MUUTOKSIA ELÄMÄSSÄ JA OLOHUONEESSA

 

0218IMG_0075

 

0218IMG_0089

 

0218IMG_0110

 

0218IMG_0125

 

0218IMG_0069

 

0218IMG_0081

 

0218IMG_0094

 

0218IMG_0105

 

Tämä on ollut hyvin erityinen viikko. Maanantaina oli viimeinen työpäiväni
lähes vuoteen. Kun kävelin toimituksen ovesta äitiyslomalle, tunsin
monenlaisia asioita. Paniikkia, levottomuutta, mutta myös innokasta
odotusta ja positiivista jännitystä ison elämänmuutoksen edessä.
Olen aina ollut kova tekemään töitä ja olen nauttinut työstäni suunnattomasti.
Kun se puoli jää pois arjesta, tuntuu pakostikin siltä kuin jäisi vähän tyhjän
päälle. Tämä varmasti täyttyy pian ihan uudenlaisilla velvotteilla ja uudella
ilolla, jonka pieni ihminen tuo mukanaan. Mutta tämä väliaika
ennen vauvan tuloa on hieman omituista aikaa.

Viikko on saanut miettimän elämänmuutoksia muutenkin.
Mitä voi elämässä säilyttää ja mikä muuttuu vanhemmuuden myötä.
Ja millaisia muita muutoksia elämäänsä haluaa. Moni seikka
jää nähtäväksi.

Äitiyslomalle jäätyäni kävelin kotiin kukkakaupan kautta.
Mukaan tarttui monessa blogissa tänäkin kevättalvena näkynyt
huikean upea magnolian oksa. Ainakin blogikollega täältä Meillä
kotona -blogeista, Valkoisen Harmajan Suvi, tunnetaan magnolian
ystävänä. Minusta magnolian oksa oli oiva tapa juhlistaa alkavaa
uutta aikaa elämässä. Sen herkät kukat ovat niin kauniit, että
katselen niitä herkeämättä. Sen ohelle olohuoneen pöydälle nostin
mieheltä joululahjaksi saamani sisustusmaailman uusimman raamatun,
Kinfolk Home -kirjan. Nyt saattaa vihdoin olla aikaa lukea ja
ihastella se kannesta kanteen.

Pienen Iittalan Vitriini-rasian huusin taannoin FB-kirpputorilta, ja
Design House Stockholmin teekannu on niin kaunis esine, että
sitä pitäisi mieluusti esillä enemmänkin. Kun on enemmän aikaa,
kaipaa ympärilleen hieman enemmän kauneutta.

Kuvissa näkyvässä sohvassamme on muuten uuden päälliset.
Ette ehkä huomaa sitä, sillä ne ovat hyvin samanväriset kuin
aiemmat. Nämä Bemziltä tilatut päälliset ovat kuitenkin olleet
varsinainen murheenkryyni, sillä kaikki ei niiden kanssa tosiaan
mennyt kuten tv-sarjoissa. Mutta siitä lisää myöhemmin.

Kertokaa te ensin, millaisia reaktioita ja fiiliksiä isot elämänmuutokset
ovat teissä saaneet aikaan. Vertaistuki kun on aina pelkkää plussaa.

 


 

First days on maternity leave. Feels quite weird not to go
to work. I’ve been very busy this week but now I finally have
the time to stop and think about these changes in my life.
I feel a little anxious about all the things that will change.

When I left my job for a year the first thing I did was buy this
magnolia. I just adore those gentle pink flowers.
The go along well with Iittala Vitriini glass box from flea
market and Design House Stockholm tea pot.

Maybe now I have the time to read the latest interior bible
Kinfolk Home. I just adore the pictures in it.

But tell me, what to expect from a maternity leave?

 


seuraa – follow
FACEBOOKISSABLOGLOVINISSAINSTAGRAMISSA

Kommentit
  1. 1

    suvi m sanoo

    Ihanalta näyttää! 🙂

    Elät mahtavaa vaihetta elämässä. Ristiriitaiset tunteet ovat varmasti luonnollisia, mutta uskoisin, että se ”kotiarki” löytyy aika nopeasti. Muistaakseni niin kävi ainakin minulle…omat lapset ovat jo koululaisia, joten en enää tarkasti edes muista tuota aikaa, kun äitiysloma oli alkamassa. Esikoisen ensimmäisistä kotipäivistä muistan kauniit, talvisen aurinkoiset maisemat, joita katsoin ikkunasta ja sen tunteen, kun vain odotin, että vauva heräisi, jotta pääsisin taas hoitamaan häntä. 🙂 Mutta toki mukana oli pelkoa ja ripaus yksinäisyyttäkin, sillä Mankku rakensi tuolloin meidän ekaa taloa ja oli iltaisin usein raksalla….

    • 1.1

      vilja sanoo

      Tuo kuvaus siitä, että odottaa, että vauva herää että pääsee hoitamaan sitä, on aivan mielettömän kaunis. Mietin sitä pitkään ja hymyilin. Aivan huikeaa. Tunneskaala on varmasti laaja kaiken uuden edessä. Mutta sepä ei pelaa, joka pelkää. Yksinäisyyttä tulee varmasti vastaan minullakin, kun olen aika sosiaalinen normaalisti, ja vauvan kanssa on pakostikin paljon kahden. Mutta onneksi on tämä sosiaalinen media. Kiitos Suvi kokemuksistasi!

  2. 2

    sanoo

    Ihania kuvia ja tuo magnolian oksa on oman niin kaunis. Mutta teksti, nuo ajatukset kuulostavat niin tutulta tuolta kuukausien takaa ennen kuin esikoinen syntyi. Kuuluvat varmasti muutokseen ja kiitos hornonit (olettaen) ja jännitys sellainen tietty levottomuus jatkui kunnes se uusi ihminen oli maailmassa. Mä puuhailin ja laittelin paikkoja kuntoon kotona, en osannut oikein ottaa rennosti ja olla vaan.
    Eihän tämä elo ole ollut puhdasta zeniä senkään jälkeen, mutta asiat tapahtuvat tässä ja nyt, tilanteet muuttuvat vauva-arjessa nopeasti eikä turhia ennätä murehtimaan, kaikkea muuta sitäkin enemmän. Se taas on sitä sellaista huolta mikä kuuluu sopivissa määrin tähän uuteen työnkuvaansa. Mä en suoranaisesti ollut parhaimmillani odottaessani vauvaa ja mun tapauksessa äitiysloma tarvitsi alkaakseen vauvan. Ja täytyy sanoa, että yllätyksenä itsellenikin olen viihtynyt hirmuisen hyvin kotona.
    Ja huonoina päivinä tassuterapia on parasta lohtua, mun koira ei päästänyt mua silmistään enää vikalla viikolla ennen vauvan syntymistä.

    • 2.1

      vilja sanoo

      Juuri se onkin jännittävintä, kun ei vielä tiedä, mitä tapahtuu ja millainen tyyppi sieltä tulee. Kun tilanne sitten on käsillä, jännitys varmasti laukeaa. On tosiaan vaikeaa ottaa rennosti. Tänään olen tähän mennessä vain maannut peiton alla ja katsellut televisiota – joten harjoittelen kovasti! Illalla katsoin kalenteria tälle päivää ja toden totta – ei yhtään merkintää! On tämä hassua. Onneksi meilläkin on tassuterapiaa jaossa ihan joka solulle <3
      Kiitos Netta kokemuksistasi!

  3. 3

    Koti meidän sanoo

    Elät aivan huippuihanaa elämänvaihetta! Kaikki on edessä. Itse juuri olen nostalgisin miettein palannut noihin aikoihin. Onnenhetkiä nyt ja aina! Sydämellisin ajatuksin Tuija

    • 4.1

      vilja sanoo

      Kiitos! Meidän sohva on kuule Ikean Kramfors, jota ei ole muutamiin vuosiin enää valmistettu. Sohva itsessään on ollut napakymppi. Äitini samanikäinen Adean sohva on painunut paljon enemmän kasaan kuin tämä ruotsalainen. Pidän edelleen sohvan mallista ja nyt siihen tosiaan saa uusia päällisiäkin Bemziltä – vaikka hieman erikoisen kokoisia ovatkin.

      Voi että, tekstisi on aivan kuin minun ajatuksistani. Jotenkin hauska todeta, että ajatukset ovat monilla hyvin samanlaisia. Tällaisia me olemme. Aikahan tosiaan kuluu niin nopeasti, että kohta täälläkin juhlitaan ensimmäisiä syntymäpäiviä.

      Kiitos Kerttu <3

  4. 5

    sanoo

    Omaan äitiyslomaani on vielä vajaa kuukausi, mutta kovasti sitä jo odottelen. Tilanteeni tosin on vähän eri kun kotona lomalle jäämistäni odottavat ekaluokkalainen ja eskarilainen, joille minun äitiysloma tarkoittaa että iltapäivisin hekin voivat olla kotona hoitopaikan sijaan. Uskon että vanhemmat lapset myös täyttävät päivät siinä määrin vauvan syntymän jälkeen että erilaiset vauvakerhot yms jossa varsinkin esikoisen kanssa kävin ahkerasti jäävät nyt vähemmälle. Ensimmäisen kohdalla vertaistuki oli ainakin minulle tärkeää ja sitä kautta sain myös päivisin tarvitsemiani aikuiskontakteja.
    Itsekin olen kova tekemään töitä ja nautin työstäni ja olen varma että siitä irtautuminen ottaa taas aikansa. Vaikka lomaa tosiaan odotan, samalla vähän pelottaa että osaanko päästää irti varsinkin kun omien tehtävieni hoito jää töissä vähän hataralle pohjalle. Toisaalta tiedän, että siellä ne hommat odottavat ja nyt on aika nauttia tästä vaiheesta joka kohdallamme ei ollut itsestäänselvyys ja joka ei enää tämän jälkeen eteen tule.
    Ihanaa äitiysloman alkua sinulle ja hyvää vointia loppuraskauteen! <3

    • 5.1

      vilja sanoo

      Irti päästäminen juuri on vaikeaa. Se, että joku tekee ne työt, jotka ennen olivat intohimosi. Mutta onneksi meillä on niin äärimmäisen taitava työyhteisö, että kaikki kyllä hoituu vähintään yhtä hyvin kuin minulta, Työt odottavat, todennäköisesti mikään ei työpaikalla tässä välissä muutu, koska vuosi on lyhyt aika. Tämä on minulle tärkeä vuosi, siellä se menee hujauksessa. Niin se pitää tosiaan nähdä.
      Meillekään tämä elämänmuutos ei ollut lainkaan itsestäänselvä, joten nyt siitä on pyrittävä nauttimaan erityisellä tavalla.
      Suurkiitos kokemuksistasi Piia! Oli mukava lukea niistä.

  5. 6

    sanoo

    Kauniita kuvia, joissa jo keväinen tunnelma!

    Onnea myös äitiysloman alkamisesta, voikohan sen isompaa muutosta elämässä ollakaan kuin lapsen saaminen. 🙂 Itse en niin isoista muutoksista tiedäkään, mutta suhtaudun ehkä sen takia jo pienempiin hyvin tunnepitoisesti – nyt kun omaa kotia myydään, olen ihan riekaleina!

    • 6.1

      vilja sanoo

      Minäkin olen vahvasti tunneihminen. Teen kaikki päätökset loppupeleissä intuitiolla ja tunteella, vaikka kuinka listaisin faktoja paperille. Ja niin on tullut tehtyä hyviä päätöksiä.
      Kiitos todella kauniista sanoista ja tsemppiä kodin myyntiin! Asuntoasiat ovat täälläkin hyvin ajankohtaisia ja pyörivät mielessä.

  6. 7

    sanoo

    Vitsit mikä harmonia teillä siellä vallitsee. Niin kaunista.

    Mä luulen, että tuo äitiysloman alkamisen ja synnytyksen välinen aika on oikeesti tosi tarpeellinen. Jos töissä ja elämässä muutenkin on ollut kiireistä, niin silloin on aikaa pysähtyä. Valmistautua niin henkisesti kuin fyysisestikin. Ja sillain odottaa ihan kyllästymiseen saakka sitä uutta tulokasta. (Mikäli hän päättää jaksaa odottaa vatsassa laskettuun aikaan asti).

    Niin ja sitten toisaalta. Vaikka olisi odottanut vuosia ja valmistautunut vauvan tuloon mitä hartaimmin, niin eihän siihen muutokseen, mitä se elämään tuo, voi tavallaan etukäteen varautua ollenkaan.

    Sitäkin voi paljon miettiä, millaisen elämän sitä tahtoo sitten lapsen kanssa ja mitä voi säilyttää ja mistä voi luopua. Uskon kuitenkin, että tullessaan maailmaan uusi tyyppi muuttaa vanhempien ajatusmaailman ja elämän ja kasvattaa vanhempiaan uudenlaisiksi ihmisiksi ♡

    Niin kliseiseltä, tylsältä ja monta kertaa kuullulta se kuulostaakin, niin nauti tästä hetkestä ja rauhallisuudesta. Nauti levosta ja unesta sen verran kun vielä voit.

    Ihania loppuraskauden hetkiä sinne!

    • 7.1

      vilja sanoo

      Niin viisaita sanoja, Ilona. Ja sinä nyt olet maailman vauva-asiantuntija nro 1. Arvostan sanojasi. Kiitos <3

  7. 8

    sanoo

    Esikoisen saaminen oli todella jännittävää, hermostuttavaa, ihanaa ja niin ainutlaatuista. Itse olen hyvin herkkä ja pidän siitä, että asioihin voi valmistautua. Lapsen saamiseen ei ikävä kyllä voi. 🙂 Niinpä kehotan nauttimaan hetkestä ja olemaan kärsivällinen. Kyllä se tunnemyräkkä siitä laantuu.

    • 8.1

      vilja sanoo

      Olet varmasti oikeassa. Lapsen saaminen on sama kuin heittäytyisi vain laineiden vietäväksi. ehkä se tekee tällaisellekin kontrollifriikille hyvää. Kiitos hyvistä ohjeista!

  8. 9

    sanoo

    Ihan samat tunnelmat täälläkin! Esikoisen laskettu aika on 6 vkon päästä ja äitiysloman alkuun olisi ollut viikko. Jouduin kuitenkin jäämään jo tällä viikolla pois töistä liitoskipujen ja raskaaksi käyneen työn vuoksi, joten miellän olevani jo äitiyslomalla vaikka virallisesti se alkaa vasta viikon päästä. Kun kävelin työpaikan ovesta tyhjennetyn pukukaapin tavarat mukana tunsin juuri samoin; iloa, epävarmuutta, pelkoa, jännitystä ja epäuskoa. Enkö todella tee töitä ainakaan seuraavaan vuoteen?! Kuluuko aika vauvan kanssa kotona? Miten kehitän itseäni seuraavan vuoden aikana, kun ei ole vaativaa, aivoja jatkuvasti kuormittavaa työtä? Tuleeko musta ihan mökkihöperö? Osaanko puhua muutaman kuukauden kuluttua muusta kuin vauvoista? Välillä iskee paniikki pahemman kerran mutta silti koen että päällimäisenä tunteena on onni ja kupliva jännitys, pian täällä asuu pieni tyyppi joka laittaa elämämme hyvällä tavalla aivan uuteen järjestykseen 🙂

    • 9.1

      vilja sanoo

      Voi miten tutulta kuulostaa. Ihan kuin minun ajatuksiani! Juuri se, millaisia päivistä muodostuu, millainen minusta tulee, mikä muuttuu, mikä pysyy on pelottavaa ja jännittävää yhtä aikaa. Tulehan sitten kertomaan, millainen tyyppi teille saapui 🙂 Katsotaan, kumpi jakautuu ensin 😀

  9. 10

    sanoo

    Esikoisen syntymän aikaa se aika oli yhtäaikaa parasta ja ristiriitaista. Paljon kysymyksiä ja vastauksiakin samaan asiaan paljon. Jokainen äiti ja isä joutuukin sitten itse valita monta asiaa. Niissä kohtaa oman puolison tuki oli tosi tärkeää. Lapset ovat meillä jo kaikki kouluikäisiä, mutta tuo vaihe erityisesti esikoisen aikaan on jäänyt niin mieleeni.

    Nauti joka hetkestä. Kaikessa ristiriitaisuudssaan kuitenkin niin ihanaa aikaa. Vauvavaihekin hurahtaaa loppuviimeksi nopsaan ohi. Mukavaa loppuraskautta ♥

    • 10.1

      vilja sanoo

      Kiitos paljon kokemuksistasi. Olet varmasti aivan oikeassa. Minäkin varmaan muistan tämän ajan ikuisesti. 🙂

  10. 11

    Eeka sanoo

    Mä olen aina välillä miettinyt, että kun esikoinen tulee sitä ei kyllä kukaan tiedä ”mihin joutuu” ja miten paljon se omaa maailmaa muuttaa. Se on niin iso asia jonka tajuaa sitten vasta jossakin vaiheessa matkan varrella kun elämä vauvan kansaa alkaa. Kun hetkeäkään et oikein enää ota rennosti 😀
    Itse sain esikoiseni kolme vuotta sitten ja kuukauden päästä jään äitiyslomalle taas 🙂 Ekan raskauden kanssa en ollut niin varovainen (pyöräilin mm. ihan viimeisenäkin työpäivänä talven liukkailla teillä töihin) , mutta nyt olen ottanut huomattavasti iisimmin tai sitten tämä raskaus on jotenkin astetta rankempi.
    Ensimmäisestä vuodesta esikoisen kanssa en juuri mitään muista, tuntui, että aika meni vähän höslätessä ja suorittamisessa. Nyt aion kiinnittää tähänkin huomiota enemmän.
    Mutta onnea uuteen elämään, mitäpä tässä muuta sanomaan 🙂
    Lapsi on parasta mitä voi saada. Muista kuitenkin levätä aina kun voit ja syödä kunnollista ruokaa, äitiys ei ole kaikkein helpoin pesti.

    • 11.1

      vilja sanoo

      No sepä se, kun ei voi yhtään tietää, millainen tyyppi sieltä tulee. Onko työläs vai helppo. Ja millainen tyyppi minusta äitinä tulee! Isoja asioita pohtii etukäteen kovasti. Sitten kun ne ovat käsillä, niiden kanssa pärjää kyllä varmasti. Meillä ei naperon vielä tarvitsisi tulla, sillä monta muuhun elämään liittyvää asiaa on ihan kesken. Joten pyrin ottamaan nyt rauhassa. Kiitos kauniista sanoista!

  11. 12

    sanoo

    Niin tuttuja nuo ajatukset. Muistan hyvin omat äitiyslomalle jäämiset, aina itkun kanssa kotiin. Vauva-aika on ihanaa ja siitä pitää nauttia, rankkaa tulee varmasti osaltaan olemaan, mutta voi tulla hyvinkin leppoisaa. Vauvat kun ovat niin erilaisia. Uskon, että tulet tykkäämään ja töihin palaaminen tuntuu sitten jonain päivänä jopa vaikealta 🙂

    Nauti! ja nauti myös ihanasta kukasta… en ole meille magnoliaa etsinnöistä huolimatta löytänyt.

    • 12.1

      vilja sanoo

      Hienoa löytää vertaistukea. Jos tulee tenkkapoo, laitan sulle heti viestiä 🙂
      Kiitos!

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *