Viisitoistavuotta ja makuuhuone näyttää jälleen samalta

Kiinnostus sisustamiseen alkoi vuonna 2000, kun sain ikioman huoneen isosiskon muuttaessa omilleen. Huone oli rintamamiestalomme suurin ja teini-ikäisen pakopaikka. Hirsiseinät eristi hyvin ääntä ja sain rauhassa luukuttaa stereoista isosiskon levyjä. Oi niitä aikoja!

Huoneessa oli muurattu piippuseinä ja sain luvan maalata sen siniseksi. Elämäni ensimmäisen kerran tartuin maalipensseliin ja sudin seinämän mustikansinisellä. Lisäksi virittelin ikkunaan siniset verhot ja sängylle levitettiin tummansininen päiväpeitto. Seinille valikoitui siniset taulut ja kirjahyllyllä komeili pitkä rivi sinisiä koriste-esineitä. Muutin pois kotoa vuonna 2003 ja sen jälkeen sinistä ei kotonamme nähty, sitten vuoden 2017.

Kun mietin uuden kotimme sävyvalintoja, tummansininen maailma houkutteli kovasti. Viisitoistavuotta ja trendien kiertokulku on tehnyt tehtävänsä – olin jälleen valmis palaamaan kaksituhattaluvun siniseen sisustukseen.

Kauttaaltaan maalattuun mustikansiniseen makkariin on joka ilta ihana mennä. Väitteet sinisen rauhoittavasta tunnelmasta voin ehdottomasti allekirjoittaa ja tummanpuhuva yleisilme on nappivalinta etenkin makuuhuoneeseen. Valkoinen raikastaa tunnelmaa täydellisesti ja puu tuo tilaan kaivattua lämpöä.

Viimepäivinä makuuhuoneessa on vietetty erityisen paljon aikaa. Flunssakuume jyllää perheessä ja etenkin minä ja mies olemme saaneet osamme.

Harmi, että lapsuudenkodin tavoin siniseen makuuhuoneeseen ei kiikuteta flunssapotilaalle äidin keittämään karpalokiisseliä.

Oi niitä aikoja!

Kommentit
  1. 1

    Villis sanoo

    Houkuttelevan kaunis makuuhuone ja aaah tuota mäntylipastoa, joka viimeistelee värit! Pikaista paranemista koko porukalle!

    • 1.1

      maru sanoo

      Kiitos Villis! <3 Lipasto oli tosiaan hyvä löytö ja sopii sinisen kaveriksi ihanasti. Sitä pitäisi vain hieman fiksailla, sillä tuo laskeutuva "taso" jää käteen sitä avatessa. 😀

  2. 2

    Ulla sanoo

    Hei kuulosti niin tutulta tuo sun ensikokemus sisustukseen! Mun värivalinta oli samoihin aikoihin tumman puhuvan punainen ja sen parina tummanruskeat kalusteet (itse tehty tai tuunattu) 😂 En ole sitä kuitenkaan kierrättänyt tähän päivään, vaikka vähän tekis mieli laittaa johonkin punaista tummana sävynä…
    Tuo sininen sävy on ihana ja täydellinen pari valkoisen ja puun kanssa!
    Tsemppiä sairasteluun ja pikaista paranemista! 👍🏼

    • 2.1

      maru sanoo

      Tumma punainen on väri, jonka kanssa en sisustuksen saralla ole päässyt vielä samoihin sfääreihin. Viininpunainen tosin iskee kovasti ja voisin sitä ottaa pieniä ripauksia kotiini etenkin näin syksyn tullen. Vitsit että oilisi mielenkiintoista nähdä mitä olet samoihin aikoihin itse tuunaillut! 😀

      Kiitos tsempeistä, täällä aletaan olla jo vähän terveempiä. 🙂

  3. 3

    sanoo

    Mä maalasin myös teininä oman huoneeni siniseksi. Se tosin oli vaaleansininen, ja seiniin tuosuttelin tummansinisellä kukkia sapluunalla. Ja katto oli tietenkin mäntypaneelia, apua!! :’D

    Mutta nyt myös mua kiehtoo tuo sininen ja olen pohtinut makkarin maalaamista sillä tai tummanvihreällä.

    • 3.1

      maru sanoo

      Oih, sapluunat kuulostaa tosi huikealta! 😀 Mäntypaneelikin tekee kovaa paluuta, mihin en ehkä itsekään ole vielä valmis. Sininen on kyllä hurjan kaunis ja tummanvihreä kuulostaa myös ihanalta. Molemmissa sävyissä rauhoittavaa luonto -fiilistä. 🙂

  4. 4

    sanoo

    Kaunista <3 On kyllä hyvä toi sininen. Erittäin hyvä! Me ei rohjettu ihan noin tummaan, mutta sinertäväharmaa on tuonne tulossa, kunhan ehtii maalata. Sekin on mulle jo melkoinen myönnytys sen ysärin lopun sinisen kauden jälkeen, jolloin mulla oli kaikki sinistä – kaksi (eri sinistä) sohvaa, matto, sohvatyynyt ja verhot. Nykyään osaan jo nauraa sille 😀

    • 4.1

      maru sanoo

      Kiitos Laura! Ysäri kyllä teki sinisen suhteen tehtävänsä – miksi silloin pitikin olla KAIKKI samaa väriä? Jännityksellä täällä odottelen teidän vesivahingon tuloksia ja sitä kivaa vaihetta, kun saatte kaiken taas kuntoon ja ihanaksi. Ehkä se palkinto tästä kaikesta kärsimyksestä odottaa juurikin siellä lopussa. 🙂 <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *