – KAIKKI UUSIKSI

 

121416img_7211

 

121416img_7217

 

121416img_7220

 

121416img_7232

 

Uusi vuosi on polkaistu käyntiin ja sen
myötä mielessä on tietysti muutos. Aionkin ensi
töikseni tarttua maalitelaan ja maalata suunnitteilla
olleet tehosteseinät oleskelutiloihin.

Värisävyjen hallitseminen on taitolaji.
Minulla on vahva käsitys siitä, millaisia sävyjä
haluaisin kotiimme tuoda, mutta kun toteutuksessa
ei halua mennä harhaan, on sävyjen valinta aikaavievää
puuhaa. Olen yrittänyt löytää oikeaa sävyä sekä
ruokailutilan että olohuoneen tehosteseinille
että pojan huoneen seinille. Prosessi on ollut käynnissä
pari kuukautta, ja alan jo hieman päästä jyvälle siitä,
millaisia sävyjä aion valita. Enää ei puutu kuin
maalien ostaminen ja se kuuluisa ryhtyminen.
Tällä vauhdilla kestää siis toinenkin kolme kuukautta
ennen kuin meillä on harmaa seinä.

Harmaan valinta todella teettää harmaita hiuksia.
Harmaa seinä kun voi taittaa keltaiseen, vihreään,
siniseen tai ruskeaan, ja todella harva harmaan sävy
on puhtaasti harmaa. Keskikerroksen pikkuseinällä
onkin ollut testissä varsinainen liuta sävylastuja.
Jokaisessa on kuitenkin ollut jokin vika. Yleensä
ne ovat taittaneet liikaa joko siniseen tai
keltaiseen. Yksi määrittävä tekijä on myös
vaaleanharmaa lattiamme, johon seinän värin
tulee myös sopia. Myös sisäoviemme harmaa
sekä parin muun tehosteseinän harmaa
määrittävät jonkin verran tätä värivalintaa.

Nyt kisassa finaalikierrokselle ovat kuitenkin
päässeet Tikkurilan sävyt 1944 sekä 1943.
Noista vaaleampi, 1943, tuntuu kuitenkin
jopa hieman liian vaalealta tehostesävyksi,
ja tummempi, 1944, tuntuu melkoisen tummalta.
Joten tässä sitä sitten ollaan, kahden vaiheilla.

Seinälle olen suunnitellut myös useita tauluja,
joilla harmaaseen pintaan saa lisättyä
kiinnostavuutta. Tummaa seinää vasten
taulut erottuisivat paremmin, mutta seinusta
on käytännössä aina varjossa, joten mitä
jo siitä tulee pimeä nurkka? Hmm.
Taannoin sain tähän ongelmaan hyviä neuvoja
Tikkurilan asiantuntijoilta, joten ehkä teen
päätökseni perustuen niihin.

Millaisia uudistuksia sinä suunniteelet
kotiisi tänä vuonna? Vai onko sisustus hyvä
sellaisenaan?

 


 

Choosing the right grey tone for our little
wall has proven to be a difficult job to do.
No we have two finalists. How do you like them?

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

LAMINAATTILATTIAN MAALAAMINEN

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

Maalasimme remontin yhteydessä uuden kodin vanhat
laminaattilattiat  vaaleanharmaiksi. Pohdin melko pitkään,
uusimmeko lattiat kokonaan vai lähdemmekö kokeilemaan
maalaamista. Koska kahden suuren ja vauhdikkaan koiran
perheessä parketti ei ole vaihtoehto, olisimme todennäköisesti
laittaneet vanhan laminaatin tilalle uutta laminaattia – tämä ajatus
tuntui hieman hassulta ja koska olen aina haaveillut maalatusta lattiasta,
päätin kokeilla vanhan lattian ehostamista maalilla.
Tämä laminaattilattian maalaaminen on herättänyt teissä lukijoissa
paljon kiinnostusta, joten kerron projektista hieman enemmän.

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

090616IMG_1599

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

Laminaattilattian maalaminen on helppoa ja suhteellisen nopeaa.
Tärkeää on kuitenkin tehdä työvaiheet tarkasti ja panostaa välineisiin.

1. Ensin koko lattia pestään soodapohjaisella pesuaineella. Itse käytimme
kaikkien remontissa maalattavien pintojen puhdistukseen kidesoodaa,
jota saa isoista marketeista ja rautakaupoista parilla eurolla. Kiteet liotetaan
veteen, jolloin saadaan sankokaupalla pulloissa myytävien maalipesujen
kaltaista pesuainetta halvalla. Lattiat ja jalkalistat pestiin siis ensin kunnolla
kidesoodalla ja huuhdeltiin sen jälkeen vedellä. Kuivumiseen on
hyvä jättää kunnolla aikaa.

2. Lattian kuivuttua jalkalistojen yläpuolet ja ovenkarmit teipattiin, ja
pohjamaalaus tehtiin Tikkurilan Otex Akvalla. Valitsin vesiliukoiset
maalit, sillä halusimme välttää kovia maalinkäryjä ja nopeuttaa
kuivumisaikaa. Otepohja sudittiin jalkalistoihin ja lattian reunoille
ensin laadukkaalla lakkasiveltimellä. Tämän jälkeen koko lattia telattiin
mohairtelalla tasaisesti. Otepohjaa voi laittaa lattiaan myös
kaksi kerrosta, mutta se ei ole aivan välttämätöntä. Yläkerrassa
laitoin otepohjaa kaksi kerrosta, alimmassa kerroksessa vain yhden.
Yläkerrassa koko lattiamaalin kuivuminen täysin kovaksi ja
kulutusta kestäväksi vei siksi hieman pidempään.

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

     3. Otepohjan annettiin kuivua lattiassa vuorokausi.
Otex Akva olisi päällemaalattavissa aiemminkin, mutta halusin
varmistaa edellisten kerrosten kuivumisen enkä lähtenyt kiirehtimään
uuden maalikerroksen levittämisessä. Lisäksi kymmenien neliöiden
maalaminen vei aikaa, joten yhtä kerrosta enempää ei olisi yhtenä
päivänä jaksanutkaan tehdä.

4. Seuraavana päivänä maalasin laminaattilattiat samalla tekniikalla
ja samoilla välineillä käyttäen Tikkurilan Betolux Akvaa. Meidän
lattiamme sävy on Tikkurilan 1951, joka on vaalea, lempeä harmaa.
Jalkalistat ja nurkat sekä lattioiden laidat maalattiin taas
lakkasiveltimellä, jonka jälkeen koko lattia telattiin mohairtelalla.
Varsinaista pintamaalia kannattaa vetää lattiaan ainakin kaksi kerrosta,
jotta se kestää kulutusta. Minä maalasin lattiat Betoluxilla kahdesti.
Maalikerrosten välissä annoin lattian taas kuivua vuorokauden.

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

laminaattilattian maalaaminen, laminaatin maalaaminen

 

Lattiamaalin kuivuminen täysin kovaksi ja kulutusta
kestäväksi vie aikaa. Suosituksen mukaan mekaanista
kulutusta tulisi välttää kaksi viikkoa, mikä oli meillä hyvin
hankalaa, sillä alakerrassa oleva olohuone saatiin maalattua
valmiiksi vajaata viikkoa ennen muuttoa. Ei auttanut muu
kuin suojata lattiat hyvin paperilla ja ohjeistaa muuttomiehet
olemaan hyvin varovaisia huonekalujen liikuttelussa.
Onneksi säästyimme kolhuilta maalissa. Parin viikon
kuivumisajan jälkeen lattiat alkoivat tuntuakin hyvin
erilaisilta. Maali ei enää tuntunut joustavalta vaan kovettui
selvästi niin, että eron tunsi koskiessa.

Tällä tavoin olemme maalanneet kolmikerroksisen
asuntomme ylimmän ja alimman kerroksen lattiat.
Takan edustalla maalasin myös lattian kipinäsuojuksen.
Keskikerroksen laminaatti oli asunnon ostaessamme
jo maalattu V33-lattiamaalilla. Tämä maali tuli meille
tutuksi kylpyhyuoneiden kaakeleiden maalaamisessa,
mutta koska emme olleet ihan varmoja siitä, miten kyseinen maali
reagoi päällemaalamiseen toisenlaisella maalilla, päätimme maalata
keskikerroksen samaisella V33:lla, jolla se oli aiemmin maalattu.
Iloksemme keskikerroksen lattian sävy on miltei tismalleen sama
kuin tämä Tikkurilan 1951. Eron huomaa ainoastaan maalien
kiillossa. V33 on täyshimmeä, ja Betolux on melko kiiltävä.
Myös näiden kahden maalin välillä on eroja kestävyydessä.
Keskikerroksen lattiaa olen joutunut jo korjausmaalaamaan,
sillä lattiamaaliin on tullut koirien kynsistä naarmuja, joista
maali on kuoriutunut kokonaan pois. Nämä on ollut helppo
maalata piiloon, ja kohdissa, joihin olen lisännyt maalia,
maali on myöhemmin pysynyt loistavasti.
Voikin olla, että lattia olisi pitänyt keskikerroksessakin
maalata kahdesti, vaikka alla oli jo pari kerrosta vanhaa
V33-maalia. Taisimme säästää väärässä kohdassa.
Myös koirat oleilevat eniten keskikerroksessa, joten tuo
lattia on myös kovimmalla kulutuksella. Vertailu
esimerkiksi yläkerran lattiaan ei sikäli ole täysin reilu.

Moni perheellinen tai koiranomistaja varmasti pohtii,
onko tällainen lattia kestävä. Itsekin mietimme rtukäteen
samaa. Olemme nyt asuneet itse näiden lattioiden kanssa
viisi kuukautta, ja olen niihin todella tyytyväinen.
Betoluxilla maalattuihin lattioihin ei ole tullut naarmuja.
Muutamasta kohtaa maalista on lohjennut kynnen pään
kokoinen pala pois, jos lattialle on pudonnut jotain terävää.
Tällaisiin kohtiin on kuitenkin todella helppo lisätä tippa
Betoluxia, eikä lohkeamasta näy jälkeäkään.
Aluksi lattiat olivat koirille todella liukkaat, ja ne luistelivat
etenkin keskikerroksessa pitkin lattioita. Mutta lattian pinta
muuttui nopeasti käytössä mattapintaisemmaksi, jolloin
myös koiran kynnet pitävät siinä paremmin.

Vaalea lattia on aina vaalea, ja etenkin syksyllä siinä
näkyvät helposti koirien kuraiset tassunjäljet.
Siivoamisesta täytyy siis pitää, jos tällaisesta lattiasta
koirien kanssa unelmoi. Onneksi minä pidän.

Mutta mitä sinä pidät lattioidemme uudistuksesta?

 


 

We painted our laminated floor with Betolux Akva.
The color is Tikkurila color 1951. A cheap and easy
make over 
for the whole house.

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA