VIHAPUHEEN SIETÄMÄTÖN KEVEYS – BLOGGARIA SAA AINA LYÖDÄ?

 

030817SCHNEIDER_ALMOST_INVISIBLE_5

 

030817IMG_0452

 

030817SCHNEIDER_ALMOST_INVISIBLE_1

 

030817SCHNEIDER_ALMOST_INVISIBLE_3

 


030817SCHNEIDER_ALMOST_INVISIBLE_2

Tämä postaus kertoi aiemmin palovaroittimesta,
joka on hyvin huomaamaton ja jonka voi
sijoittaa valmistajan mukaan katon lisäksi
myös korkealle hyllylle, jossa se myös
toimii. Postauksessa kerrottiin myös siitä,
miten palovaroittimet kodissa kannattaa
sijoitella ja mikä on tilastollisesti sellaisten
tulipalojen osuus, joissa palovaroitinta
ei ole ollut kodissa ollenkaan.

Raivostuitko?
En minäkään, mutta moni silti ilmeisesti
raivostui, sillä hyllyn päälle asetettava,
modernia teknologiaa sisältävä
palohälytin sai muutaman lukijan täysin
tolaltaan. Niin tolaltaan, että bloggaria, joka
tuotteesta kertoi, päädyttiin haukkumaan
jos jonkinlaisin sanankääntein.

Kyseisen palovaroittimen valmistaja
suosittelee palovaroitinta mieluiten
kiinnitettäväksi kattoon, mutta sitä voi kuulemma
pitää myös hyllyn päällä sillä ajatuksella, että
mitä korkeammalla, sen parempi.
Kerroin tämän postauksessa ja lisäsin, että koska
tämä kyseinen  hylly poikamme huoneessa
on melko matalalla, taidamme porata tämänkin
palovaroittimen kiinni kattoon, kuten
ruokailutilassa on tehty.

Mutta ei. Pelkästään tällaisen palovaroittimen
näyttäminen blogissa oli kuulemma niin
edesvastuutonta, ettei sitä voi käsittää.
Ja mitä tekee ihminen, jolla ei ole keinoja tai
taitoja muuhun? No sylkee tietysti suustaan ulos
kaiken, mikä siellä on koskaan pahalta maistunut.
Phtyi.

Sain siis kuulla olevani muun muassa
kehitysvammainen sekä lukihäiriöinen.
(Pahoittelen kommenttia kommentoijan
puolesta kaikille kehitysvammaisille
ja lukihäiriöstä kärsiville.)
Minua myös nimiteltiin Instagram-vanhemmaksi
(Mietin, riittääkö moisen arvonimen saamiseen
pelkästään se, että omistaa tilin Instagramissa,
vai pitääkö siellä viettää aikaa? Jos viettää aikaa,
pitääkö postata kuvia? Ja jos postaa kuvia,
miten usein pitää postata? Koska jos titteli
irtoaa minun IG-aktiivisuudellani, sen voi
saada kuka tahansa. Hiphei!). Minulle
myös muistutettiin, etten ole blogijumalatar
(Äkkiä ne alttarit ja minua esittävät
ikonit piiloon hei!).
Ja mikä ihaninta hyvän jakamista ja
lähimmäisenrakkautta, minun myös
toivottiin kuolevan tulipalossa kotonamme.

Kaikki tämä, koska olin asettanut hyllyyn
uudenlaisen  palovaroittimen, jonka voi
asettaa hyllyyn.

Olen joskus ennenkin saanut päälleni blogissa
käsittämätöntä vihaa, mutta en koskaan
tällä intensiteetillä. Siksi haluan nyt
lausua pari sanaa vihapuheesta netissä
ja ennen kaikkea vihapuheesta täällä
minun blogissani.

 

030717IMG_0273

 

palovaroitin

Jos sinua kutkuttaa ajatus minun tai jonkun
muun bloggaajan solvaamisesta vaikkapa
oman surkean olon helpottamiseksi, lue
vaikka ensin nämä.

1. Netti on siitä monelle kätevä paikka, että
täällä voi turvallisesti nimimerkin takaa
heitellä ilmoille mitä tahansa. Pieni viisastelu
piristää päivää, ja jos on huonompi päivä, voi
nimimerkin takaa vihata, haukkua, solvata
ja toivoa toisille ihmisille pahaa. Se on tosi
helppoa, mutta moniko julkaisee omaa
vihapuhettaan omalla naamallaan ja
nimellään? Jos on uskallusta solvata, toivoisin
uskallusta seisoa sanojensa takana ihan sillä
omalla, äidin ja isän antamalla nimellä.

2. Suurta rohkeutta on pitää mölyt mahassaan.
Meidän jokaisen lienee pakko hyväksyä se,
ettemme voi olla netissä jokaisen kanssa
samaa mieltä. Jos erimielisyys tuntuu niin
suurelta, että tekisi mieli haukkua tai toivoa
toiselle tapahtuvaksi jotain pahaa, kannattaa
varmasti hakeutua toiselle sivustolle.
Se onnistuu yhdellä ainoalla klikkauksella.
Jos sinun on kuitenkin pakko kritisoida,
tee  se rakentavasti. Älä lyttää tai mene
henkilökohtaisuuksiin. Se vaatii hieman
osaamista, mutta aita on tehty ylitettäväksi,
ei alitettavaksi.

3. Bloggaaminen on 99 bloggarille sadasta
ilmaista työtä. Minäkään en saa blogistani
kuukausipalkkaa, vaan teen tätä puhtaasti
halusta tuottaa iloa itselleni ja siinä
samalla muille. Saan iloa kauniiden asioiden
katsomisesta, kuvaamisesta ja kuvien
jakamisesta toistenkin iloksi ja inspiraatioksi.
Bloggaaminen on myös aina pois jostain
muusta tekemisestä, ja sen ajan bloggari
on valinnut uhrata juuri sinulle, lukija.
Kunnioita sitä hetkeä, jonka bloggari on
viettänyt postausta tehden. Oli se sinun
mielestäsi hyödyllinen tai hyödytön.

4. Vaikka ihminen on julkisuudessa, hän
ei kuvittele olevansa muita parempi.
Hän on aivan tavallinen ihminen, joka
vain sattuu olemaan julkisuudessa joko
omasta tahdostaan tai sattumien kautta.
Älä vihaa ihmistä vain siksi, että hän on
julkisuudessa. Ei, en koe olevani
jumalatar vaan perheenäiti Helsingistä.

5. Älä aliarvioi.
Minä ainakin teen postausteni asiasisällön
eteen myös paljon töitä. En julkaise kuvia tai
tietoja tuotteista kysymättä ensin
valmistajalta, voiko tuotetta käyttää tavalla,
jolla ajattelin sitä postauksessa käyttää.
Usein luetutan postaukset ennen julkaisua
alan asiantuntijalla tai jos kyseessä on
tuoteyhteistyö, tuotteen valmistajalla
tai jälleenmyyjällä.
Ihminen internetin toisessa päässä ei
ole tyhmä, vaikka olisitkin hänen kanssaan
eri mieltä asioista.

6. Jos saat iloa ja tyydytystä netissä
viisastelusta, huolestu itsestäsi.
Minullakin oli tarve parikymppisenä
päteä erilaisilla harrastuspalstoilla ja
minun piti aina saada olla oikeassa ja
kertoa se myös kanssasurffaajilleni.
Olinko tuolloin hyvinvoiva ihminen?
No en. Jos sinulle tulee useammin tarve
solvata, arvostella, viisastella ja näpäyttää
kuin kiittää, kehaista, tsempata tai
lohduttaa, kannattaa katsoa peiliin ja
miettiä, tuntuuko elämässä jokin muu
pahalta kuin sisältö netissä.

7. Kokeile joskus antaa hieman positiivista
palautetta jollekin. Siitä tulee itsellekin
hyvä olo.

8. Lukijat ovat kaiken bloggaamisen edellytys
ja valtava ilon ja inspiraation lähde.
Olen edelleen lapsenomaisesti onnellinen
jokaisesta sivulatauksesta. Ajatella, että joku
muukin kuin äiti näitäkin juttuja käy lukemassa!
Mutta yksikään pahaa mieltä ja negaatiota
silmittömästi levittävä lukija ei ole minulle
korvaamaton. Jos tämän blogin sisältö
siis ärsyttää sinua siinä määrin, että haluat
solvata minua, suosittelen kirjoittamaan
url-kenttään jonkun ihan toisen osoitteen.
Silloin ei totisesti kannata tänne tulla
pahoittamaan mieltään.
Jos sen sijaan olet edes joskus saanut täältä
iloa eikä juttujeni lukeminen saa sinua
näkemään mustaa, tervetuloa uudelleen
– olet minulle kultaakin kalliimpi.

Kiitos, jos jaksoit lukea tämän läpi.
Sinun ei tarvitse olla kanssani tästäkään
samaa mieltä, mutta toivottavasti pystyt
kommenttikentässä hillitsemään itsesi.
Tämä on kuitenkin vain sisustusblogi.

Ollaan reiluja toisillemme.


 

There’s no way to translate this. I’m sorry…

 


 

seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

 

UUDELLA MAAPERÄLLÄ

 

Hienoa, että löysit muotoseikan\ uuteen
osoitteeseen – olit sitten vanha tai uusi lukija. Tervetuloa!
Vaikka blogin muutto on vielä hieman kesken ja visuaalisia seikkoja
vielä säädetään ja parannellaan, blogi seisoo kuitenkin jo tukevasti
A-lehtien maaperällä. Olen otettu saadessani blogata näin monipuolisella
sivustolla kokeneiden ammattilaisten joukossa.
Kiitos siitä erityisestit Avotakan väelle!

 

muotoseikka_bannerikuvat2

muotoseikka_bannerikuvat1

 

Koska joukossa on toivottavasti myös uusia lukijoita, joille en ole
entuudestaan tuttu, pieni esittely lienee paikallaan.

Olen Vilja, kauniisiin muotoihin ja tiloihin intohimoisesti suhtautuva
kolmekymppinen toimittaja, bloggari, valokuvausharrastaja,
visualisti, minimalisti, arkkitehtuurirakastaja, puutarhaentusiasti,
tuunailija, elokuvafriikki, koiraharrastaja, avopuoliso ja pian äiti.
Asumme valoisassa ja modernissa, kompaktissa kodissa Helsingissä
meren rannalla. Muotoseikassa\ vilahtelee asumisen ja sisustamisen, muotoilun
ja arkkitehtuurin yksityiskohtia  niin omasta kodistamme kuin inspiroivista
asunnoista ja julkisista tiloista  ympäri maailmaa. Blogissa myös
tuunataan ja kunnostetaan sekä tehdään  paljon itse,
joten DIY-vinkkejä kaipaavalle löytyy myös täältä antia.

 

viljamilaISOblogiin

Kuva: Anna Riikonen

 

Blogissa seuraa minulle pitää myös kaksi punaista irlanninsetteriä, Noa ja Mila,
joten postauksissa luvassa on myös punaista hännänhuisketta.

Keväällä muotoseikassa\ nähdään paljon uutta, joten pysykäähän tiukasti mukana.

– Vilja

 


 

Welcome to the new blog home here at Meillakotona.fi both old and new readers!
I’m glad to be part this great community and waiting eagerly to blog here.

This spring there will be lots of interesting stuff to blog about
so stay tuned for some more minimalistic home features, diy, kids stuff,
gardening, prints and much more.

Love to have you here!

 

 

 

 

 
Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

MAALIHURMOSTA MÅLA&MORESSA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maalasin reilu vuosi sitten mummoni vanhan lasivitriinin Måla&Moren maahantuomalla
ihanan kalkkuisella Annie Sloan Chalk Paintilla. Kerroin projektista blogissakin täällä.
Olen ollut lopputulokseen äärimmäisen tyytyväinen. Sen näette täällä.
Rakastuin maaliin kertaheitolla ja olen jo pitkään ajatellut, että haluaisin maalata noilla
kalkkimaaleilla muutakin. Vähän aikaa sitten mahtava Laura Kaksin kaksiossa -blogista
järjesti meille oivan tilaisuuden opetella maaleista ja niiden käytöstä lisää Måla&Moren
innostavan ja asiantuntevan omistajan, Christel Holmlundin opastuksella.

 

Paikalle workshopiin kokoontui Lauran lisäksi viisi muuta bloggaajaa sutimaan,
sekoittamaan värejä ja ihastelemaan Chalk Paintin tuomia rajattomia
mahdollisuuksia paitsi kalusteiden
myös kankaiden ja muiden materiaalien maalaamisessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä maalissa parasta on sen utuinen ja pehmeä koostumus sekä täysmatta pinta,
joka antaa todella sametinhienon lopputuloksen. Maali ei myöskään vaadi mitään
esivalmisteluita, vaan sitä voi alkaa sutia suoraan puhdistetulle pinnalle.
Tällä maalilla onnistuu myös esimerkiksi keittiön välitilan kaakeleiden maalaaminen,
jos maalin päälle vain vetää pari kerrosta mattapintaista kalustelakkaa.
Tekisi todella mieli kokeilla!

 

Minä hullaannuin täysin tietysti itselleni ominaiseen tapaan harmaan ja kauniin
mintunvihreän eri sävyistä. Minulle täysin uutta oli se valtava värien kirjo, minkä
maalin eri sävyjä sekoittamalla saa aikaan. Myös erilaiset tekniikat patinoinnista
sablunointiin olivat minulle uutta ja innostavaa.

 

Suurkiitos Lauralle tästä workshopista! Oli huippuhauskaa, ja opin rutkasti uutta.

 

Jos kiinnostuit maalista, pääset tutustumaan tuotteisiin Måla&Moren sivuilla (klik!).

 


I was happy to take part in a paint workshop with some other bloggers at
Måla&More in Helsinki which imports Annie Sloan Chalk Paint. We
had lots of fun and I learned so much about this marvelous paint, like how
to mix it to get some new tones and how to use it on fabric. 

 

I have used Chalk Paint before to my grandma’s old glass cabinet.

 

This paint is wonderful because it is ecological
and really easy to use. No pre work is required at all. What a bliss!

 

At this time I found some new ways to mix the paint to achieve new tones.
That was very inspiring and I am full of new ideas!
Thanks Laura for arranging this! It was a pure pleasure.
 

Postaus on tehty yhteistyössä Måla&Moren kanssa /

Co-operation with Måla&More/