KODIN HANKALA EPÄTILA

 

 

 

Tabula rasa.

Joskus parhaat ideat syntyvät siitä, ettei
ole mitään ideoita.
Meillä on uudessa kodissa ruokailutilan vieressä
hieman omituinen seinänpätkä, jolle emme alkuun
keksineet mitään funktiota. Ristin sen epätilaksi, sillä
se on tila, joka ei oikeastaan ole mikään varsinainen tila.
Pelkkä siirtymätila ruokailutilasta kylpyhuoneeseen ja
makuuhuoneeseen.

Ensin seinälle pääsi rakkaaksi muodostunut
Espoo Ciné -julistepari. Sitten Small Talk -juliste.
Niille etsin seuraa pitkään. Kaveriksi soviteltiin
niin mustavalkoista kuvaa isästäni elokuvakameran
kanssa, kahta opiskeluaikana ostamaani
pientä piirrosgrafiikkaa kuin muitakin epämääräisiä tauluja.
Mikään ei oikein tuntunut istuvan epätilaan.

Minä olen ollut jo pitkään aivan rakastunut
Vee Speersin valokuviin, ja ne ovat nyt muutoinkin
melko kovassa huudossa, kun Ruotsalainen Fotografiska
Museet myy niitä nettikaupassaan.
Mies vaan ei ole lämmennyt sadunomaisille ja oudoille
kuville lapsista. En siis saa kotiin isoa Vee Speersin
kuvajulistetta, mutta pienen sain. Sille löytyi samanhenkinen
kuvapari synkästä akvarellityöstä, ja kun viimeistelimme tilan
paljaalla ja yksinkertaisella roikkavalaisimella,
se alkoi tuntua ehjältä.

Jotain oudolla tavalla omaa ja hyväntuntuista
on nyt tilassa, joka oli alkuun niin vaikea hahmottaa.
Penkin vieressä olevassa vanhassa navettalaatikossa
on aikakauslehtiä. Harmaa pahvinen lehtilaatikko on
dyykattu työpaikan jätekasasta.

 

 

 

 

 

 


 

A difficult space. With no name.
 
It took us time to put something up
this wall between our dining area and the little
hallway to bathroom and bedroom.
 
Nothing seemed to fit there and the space
had no function at all.
 
Then we put up this Espoo Ciné film festival
poster. Then Small talk poster.
And finally that little girl by fotographer Vee Speers
and a moody water color work.
 
And then this simple lamp that just wanted to
come out of my hands and jump to the wall.
 
And now it’s ready.
And I actually love it.

 

 

Kommentit
    • 3.1

      sanoo

      Onneksi hinta ei ole ihan huimaava. Jos ei sitten sovikaan, voi laittaa kaappiin odottamaan parempia aikoja. Minua ne kiehtovat ihan mielettömästi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *