Loman tarpeessa

Ajattelin pitää pienen syysloman. Pidennetyn viikonlopun, jota olen odottanut pitkään – jonkin aikaa on tuntunut siltä, että olen todellakin loman tarpeessa. Kesä meni muuttaessa, uutta remontoidessa ja uuteen tottuessa. Viikonloppujen aikana ei ehdi palautua työviikon kiireistä ja aika usein hoidan viikonloppuinakin joitain työasioita.

Loma tarkoittaa minulle oman kodin sisustamista. Se on minulle kuin terapiaa – rakastan sitä, että kuljen olohuoneessa edestakaisin siirrellen tuikkukuppeja paikasta toiseen. Käyn läpi epämääräisiä paperikasoja, siirrän nojatuolin toiseen paikkaan, kaivelen kaapista uusia sisustustyynyjä ja totean, että osan voisi laittaa myyntiin. Varaan kirpputoripöydän, piipahdan lasten kanssa ulos vesisateeseen, päätän leipoa porkkanakakkua ja siinä leivonnan lomassa paineetta kuvata ja kirjoittaa ajatuksia myös tänne.

Tälle lomalle ei tehdä suunnitelmia. Mennään täysin fiiliksen mukaan ja lasten ehdoilla.

Syysloma. Best.

Kokemuksia valkoisesta altaasta ja messinkihanasta

Teiltä tuli toive, että haluaisitte nähdä tarkemmin allasnurkkausta ja hoksasinkin, että en ole sitä vielä täällä esitellyt! Johtunee lienee siitä, että tämä nurkkaus oli jonkin aikaa hieman keskeneräinen.

Samaan syssyyn päätin kirjoittaa hieman kokemuksia myös valkoisesta komposiittialtaasta sekä messinkihanasta.

Keittiön tässä nurkkauksessa on pari rakosta, jotka etenkin näin kuvissa korostuu ikävästi. Toisaalta eivät yleisilmeessä kauheasti häiritse ja nurkka onkin osoittautunut näistä huolimatta vallan toimivaksi. Hanan viereiseen kippikaappiin sujahtaa pesuaineet, tyhjät pullot, ynnämuut joutavat, jotka helposti muuten kertyisi tasolle. Astianpesukone on integroitu altaan oikealle puolelle.

Koska jatkoimme keittiötä pari metriä suuremmaksi vastapäiseltä seinältä, poistui ruokapöydälle tarkoitettu rakonen käytöstä. Tämän vuoksi emme voineet asettaa lyhyempää kalusteseinää aivan seinän reunaan saakka, sillä ruokapöydän tila olisi jäänyt liian ahtaaksi. Tyhjään tilaan jäi kuitenkin hyvä paikka keittiöjakkaralle ja pyyhekoukuille.

Valkoinen komposiittiallas

Valkoista allasta reunustava silikoni on alkanut hieman kellertämään käytössä. En tiedä millainen silikoni siihen on laitettu, mutta se minua itseäni sävyero häiritsee melko paljon. Silikonin vaihtaminen käy kuitenkin helposti myös itse, joten täytyy tehdä se pikapuoliin. Kannattaa siis tarkastaa silikonin sävy ennen, kun sen asentaa etenkin valkoisen tason yhteyteen.

Kuulin, että Stala lopettaa valkoisen komposiittialtaan valmistuksen. Syynä lienee reklamaatiot, joita varmasti valkoisen altaan tiimoilta tulee. Valkoinen on herkkä tahroille, mutta me ollaan pärjätty valkoisen Stala -altaan kanssa ihan peruspuhdistuksella. Vielä en ole kertaakaan käyttänyt taikasientä tms. mutta sillä sitten hätätapauksessa saa irroiteltua pinnasta pinttyneemmät tahrat. Toisaalta, olemme melko peruspuhtaita immeisiä, joten tomaattikastikkeet ei kauhean pitkään lillu altaassa. Laiskemmalle siivoojalle en suosittele.

Hyvän vinkki valkoisen komposiittialtaan puhdistukseen on jättää altaaseen likoamaan yön yli tiskiainetabletti ja huuhdella allas seuraavana päivänä puhtaaksi. Kätevää!

Messinkihana

Tapwellin messinkihana oli yksityiskohta, jonka ehdottomasti halusin keittiöön. Messinki hapettuu ajan myötä osuessaan veteen, joten tämä kannattaa ottaa huomioon jos pohditte messinkisen hanan valintaa. Messingin saa kuitenkin kiillotettua uudenveroiseksi helposti, mutta minua ei tuo hieman rustiikkisempi ulkoasu haittaa ollenkaan. Hana on ehdottomasti vetimien ohella keittiön katseenvangitsia ja hieman yllättävä yllätys, joka ei ensinäkemältä paljastu, sillä on vähän piilossa tuolla nurkkaukseessa.

Yhteenvetona kerrottakoon, että ollaan tyytyväisiä niin valkoisen komposiittialtaaseen kuin myös messinkihanaan. Nämä molemmat ovat tosin sellaisia, joita en välttämättä ensi-istumalta lähtisi suosittelemaan asiakkaalle. Kun tietyt huonot puolet tiedostaa, on sen jälkeen oma valinta päättää, ajatteleeko ensisijaisesti ulkonäköä vai käytettävyyttä. Sisustamisessa onkin melko usein kyse näiden kahden yhdistämisestä ja keskitien löytymisestä.

Kokemuksia yläkaapittomasta keittiöstä

Kun lähdin suunnittelemaan keittiötämme, halusin siitä ehdottomasti yläkaapittoman. Kahvilamainen tunnelma houkutteli ja olohuoneesta avautuva näkymä keittiöön ei ole niin yläkaapittoman ilmeen vuoksi niin keittiömäinen.

Muutamat tuttavat ovat kyselleet, että kuinka olemme pärjänneet ilman yläkaappeja ja ajattelin vastata siihen näin postauksen muodossa sillä uskon, että myös sieltä ruudun takaa löytyy lukijoita jotka ovat kiinnostuneet yläkaapittomasta elämästä.

Hankkiuduin muuton yhteydessä eroon turhista keittiötarvikkeista, vanhoista nokkamukeista ja muista tarpeettomista kipoista ja kupeista. Toiveena olisi saada haalittua yksi arjessa ja juhlassa käytössä oleva astiasto ja enempää emme oikeastaan kaipaa. Mitä vähemmän on tilaa, sitä vähemmän siellä säilyttää tarpeetonta tavaraa.

Laatikostoja on metrimääräisesti mitattuna lähes viisi ja ne kätkee kätevästi sisäänsä niin lautaset, kupit kuin myös kattilat. Myös kaikki kuiva-aineet on laatikoissa ja ne saa kätevästi esille samanaikaisesti eikä tällöin pussinpohjat pääse unohtumaan kaapin perukoille.

Meillä ei ole myöskään tiskialtaan päälle sijoitettavaa valutuskaappia. Edellisessä asunnossa valutuskaappiin kerääntyi lähinnä ne astiat ja muovikulhot, joilla ei ollut kaapistoissa varsinaista paikkaa. Kuivauskaappi täyttyi siis lähinnä tyhjistä pakastepakkauksista.

Kuivaan nykyisin pyyhkeeseen ne astiat/keittiövälineet, joita ei voi laittaa tiskikoneeseen – vaihtoehtona on myös tason päälle aseteltava brittiläiskodeista tuttu kuivausteline, mutta en erityisemmin itse välitä siitä, että tiskit jäävät kuivumaan näkyville. Keittiöpyyhkeellä kuivaaminen on todettu meidän taloudessa erittäin näppäräksi vaihtoehdoksi.

Yläkaapittomassa keittiössä on tilan tunnun lisäksi muutakin positiivista. Yläkaapit eivät varjosta tasotilaa, joten valo pääsee kulkemaan tilassa vapaasti. Tiskialtaan päälle upotimme kotelon sisään kaksi led-valoa ja toisella seinustalla valaistuksena toimii liesituulettimen valot. Pistokepaikkoja löytyy tason päältä kahdelle valaisimelle ja niihin näin pimeään vuoden aikaan huomaan kaipaavani valonlähteitä. Sopivia ei vain tunnu löytyvä, sillä ruokapöydän päällä sijaitseva valaisin on aika hallitseva ja valaiseekin myös työtasoa aika mukavasti. Hyviä ja siroja valaisinvinkkejä otetaan vastaan!

Täytyy myöntää, että en ole päivääkään katunut yläkaapitonta valintaa ja jos jälkeenpäin iskee katumus, yläkaapit on helppo lisätä avohyllyn tilalle. Tykkään tilan avoimuudesta, selkeydestä ja vaaleasta kahvilamaisesta tunnelmasta.

Oletko sinä yläkaappien vannoutunut kannattaja vai pärjäisitkö ilman?