LIIKKUMATTA

 

 

 

 

 

Hiljaista.
Sitä on blogissa, vaan ei arkielämässä.
Kalenteri on täynnä joka päivä aamusta iltaan, ja hädin tuskin ehtii
syödä ja nukkua. Koiranpentujen luovutus lähestyy, ja uusien omistajien
ohjeistamiseen ja pentujen rekisteröintiin ja muuhun paperisotaan menee oma aikansa.
Samaan aikaan suunnittelen ja teen piharemonttia, johon teen tietysti kaiken itse
istutusastioista lähtien, sekä puurran paitsi omia töitäni
myös freelancertöitä. Että onhan tässä yhdelle keväälle.

 

Tällaisina aikoina olenkin ajatellut, että on parempi, että blogi saa
hieman hengähtää. Ettei tännekään tehdä sisältöä vain tekemisen vuoksi,
vaan olisi hyvä, että postauksissa olisi myös jotain sisältöä.
Vaikka nyt sitten se, että olen vihdoin saanut kukkapöydän yläpuolelle
suunnitellut taulut seinään! Päädyin ripustamaan ne hieman eri tasoon keskenään.
Palmuvehka ei oikeasti edes kuulu kukkapöydälle, vaan sen paikka on lattialla,
mutta koska meillä on tällä hetkellä täällä kolme koiraa, lattiatilaa on
tarvittu koirien pedeille ja oleskelulle, joten nostin ruukun pöydälle.
Ja siinähän se näyttää itse asiassa aika hauskalta toispuoleisessa olemuksessaan.

 

Muutoin kotona ei liikahda mikään. Ei yhtään mikään.
Sisustusajatuksille on varmasti tilaa parin viikon päästä, kun tämä kaikki
muu on hoidettu. Sitten asettelen taas esineitä riviin ja fiilistelen.

 

Piharemontin matkaan pääsette varmasti pian.
Pysykää siis mukana, vaikka päivitystahti onkin nyt melkoisen hidas.
En ole unohtanut teitä <3

 


 

I’ve been busier than ever.
 

 

Puppies are close to moving to their new homes and that requires a lot
of paper work and informing their new owners about lots of things.
At the same time I’m renovating a yard which includes doing everything myself,
and working both at home and at the office. I’d say it’s pretty much right now.
So the blog has been quite quiet lately. But I think it’s better to write only
when you have something to tell. At the moment there isn’t that much happening
here with the interior. Although I have put the frames on the wall in the hall!
And that I just had to tell you.
 

 

I ended up placing one frame a little higher than the other.
I think the result is quite interesting.
 

 

There’s lots on white and green at the moment here.
And of course three red dogs as we have a friends dog living with use
right at the moment. 
 

 

My favourite reds <3

 

TUOLILEIKKI

 

 

 

 

 

Diamond-tuolin tultua olohuoneeseen oli Eames siirrettävä
tieltä jonnekin. Minä olisin oikeastaan halunnut sen työpöydän ääreen,
mutta miehen argumentti toimi: ”eihän siellä kukaan edes istu”.
No ei istukaan, joten tuoli jäi ruokapöydän ääreen.

 

Eikä mille tahansa paikalle, vaan päätyyn, niin sanotusti isännän paikalle.
Ja istuuhan se mies siinä. Tämä järjestely vapauttaa myös
pöydältä tilaa kahden ihmisen puuhille ja lehden luvulle.
Jännä juttu, sillä pöydän pinta-alahan ei ole kasvanut senttiäkään.

 


 

 

 
Since we got a new Diamond chair n the living room
our Eames chair had to move. It found it’s place besides
the dining table. I wanted to move it to the work desk but the man
in the house wanted it here. And actually it works there pretty
well. Now we seem to have more space for reading newspapers and
working at the table together. Although the table is still the same size
as before. So this it’s nearly a magical trick. 
 

UNELMAKOTI NORJASSA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nyt näytän teille jotain, jolla on erityinen paikka sydämessäni.
Monelle tämä norjalainen koti onkin jo tuttu Stylizimo-blogista (klik!),
mutta ellet vielä seuraa blogia, ota se ihmeessä lukulistallesi.

Nina Holst perheineen muutti kuvissa näkyvään taloon vasta viime vuoden
puolella. Talo on peräisin 1970-luvulta, ja perheen muuttaessa siihen talo
oli täynnä kulahtanutta puupanelointia ja tunkkaisia vanhoja
pintoja. Se oli kuitenkin arkkitehtonisesti kiinnostava ja siinä oli
potentiaalia, joten perhe päätti remontoida sen. Lopputuloksen näette kuvista.

 
Ninan hyvin pelkistetty tyyli sekä kekseliäät ja rohkeat sisustusratkaisut
ovat aina innostaneet minua todella paljon. Pidän hurjasti grafiitinharmaan,
valkoisen, kamelin sekä vaalean puun liitosta, jota elävöittävät
tarkasti valitut viherkasvit. Koti on myös hieno sekoitus laadukasta designia
ja itse tehtyä. Pidän graafisesta ilmeestä, joka on silti hyvin kotoisa.

 
Seinäpintoja on uskallettu maalata rohkeasti tummiksi pimentämättä tiloja silti
liikaa. Näistä syistä tämä koti on hyvin lähellä minun unelmieni kotia.

 
Nostan hattua Ninan perheelle, joka on tehnyt talon eteen
pienessä ajassa valtavan työn.

 

Mitä sinä ajattelet tästä namupalasta? Iskeekö vai jättääkö kylmäksi?

Kiitos Ninalle, että sain julkaista nämä kuvat.

 


 
This is something I barely can put to words.

Norwegian Nina Holst and her family moved to this house not so long time ago
and they have renovated it to this brilliant mixture of modern, graphical
and minimalistic elements. Although it’s got simple lines and only few
colors like grey, white and camel mixed with light wood, it’s not at all
cold – quite the opposite. The house itself is architecturally interesting
although it was quite hiddious with wooden paneling all over when
they moved in. And look at it now.

 

This may well be my dream house. A house to die for.

See more of the house at Nina’s blog Stylizimo (click!).

Photos: Nina Holst

Thanks Nina for letting me share these photos!