Leikki-ikäisten huoneen sisustus

Eilen illalla innostuttiin poikien kanssa järjestelemään heidän huonettaan. Minulla on jo jonkin aikaa ollut mielessä, että purkaisin kerrossängyn kahdeksi omaksi yksikökseen ja pojat saisivat nukkua rinnakkain. Vanhassa kodissa tätä mahdollisuutta ei ollut, sillä poikien edellinen huone oli auttamatta tähän tarkoitukseen liian pieni.

Meidän isoimpi poika täyttää alkuvuodesta 5-vuotta ja pienempi nyt jouluna kolme. Vaikka muusta kodista on mustavalkoisuus ja vahvat kontrastit pikkuhiljaa hävinneet on lastenhuone se paikka, jossa nähdään edelleen näitä molempia. Sehän on sitäpaitsi ihan tutkittu juttu, että leikki-ikäiset rakastavat näitä molempia – kirkkaita värejä ja vahvoja kontrasteja.

Meidän isompi poika tykkää erityisesti mustasta ja hän olisi kovasti halunnut, että sänkyjen väriksi olisi valikoitunut keltaisen sijaan musta. Tällä kertaa mentiin kuitenkin äidin ja pienemmän pojan mieltymysten mukaan.

Ikeasta hommattu vihreä matto toimii väriparina seinämaalaukselle, joka on toteutettu osittain Tikkurilan liitu -maalilla. Ohjeet seinämaalaukseen voit käydä lukemassa täältä.

Lapset olivat innoissaan uudesta järjestyksestään ja viihtyivät huoneessaan keskenään pidempään kuin koskaan aiemmin.  Minun toiveena olisi tietenkin se, että kaikki leikit ja lelut pysyisivät tulevaisuudessa ainoastaan yläkerrassa – tai ainakin leikkien jälkeen siirtyisivät heti takaisin omaan kerrokseensa.  Näin alakerran saisi rauhoitettua yhdessäoloon, ruokailuun ja yleinen tunnelma säilyisi rauhallisena. Tämän vuoksi poikien huoneen viihtyvyys on ensiarvoisen tärkeää, sillä eihän ne siellä viihdy, jos tunnelma ja yleisilme on lasten mielestä epämiellyttävä.

Tästä on hyvä jatkaa!

Olohuoneen kepeät verhot

Sisustussuunnittelijan työssä suurimpia haasteita on tähän saakka ollut kaikenlaiset verhoihin liittyvät asiat. Olen niitä sellaisia sisustajia, jotka ovat omassa kodissa tottuneet ripustamaan verhotankoon marimekon kuoseja. Meillä on nykyisin kotona niin kova hässäkkä värien ja erilaisten tyylien suhteen, että marimekkolaiset alkoivat tuntua yksinkertaisesti tunkkaisilta. Kutakuinkin pari vuotta sitten minulle tuli verhojen kuosiähky ja siitä saakka olemme olleet ilman olohuoneen verhoja. Tähän saakka.

Halusin olohuoneeseen kepeät ja yksiväriset valkoiset verhot, tekstuuriltaan hieman pellavamaiset. Ikean reissulta löytyi sopivat ja ostin yhteensä 4kpl verhoja, joista kolme kiinnitin olohuoneeseen. Käytin verhot ensimmäiseksi pesukoneessa ja sen jälkeen silitin ne – pesu ja silitys poisti tekstiilin koppuramaisuuden sekä ikävät teolliset tuoksut.

Olohuoneesta poistui heti kolkko tunnelma ja tilasta tuli jälleen astetta kodikkaampi. Valkoiset verhot eivät pomppaa silmille tai ole sidonnaiset mihinkään vuodenaikaan. Ehdottomasti hyvä valinta!

Täytyy myös sanoa, että antiverhoilijasta olen hypännyt töiden myötä verholovettajaksi, sillä nykyisin verhoilla sisustaminen on ihaninta mitä tiedän!

Lauantai-illan ajattelin käyttää siivoiluun ja vähän myös kuntoiluun. Lasten mentyä nukkumaan sytytän kynttilät ja nautin viikonlopusta. Ei hullumpaa!

Ihanaa viikonloppua.

Valkoinen kantarelli-lehtikaali pizza

Kaupallinen yhteistyö: Arla

Pitikin mennä täällä huutelemaan siitä, että voisin kirjoitella tänne blogiin nopeita ja helppoja ruokavinkkejä. Sattui nimittäin niin hauskasti, että juuri sinä päivänä kun asiasta täällä kyselin, niin sain yhteistyöehdotuksen Arlalta. Päätin tarttua haasteeseen ja jakaa myös teille yhden lemppariruokani reseptin – valkoisen pizzan eli pizza biancon, joka on tällä kertaa valmistettu melko pitkälti äidin kasvimaan antimista ja tietenkin äidin keittiössä.

Pizza biancossa ei käytetä lainkaan tomaattimurskaa ja tällä kertaa testasin pohjaan Arlan hapatettua kermaa, joka on yksinkertaisuudessaa miedosti hapatettua kermaa ja käy niin suolaiseen kuin makeaan kokkaamiseen.

Olen saattanut täällä ohimennen mainita, että isosiskoni on kokki ja etenkin hän aina peräänkuuluttaa sitä, että ruoasta täytyy aina löytyä myös hapokkuus. Juuri hapokkuuden (sekä tietenkin suolan) vuoksi monet ravintolaruuat maistuvat erityisen herkullisilta. Isosisko myös vinkkasi lehtikaalin testaamista pizzaan ja se antoikin lopputulokseen ihanan rapeuden – peittämättä kuitenkaan melko miedon kanttarellin makua. Päälle vatkasin vielä vaahtoutuvaa hapatettua kermaa ja pizza hävisi parempiin suihin hetkessä. Kelpasi meillä jopa perheen pienimmille!

Testimielessä ostin kotiin useammankin purkin Arlan hapatettua kermaa ja täytyy kyllä rehellisesti todeta, että siitä on tullut parissa viikossa meidän keittiön luottotuote. Hapatettu kerma antaa oman säväyksen niin nakkikastikkeeseen kuin sosekeittoihin ja pienellä vaivalla saa muutettua tuttujen ruokalajien maut ihan uudenlaisiksi. Suosittelen etenkin kaikkien ruoanlaittoon kyllästyneiden kotikokkien kokeilemaan! Itse ajattelin kokeilla kermaa vielä ainakin porkkanakakun sekä kuppikakkujen kuorrutteeseen. Uskoisin, että toimii.

 

Pizzapohja

2dl vettä
2tl kuivahiivaa
1tl suolaa
n. 5dl vehnäjauhoja 1⁄2 dl rypsiöljyä

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen. Sekoita joukkoon muut ainekset ja vaivaa taikinaa muutama minuutti, jotta taikinasta tulee kimmoisa. Anna kohota noin puoli tuntia. Kaulitse taikina ohueksi levyksi leivinpaperin päälle ja anna kohota pellillä täytteiden valmistuksen ajan.

Täyte

3dl Arla Lempi hapatettu kerma

1 valkosipulin kynsi
3dl kantarellejä
2dl raastettua parmesaania

Lisäksi: ripaus mustapippuria sekä suolaa, pieni nippu lehtikaalia, pieni nippu pinaattia, loraus rypsiöljyä

Kuullota kantarellit pannulla, jotta enimmät nesteet haihtuvat. Sekoita 2dl Arla hapatettuun kermaan pilkottu valkosipulinkynsi, suola ja pippuri. Levitä hapatettu kerma pizzapohjan päälle ja ripottele sen päälle puolet parmesaanista. Lisää kuullotettu kantarelli sekä lehtikaali. Lisää lehtikaalien päälle loraus öljyä sekä rouhi pinnalle ripaus myllysuolaa. Lisää pizzan päälle loput parmesaanista. Laita uuni täydelle teholle ja paista sen aikaa, jotta pintaan tulee kaunis ruskea väri.

Levitä pizzan päälle muutamia tuoreita pinaatinlehtiä. Vaahdota vatkaimen avulla 1dl Arla hapatettua kermaa ja lisää pieniä nokareita pizzan päälle.