RAKKAUDENTUNNUSTUS KODILLE

 

 

 

 

 

Kodin persoona.
Se alkaa vähitellen löytyä.
Tavarat tipahtavat pikkuhiljaa paikoilleen.
Toiset kuin itsellään, toiset kovan ajatustyön tuloksena.

 

Minä olen tipahtanut paikalleni ruokapöydän ääreen.
Koneeni kanssa.
Onhan tuo työpöytäkin mutku. Kun tässä on tämä pörheä talja.

 

Pieni kaktus ei ole kovin pelottava. Kun se on niin pieni.
Posliininorsun alakulo ei ole tarttuvaa.

 

Minä rakastan jo tätä paikkaa.

 


 

Our home is finding it’s persona.
Little by little.
Things fall into place.
Almost by accident.
 
I love sitting here besides the dining table.
A workplace displaced.
 

 

The cactus presents no danger. With it’s little spikes.
The sad little elephant. Is only sad for the fun of it.
 
I’m starting to love this place.

 

 

 

Seuraa muotoseikkaa
BLOGLOVINISSA / PINTERESTISSÄ / FACEBOOKISSA / TWITTERISSÄ /

 

Kommentit
  1. 3

    sanoo

    Teidän koti uhkuu minun silmään sellaista mieletöntä rauhallisuutta ja levollisuutta. Paikkaa missä on ihana levähtää ja olla vaan. Kaunis koti kivoilla yksityiskohdilla! 🙂

    • 3.1

      sanoo

      Kiitos kauniista sanoista! Sellaiseksi kodin ajatuksen koenkin, että siellä täytyy saada mielen ja ruumiin levätä. Teemme molemmat hyvin hektistä työtä, joten kotona on hyvä voida vain möllöttää ja ladata akkuja. Minä olen yksityiskohtiin takertuja hyvässä ja pahassa. Siinä, missä saan iloa hyvin pienistä asioista ja esineistä, olen myös jopa ärsyttävällä tavalla pikkutarkka. On vaikeaa olla järjestelmättä tavaroita alituiseen tai sietää esimerkiksi astiota hajallaan keittiössä. Lapsettoman pariskunnan merkki, kun ei ole tottunut suloiseen sekamelskaan 🙂

    • 6.1

      sanoo

      Kul att hörä! Jag älskar att man kan se hälften av vardagsrummet från spegeln. Den gör vårt hem se större ut 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *