Kaikki alkaa aamukakasta

Kuopus heräilee joka aamu perinteeksi muodostuneeseen kello viiden aamukakkaan. 

Pimeys ja kylmyys tuntuu sielussa ja luuytimissä. Joka ikinen ilta ajattelen, että ehkä meillä huomenna nukutaan edes sinne seitsemään saakka. Ei nukuta. Ei tänäkään aamuna ja tuskin huomennakaan. Herätyskellot asemoidaan kuitenkin joka ikinen ilta – ihan varmuuden vuoksi. Toivossa on hyvä elää.
Ennen kello yhdeksää pakkaan itseni ja lapset toppatamineisiin ja suuntaa ulos. Puisto on ollut niin pirun hiljainen koko syksyn. Parin asteen plussakeli ja Kallaveden tuuli on petollinen yhdistelmä, kosteus ja viima pureutuu toppavaatteiden alle. Paleltaa aina. 
Toisinaan ajattelen, että kunpa omat muksut eivät olisi sitä sellaista seinillehyppijäsorttia. Ihan varmasti jäisin näinä päivinä sisälle, jos tyytyisivät rauhallisiin keittiöleikkeihin. Meillä kun alkaa lentää moukari siinä abauttiarallaa ysin maissa. 
Onneksi kello viiden aamukakkaaja on joka ilta unessa jo seitsemältä. Moukarimies simahtaa pienen kekkuloinnin saattelemana, pikkuveljensä suloiseen tuhinaan. 
Minä istahdan olohuoneeseen, laitan kynttilöitä ja syön palkinnoksi läjän jäätelöä. 
Vähintään sellaisen aamukakan kokoisen annoksen. Ja se on meinaa paljon se.
Valoa ja iloa päiviisi toivotan.
Maru

Kommentit
  1. 2

    Anonyymi sanoo

    Tiedän tunteen.Meidän perheessä se aamukukkuja (ei kakkaaja kuten teillä),oli esikoinen. Muut kertoi kuinka lapset menevät illalla seitsemältä nukkumaan ja vetelevät kellonympäri unta kuulaan. Meidän poika kävi nukkumaan 22.00 ja heräsi,viideltä tietenkin!Nyt,kun esikoinen on 2,5v,meillö on alettu nukkua seiskaan saakka👍👍kuopus on aina nukkunut aamuisin tuonne seiskaan asti joten valoa tunnelinpäässä vihdoin!Toisaalta taas ne aamun tunnit oli mahtava käyttää hyväksi ja pyykit oli pesty yleensö jo silloin seitsemältä!Voimia sinne sinulle ja mukavaa joulunodotusta teidän perheelle.
    Ps. Oon tooooosi kateellinen siitä että sä jaksat viedä lapset aina ulos,ite oon huonolla kelillä varsinkin laiska. Yhtään ei helpota kaksveen pukemisenvastainen kampanja😅

    Heidi

    • 2.1

      sanoo

      Meilläkin esikoinen jo nukkuisi, mutta herää hänkin veljensä kakkaamiseen. Oih, en olisi ehkä kestänyt tuota klo 22.00 nukkuma-aikaa. Illat ovat olleet pelastus!
      Ja kyllä, täälläkin on pyykkikone laulanut jo hyvissä ajoin ja parhaina aamuina ollaan siivottu jo ennen seitsämää. Pävässä saa hirveästi aikaan, kun tunteja on paljon.

      Tsemppiä sinne pukemistaisteluun! Meillä on se onneksi jo selätetty ja esikoinen pukee itse. Thank god!

  2. 5

    sanoo

    Katsoin eilen Maria Hintikka Showta ja tulipa mieleen, että ollaanko me äidit vähän koukussa vähiin uniin – siis siihen höperöön tilaan, joka seuraa siitä, ettei nukuta kunnolla. En tiedä, katsoitko ohjelman, mutta kannattaa katsoa, jos et 😉 Meinaan vain, että meillä lapset menee noin 20-21 yleensä nukkumaan, ja heräävät 6-7. Kaiken matematiikan mukaan minä äitinä voisin olla siis sängyssä (eihän se täyttä nukkumista olisi koko aikaa sängyssä sentään) noin 9-10 tuntia.

    MUTTA: huomaan kerta toisensa jälkeen, että vietän sängyssä keskimäärin aikaa noin 7 tuntia yössä – ja siitä nukun ehkä 6 tuntia kunnon unta. Illalla siivoan huushollin lasten mentyä nukkumaan, ja katson ehkä uutiset. Aamulla herään tuntia aiemmin kuin lapset (siis toiveena, että nukkuvat vielä tunnin), jotta ehdin peseytyä ja syödä rauhassa.

    Ja sitten: Olen väsynyt. Ja syytän lapsia. Heh. Tunnen itseni äärimmäisen pässiksi. Ja silti: vaikka tiedostan tämän kaikki, jatkan samaa rataa. Eli koukussa väsymyksen aiheuttamaan huppeliin?

    Terveisin äiti, joka heräsi meni sänkyyn 23.30, heräsi 6.00 ja nuorimmainen heti sen jälkeen. Eli en ehtinyt syödä rauhassa, mutta sellainen hassu päätähuimaava tunne kyllä on.

    P.S. Enkä muuten edes tiedä, oletko sinä väsynyt, mutta tämä oli vain oma assosiaationi siitä, että heräät klo 5 aamukakkaan. Ja tämän kaiken väärinkäsityksenkin voin laittaa lasten piikkiin – siis kun oon niin väsynyt 😉

    • 5.1

      sanoo

      Hei ihan mahtavaa! Pitääpä katsoa tuo jakso. 😀

      Voisi sitä tosiaan itsekin mennä nukkumaan ilta kahdeksalta, mutta kun ei malta. Sitä kekkuloi täällä koneella ja itseaiheuttaa väsymyksenä, josta voi sitten täällä blogissa marista. 😀

  3. 6

    sanoo

    Ihana sinä, hauskasti kirjoitettu 😀

    Teillä herätään kyllä aikaisin, ei käy kateeksi. Toisaalta kateeksi käy sun oma aika illalla ja se jäätelö kasa.
    Meillä pikkumies menee nukkumaan n. 23. Aamuisin herää 9-10 aikoihin. Toki tuohon väliin pieniä herätyksiä, kun nälkä yllättää. Lasten kouluaamuina vaan ei itse saa nukkua yhtä pitkään kuin poika, vaan tänäkin aamuna kello soi puoli seiska. Olo on silloin, että ei jaksa! Mutta onneksi kohta alkaa joululoma. Jos sitten jaksaisi illallakin viettää hetki sitä omaa aikaa, kun ei aamulla aikaista herätystä.

    • 6.1

      sanoo

      Voi kiitos! 😀
      Vaikka nämä aamuherätykset on toisinaan yhtä helvettiä, valitsen mielummin näin. Luonnollinen rytmi kun itselläkin on kekkuloida hyvissa ajoin aamuvirkkuna. Kello viisi on kuitenkin minullekin liikaa. Etenkin tähän aikaan vuodesta. Tsemppiä sinne! <3

  4. 8

    sanoo

    Voe elämä! ;D Olet jäätelöläjäsi ansainnut! Tähän vuoden aikaan nuo aamut tuntuu varmasti piinaavan pitkiltä kaiken pimeyden keskellä.

  5. 9

    sanoo

    Aamut on päivän parasta aikaa…virtaa löytyy! Mutta säät on pelottavan kamalat…aletaan olla tilanteessa, jossa voidaan ruveta miettimään; "Hei, mikäs talvi se olikaan, kun orvokit eivät kukkineet…"

    • 9.1

      sanoo

      😀 Meillä lapset etsivät eilen kukkia. Yritin selittää, että nyt on talvi. Katsoivat kummissaan "ei täällä ole lunta." Niin, totta. Talvi kai tämä lumetonkin on. Vai onko?

      Tsemppiä sinne. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *