Tiger-vinkit

Me teimme tänään lasten ja äitini kanssa pienen visiitin Helsinkiin. Täytyikin heti tulla vinkkaamaan Tigerin uutuuksista. Kaikille mun kaltaisille taloaiheista hullaantuneille, Tigeriin oli just tulossa yläkuvan taloja. Niin hauskoja! Peltitaloja, pahvitaloja, servettejä, tyynyjä… Mä otin peltitalon joka olikin vaikea valita kaikkien kivojen joukosta. Jossain lehdessä oli samaa sarjaa teepannun myssy jonka olisin halunnut mutta sitä ei vielä ainakaan ollut. 

 Nyt kun mustavalkoisuus on niin in, niin sitäkin sinne just hyllytettiin. Mikin tulevaan huoneeseen löytyi nupit ja vihko. Sielä oli myös naulakoita, tuikkuja, lasipurkkeja, pahvirasioita ym mustavalkoisella teemalla.
Ihan paras kauppa tuo Tiger, halpa mutta hauska!

Tänään iski reissun jälkeen kova makeanhimo ja pyöräytettiin pannukakku jälkkäriksi pitkästä aikaa. Tällain herkuttelukesän jälkeen olen yrittänyt taas vähän katsoa mitä suuhun pistän, mutta välillä täytyy syödä hyvääkin, elämästä pitää voida nauttiakin eikä vaan vahdata mitä saa syödä. 
Mä olen jotenkin ihan täpinöissäni, on niin paljon kaikkea jännittävää tiedossa tällä ja ensi viikolla! Kaikki ei ole pelkästään kivaa, mutta pääosin kivaa! Kerron varmasti niistä kivoista lisää, eli paljon postauksia tulossa!

Aivan ihanaa kun lämpimät kelit jatkuu. Varmasti jaksaa tulevan talven paremmin kuin vuosi sitten jolloin kunnon kesää ei ollutkaan. Nyt kesä vaan jatkuu ja jatkuu tavallaan. Tällaista kun olisi aina!

-Henna-

Pari löytöä

Järvenpään Villa Onnelissa oli loppuunmyynti jossa käväsin tänään. Mun mielestä on tosi sääli että Onneli lopettaa, koska puoti oli todella tunnelmallinen ja ihana. Kivaa oli kuitenkin, tietysti, se että sieltä sai nyt tuotteita todella edullisesti, kaikki oli vähintään -40%.
Mä tein pari sellaista pientä löytöä jota olen jo etsinyt vähän aikaa. Lastenhuoneen Ikean lipastoon olin jo ennestään ostanut kolme tähti-nuppia, nyt piti löytää kolme uutta nuppia. Ennen tässä oli tylsät mustat nupit. Nupit löytyi, ja lapset tykkää. Heti tuli pirteämpi perus lipastosta.

Meillä on myös varastossa viisi lukittua kopperoa, ja kaikki avaimet samassa nipussa. Joka kerta kun pakkasella ja pimeällä käyn läpi noita avaimia, kun haen polttopuita varastosta, kiroan sitä etten ole löytänyt avaimille numero-avaimenperiä. Monesti olen löytänyt nuo adventtinumerot 1-4, mutta en viitosta. No nyt löytyi, vaikka viitonen nyt onkin eri materiaalia kuin muut. Ei haittaa, sekava avainkaappi siistiytyi kummasti kun avaimet sai numeroitua ja kaikki turhat avaimet siirtyi laatikkoon.
Niin se sisustus vaan on pienistäkin asioista kiinni.
Niin ja keskikuvasta puheenollen. Käytiin valitsemassa Mikille se kalenteri josta kirjoitin jo aiemmin. Voittajaksi valiutui Tatu ja Patu-kalenteri, kuinkas muutenkaan. T ja P on pojalle ja mulle ihan uusi tuttavuus, mutta viime aikoina ollaan hirnuttu vedet silmissä hassujen poikien jutuille.
Poika on ihan intona kalenterista, sinne merkattiin tärkeät menot, ruksitaan joka päivä eilinen yli, tarkistetaan että monesko päivä ja mitä kuuta on meneillään. Pojalla on niin mieletön oppimistahti just nyt meneillään, ettei kohta äitikään pysy perässä. Ensin tuli luku- ja kirjoitustaito, sitten oppi ohimennen vasemman ja oikean, nyt opettelee kuukausia. Joku just kyselikin täällä että miten poika oppi lukemaan jo näin nuorena. Tehtäväkirjojen sun muiden lisäksi tärkein oppi on ollut varmaan meidän yhteiset keskustelut. Eilenkin kauppaan kävellessä luettiin kaikkea ympärillä olevaa, ja muisteltiin että mikä kuukausi nyt onkaan. Meillä hoitolapsetkin oppii poikaa matkimalla, ja näillä keskusteluilla ja yhteisillä lukuhetkillä. Väittäisin siis että tärkeintä on yhteinen aika ja innostaminen lapsen omaan tahtiin.:)
En silti väitä olevani täydellinen äiti joka huomioi lapsensa 24/7, välillä mua inhottaa se että miten sitä painaa koko päivän läpi tekemällä omia juttuja, ja yhteiset lukuhetketkin välillä jää…ja pimeyskin tekee mut tällä hetkellä kiukkuiseksi aamusta iltaan…. mutta toisaalta kun oon kotona, mulla on mahdollisuus antaa sitä aikaa pari minuuttia sieltä täältä ihan huomaamattakin. Välillä taas on päiviä kun touhotetaan lasten ehdoilla koko päivä. Sellaista se kai on kaikilla, ei pitäisi potea huonoa omaatuntoa siitä että olisi muka huono äiti. Kaikki me ollaan omalla tavallamme hyviä.

-Henna-

Ps. Pikkuvessa on nyt maalattu ja tapetoitu, peili sun muut puuttuu vielä mutta taidan laittaa kuvia silti pian.:)

COLORS!

Taas saan kiittää lukijaa hyvästä vinkistä.
Mähän kerroin kuinka meidän rasittavaakin rasittavampi uusi koira Unto Hermanni, (jep, olen jo melkein harkinnut sen palauttamista) söi puolet mun ihanasta pallovalo-sarjasta. Melkein itku tuli tämän jälkeen, tuo valo kun on niin mun lemppari…
Lukija kuitenkin vinkkasi että Seitashopista saa ostaa irtopalloja ja valosarjaa erikseen. No tosiaan! Munhan piti siis alunperin ihan muutama pallo ostaa tuhottujen tilalle, mutta koska en osannut päättää näiden muutaman väriä, juttuhan karkasi vähän käsistä, kuinkas muutenkaan… Ostin mun entisen 20 valon sarjan sijaan 35 valon sarjan, sekä sitten tietty pallojakin aika paljon. Silti tämä tuli halvemmaksi kuin jos olisin ostanut kokonaan uuden 20 pallon setin.

 Niin, värikkyyskin siis lisääntyi huimasti. Oli ihanaa saada postista kassillinen väriä tämän masentavan talven keskelle (onneksi ne päivät alkaa pidentyä, oon niin väsynyt tähän pimeyteen). Ennen tossa sarjassa oli vaaleanpunaisia ja vihreitä palloja pääosin, nyt on myös keltaista, sinistä, tummanliilaa, oranssia… Vitsi kun se onkin nyt pirteä!
Ja koira saa kyytiä jos tuohon vielä koskee, hemmetti!

Tänään hoidettiin joulun ruokaostokset, sekä aloittelin joulusiivousta. Tuntuu jotenkin hullulta että tässä on kokonainen viikonloppu ennen joulua, pari päivää vielä aikaa tehdä mahdollisia viime hetken ostoksia, herkutella ja siivota sen minkä jaksaa. Jos ei muuta niin keittiön lattiaa tulee kyllä mopattua tässä talossa useasti tällä hetkellä, varmasti vielä aattonakin… Tänään kun palasimme väsyneenä kaikkien ostoskassien, laatikoiden ym kanssa, kotona odotti innokas koira joka ei ollut vissiin ainakaan viikkoon meitä nähnyt käytöksestä päätellen, sekä keittiö jonka lattia oli mustanaan multaa. Oli muuten tosi kivaa ja koira niin rakastettu sillä hetkellä… Muutama ärräpää saattoi myös päästä tämän äidin suusta.

Enää kolme yötä jouluun!:) (No melkein 2,5 yötä kun kelloa katsoo…)

-Henna-

Ps. No on se Unto ihan ihana.

Kun se nukkuu.

Tai sukeltaa lumihankeen.:)