Vuoden 2017 suunnitelmia

On tämä vaan jännää aikaa kun vuosi vaihtui. Tulee hyvin vahvasti tunne kuin kääntäisi aina uuden sivun elämässään. Aiemmin mua vähän ahdistikin uuden vuoden aloitus, jostain syystä ajattelin sen uuden sivun vähän pelottavana. Että missähän mä olen vuoden päästä, mitä jos jollekin sattuu jotain. En tiedä miksi mietin niin. Nyt kuitenkin kaikkien ikävien koettelemuksien jälkeen, mun tunne on jostain syystä päinvastainen. Odotan jotenkin helpottuneena tätä uutta vuotta. Ne kurjat asiat ja ihmisten poistumiset ei katoa, mutta haluan katsoa eteenpäin positiivisen kautta. Haluan ajatella että tämä vuosi on hyvä, että vihdoin mennään parempaan suuntaan. Ei ainakaan enää hautajaisia.

No mitäs suunnitelmia meillä onkaan? Uudenvuodenlupauksia en edelleenkään tee. Sen sijaan aloitan perinteisesti joulumässäilyn jälkeisen terveellisemmän elämän. Mä olen niiiin valmis syömään taas terveellisemmin ja aloittamaan taas liikunnan. Syksy meni niin sumussa ja syöden mitä sattuu, ja liikkua en ehtinyt. Edelleen aikataulujen kanssa tekee tiukkaa, mutta asiat järjestyy kun niin haluaa. Olen nyt hyväksynyt itsessäni sen että olen näiden asioiden suhteen vähän jojoilija. Varsinkin liikunnan suhteen. Välillä huvittaa, välillä ei sitten yhtään. Niin se saa ollakin. Ruoan suhteen pidän yleensä nykyään arkiruokailun suht hyvänä. Ainoastaan nyt erityisen synkkänä syksynä söin todella huonosti. Joten ryhtiliike on otettava!

Aloitan ensi viikon maanantaina Foreverin uuden F15-ohjelman. Ihan parasta tässä F15:sta on se, että kerrankin dieetti, jossa voi valita myös vaihtoehdoksi sen että ei halua laihduttaa! Mä en meinaan missään nimessä halua, olen laihtunut liikaakin nyt syksyllä. Tavoite on vain syödä terveellisesti ja liikkua. En malta odottaa! Koristelin jo kalenteriinkin treeniaikataulut ja ruoat ensi viikolle. Mulle siihen uuteen tuo kovasti intoa ja tsemppiä tällainen etukäteen valmistelu.

Töiden suhteen olen myös tosi innoissani. Ihanaa kun ensimmäinen puoli vuotta yrittäjänä on ohi. Sekä pelottava vuodenvaihteen inventaariokin vihdoin tehty. Nyt on paljon helpompi aloittaa tästä kevätkautta. Innolla mietin mitä tilailen puotiin ja mitä tapahtumia keksisin kesäksi. Olen harkinnut jonkinlaista viikonloppukahvilaa meidän pihalle. Sellaista jota pitäisi joku muu, vaikka joka toinen lauantai. Jos olisit kiinnostunut pitämään kahvilaa, laita mulle viestiä niin pallotellaan ideoita. info@korsonasema.fi. Olisi tietty hyvä jos vähän tiedät tällaisessa satunnaisessa kahvilan pitämisessä lupa-asiat ym.

Blogissakin on tulossa uusia juttuja. Tarkoitus on aloittaa näillä näkymin uusi remontti-postaussarja. Kerran viikossa kirjoittelen meidän rempasta. Palailen meidän remonttiin, jaan sitä erilaisiin osiin eri aihepiirein. Tapetointi, lattiat, suojelukohdeasiat, yhteistyö Museoviraston kanssa, perheen suhtautuminen remppaan, oma suhde remppaan… Monesta eri näkökulmasta meidän matkaa tämän talon kanssa. Uudetkin lukijat saavat nähdä ennen-kuvia selaamatta koko blogia läpi. Tällä hetkellä mun tavoite olisi aloittaa ensi viikon tiistaina, ja sitten jatkaa joka tiistai. Kuulostaako hyvältä?

Aloittelen myös diy-palstaa kerran kuussa, mutta siitä en kerro vielä lisää ennen kuin saan omassa päässäni vähän jäsenneltyä että mitä se tarkoittaa. Joten blogikin jatkaa taas uudella innolla. Rehellisesti harkitsin hetken jo lopettamistakin syksyllä. Tuntui ettei mulla ole enää mitään annettavaa. Kiitos kuitenkin teidän ihanien ja kannustavien kommenttien ja A-lehtien naisten kannustuksen, päätin jatkaa. Vielä kun saisi jostain lisää tunteja päiväänsä!

Mitäs muuta. Mitään tämän suurempaa ei näillä näkymin ole tulossa. Olen edelleen kotona, hoidan lapsia, eläimiä, puotia ja bloggaan. Kohta pääsen onneksi hakemaan Nestorille syksyksi kerhopaikkaa jotta saan vähän enemmän aikaa töille jatkossa. Kevät ja kesä mennään kuitenkin vielä näin. Olen myös harkinnut hankkivani siivoojan edes kerran kuussa. Vaikkei rahaa olekaan mihinkään ylimääräiseen, niin jostain tarvitsen nyt apua. Siivoaminen on se jota inhoan, joten olisi ihanaa saada siihen edes vähän ammattiapua. Kerran kuussa ei ole paljoa tässä talossa, mutta sekin parempi kuin ei yhtään. Olisikin kiva kuulla kokemuksia, käykö teillä siivooja? Kauanko kestää ja mitä maksaa?

Rempassa on vähän sitä ja tätä, mitä pitäisi tehdä, lähinnä ulkona. Katto pitäisi maalata (eikä yhtään kiinnostaisi), kuisteja vähän vielä siistiä ja maalata loppuun. Piha on täysin laittamatta edelleen. Kaikkea pientä ja vähän tylsääkin, saa nähdä mistä revitään motivaatiota.

Vaikkei mitään suurensuuria muutoksia ole elämässä tulossa, jotenkin nyt nautin siitä että ollaan nyt tässä. Että remppa ei stressaa enää niin kovin, ja saan oikeasti tehdä omia juttuja mutta olla edelleen kotona. Toivonkin että olisi nyt tulossa vähän seesteisempi vuosi. Ollaan nyt vedetty niin täysillä monta vuotta, että enää ei jaksa. Näin on hyvä.

Kuvat muuten liittyy kanssa uutuus-asioihin. Makuuhuoneesta lähti joululakanat ja tilalle petasin mun uudet kivat boheemit lakanat jotka sain joululahjaksi. Lisäksi sain mun haaveilemani Iittalan Kaasa-lyhdyn. Jotenkin tykkään ihan hirveästi tuosta, sen väristä ym. Lisäksi yksi kuva on työhuoneelta jossa olen nyt järjestellyt lisää tilaa. Tuli tosi kiva ja ilmavampi kun saatiin vihdoin sieltä vuodesohva ulos. (Joka piti purkaa välissä ym kivaa… Mies tykkäs… ) Tuo pieni myymäläni on enemmän ja enemmän myymälän oloinen, ja olen siitä kovin ylpeä.

Nyt ruoanlaittoon! Kivaa viikonjatkoa!

-Henna-

 

 

 

 

 

Projekteja. Vähän liikaakin…?

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tänään on ollut niitä päiviä kun mikään ei suju, ja vaan kiristää. On tehnyt mieli vaan karjua ”v*****uu”!!! ihan täysillä. Eikä tuo oranssin äijän naama jenkkien uutisissa kyllä yhtään helpota oloa. Päätä kiristää myös sää joka vaikuttaa mun töihinkin, sekä se että sisälämpötila on meillä sen 16 astetta. Sitä on sellaisessa pienessä kohmeessa koko ajan vaikka mulla on kolme (3!!) villapaitaa päällekäin. Tuo veto vaan menee luihin ja ytimiin. Onneksi tälläisinä päivinä tietää, että seuraava on aina parempi. Usein jo illalla helpottaa. Ehkä se toisaalta tekee ihan hyvääkin että välillä on näitä päiviä, kunhan niitä ei ole liian usein.  Pohjalta kun suunta ei voi kuin olla ylöspäin. 

Yksi mikä mua on tänään kiristänyt, on kaikki projektit. Uusimpana tuo kuvissa näkyvä ovi. Haluan aulan ja olohuoneen väliin oven jossa on ikkunat. Suojaa vedolta ja pitää yksityistilat erillään paremmin mun kaupasta. Käytiin jo etsimässä lasisia ovia Metsänkylän navetalta asti muutama viikko sitten. Sielä Sami totesi että kaikkia heidän ovia pitäisi tuunata enemmän tai vähemmän. Että otetaan yhtä hyvin omasta varastosta ovi tuunattavaksi, kun meillä niitä on. Niin me ajeltiin takaisin kotiin ja kaivettiin varastoa, tämä väliovi löytyi. Nyt siitä rapsutellaan maalit, vaihdetaan peileihin lasit, vaihdetaan saranoiden paikkaa ja laitetaan paikalleen. Joskus. Hitaasti homma nimittäin taas etenee.

Olen myös tänään pohtinut omia projektejani. Joista yksi yllä. Mulla on puoti, Forever-tuotteiden myynti ja blogi. Lisäksi uhma-ikäinen Nestori, muu perhe ja taloudenhoito. Ei kovin toimiva yhtälö. Jostain pitäisi luopua ja sitä tässä nyt taas pohdin. Jotain ratkaisuja pitäisi tehdä. Jostain pitäisi myös alkaa saamaan rahaa. Että luovunko jostain, vai odotanko että asiat tasaantuu ja alan oppimaan tekemään juttuja järkevästi. Nyt kun tuntuu että kaikki on yhtä rämpimistä ja palloilua.

Mitä enemmän mä näitä juttuja teen, sitä enemmän nostan hattua yrittäjille jotka ovat saaneet rakennettua itselleen oikean työn. Ei nimittäin ole ihan helppoa kun tietää että käsissään on kiva juttu, oma unelma, mutta ei asiakkaita. Välillä menee ihan kivasti, välillä tosi huonosti. Välillä on ihan fiiliksissä, välillä valmis luovuttamaan.

Joten ihmiset, tukekaa niitä pieniä paikallisia yrittäjiänne. He ovat sen ansainneet, ja heidän työ ei pysy hengissä jos heidän palveluja ei käytetä. Viekää hiukan revenneet mutta muutoin hyvät vaatteet ompelijalle, älkää ostako sen sijaan halpisvaatteita isoista firmoista. Ainakaan joka kerta. Korjauttakaa kengän vetoketju suutarilla, verhoilkaa hyvät huonekalut uusiksi verhoilijalla. Tilatkaa villasukat oman alueen käsityöihmisiltä, käyttäkää oman kylän parturia ja sekatavarakauppaa.

Itse laitoin tänään viestiä Korson Facebook-ryhmään että tekiskö joku mun lapselle villapaidan kun itse en ehdi. Maksan tietenkin. Eikä mennyt kauaa niin mulla on tiedossa jo ihminen joka tekee. Saan lapselle kunnon villapaidan joka kestää ja on varmasti lämmin. Ei ehkä yhtä halpa kuin halpisvaateputiikkien villapaidat, mutta paljon parempi ja kestävämpi! Eli lopulta tulee halvemmaksikin kuin nopeasti venähtävä halpisversio. Kaupan päälle saa hyvän mielen, ja tuote tuntuu jotenkin arvokkaammalta. Suosittelen!

Niin ja se mun olokin jo parani. Avasin kaupan äsken. Kävelin tuonne kadun varteen viemään kaupan kyltin ja lyhdyn. Lumisade oli lakannut ja oli niin kaunista! Puuterilunta, lyhty, pieni pakkanen ja pihan kausivalot. Ai että. Joten tätäkin yrittäjää kannattaa tukea. On meinaan aika kaunista kävellä lyhtyjen valossa meille ostoksille. 🙂

Ihanaa viikonjatkoa kaikille!

-Henna-

Työhuoneesta myymäläksi

Tervetuloa Korson aseman puotiin! Lupasin kirjoitella vähän valmisteluista, kun sunnuntaina on kauppani avoimet ovet. Olen hiukan tuskaillut sitä, että miten teen työhuoneestani hyvän myymälän. Alunperin kun tarkoitus oli pitää tämä vain nettipuotina ja tavarat sai olla kaapissa. Nämä ajatukset muuttuu kuitenkin tässä edetessä. Olenkin nyt siivonnut urakalla kaapit, ja koittanut tehdä tästä huoneesta vähän edes myymälämäisemmän. 

Päätin kokeilla kääntää työpöydän toisinpäin, ja se olikin tosi hyvä idea ja muutti tilaa käytännöllisemmäksi. Nyt pääsen itse myyjänä vähän sivuun, ja pöytä on enemmän kuin myyntitiski. Aiemmin kun tässä kävi muutama asiakas, tuntui että pöytä oli tosi epäkätevästi, ja jouduin kääntämään heille selkäni kun kirjoitin kuittia ym.

Tuossa nyt pöydän äärellä tulikin mieleeni lapsuuteni huone. Rakastin jo pienenä kauppaleikkejä. Vaihtelin myös tosi usein huoneeni järjestystä, sisustin ja askartelin omassa huoneessa. Yksi lempparini huonejärjestelyissä oli, kun laitoin kerran työpöytäni vähän vastaavalla tavalla. Se oli pienessä huoneessani kuin tiski, ja tykkäsin kyllä tosi paljon. Huomaan että viihdyn nyt tuossa pöydän äärellä paljon paremmin kuin aiemmin. Tunsin ettei joku nyt vaan toimi. Ehkä kyse oli niistä feng shhuista tms. Tiedättekö sen tunteen että huone näyttää kivalta, mutta ei jotenkin tunnu täydellisen mukavalta. En itse tunne feng sui-juttuja, mutta tiedostan sen tunteen. Yhden huonekalun siirto saattaa jo helpottaa sitä tunnetta. Täytyisi kyllä oikeasti tutustua lisää aiheeseen. Saa vinkata jos sulla olisi mielessä joku hyvä kirja tms aiheesta!

Olen nyt hinnoitellut ja veivannut tuotteita paikasta toiseen. Lopulta kaiken näkee käytännössä, että toimiiko ne. Toki yhden asiakkaan kohdalla varmaan toimiikin, mutta kun ei tiedä paljonko sitä porukkaa sunnuntaina tuolla kerralla onkaan.

Jonkun verran mulle on tullut tämän viikon aikana uusia tuotteita. Mm. käärin itse saippuoita kauniisiin paketteihin. Tänään saapui Polkka Jamin postikortteja erä, ja eilen jotain söpöjä kyniä ja penaaleja. En kuitenkaan nyt lisää niitä nettipuotiin kuin vasta sunnuntain avoimien ovien jälkeen. Sunnuntaina ne on kuitenkin esillä täällä meillä.

Huomenna olisi taas perjantai! Toivotan siis nyt jo mukavaa viikonloppua kaikille!

-Henna-