Pihasuunnittelija osa 1.

Kaupallinen yhteystyö: Greatroom

Meillähän tämän kodin tilanne on nyt se, että koti on sisältä ns. valmis. Talo on maalattu ja jäljellä on enää katon ja pihan laitto. ”Enää” on kyllä todella vähättelevä lause, mutta you know what I mean. Mä kuitenkin koen että pihakin on iso osa kotia, varsinkin kesällä sielä ollaan tosi paljon. Joten pihankin täytyy olla siisti, mukava ja talonsa henkinen. Piha on myös kodin ensinäkymä. Ulkopuoliset näkevät ekana pihan. Mulla kun vielä on tässä puoti ja kesätapahtumia, niin oman pihan siisteys on erityisen tärkeää.

Meillähän on siis tässä noin 3 tuhannen neliön rinnetontti. Tontti joka on ollut vuosia, ellei vuosikymmeniä hoitamaton. Tontilla on meidän 300 neliön talo ja oiskohan toi varastorakennus jotain reilun 100 neliön luokkaa. Pihalla on muutama ihana iso koivu ja havupuita. (Kumma kun puitakin on alkanut vasta tässä 30-vuotiaana arvostamaan.) Lisäksi kulkureitit ovat soratietä niinkuin ennen vanhaan. Pihalla on kaunis kallio näkyvissä mutta muutoin piha on melko ryteikköä tai heinikkoa. Ennestään täällä oli pari marjapensasta, juhannusruusua, yksi vanha omenapuu, yksi raparperi. Pihalla on toisessa rinteessä myös tulppaaneja ja krokuksia jotka nousee joka vuosi ylös. Sitten vielä tuomea, syreeniä, kieloja, valkovuokkoja. Eli siis vanhanajan piha joka on valitettavasti vaan jäänyt oman onnensa nojaan.

No ei siinä mitään, mutta talon osti kaksi ihmistä joilla ei ole mitään käsitystä puutarhanhoidosta. Ei siis mitään. Parit kukat olen heittänyt joskus parvekkeille kesäkukiksi mutta siinä se. Ekat pari vuotta täällä meni täysin sisähommissa ja vain katsellen mitä pihalla kasvaa. Sitten alettiin vähän uskaltamaan siistimään mm. syreenejä jotka pikkuhiljaa alkavat taas virkoamaan. Omenapuu ollaan istutettu mutta se ei kasva. Toissakesänä kaivettiin eka kukkapenkki pääoven eteen. Kukkapenkissä sain vähän aloitella kukkien kasvattelua, ja näkemään mitä tarkoittaa rikkaruohot. Ne p****nan pirulaiset jotka kasvaa joka päivä uudelleen siihen mistä ne just nypit.

Vuosia olen haaveillut myös pihasuunnittelijasta, joka tulisi ja kertoisi että mitä me laitetaan minnekin. Jotta kukkakaupassa ei tarvitse seota kaikkien ihanuuksien keskellä, jotta tietää mitä ostaa ja mihin laittaa ja ne saattaa jopa selvitä. Kaiken vielä kruunaa se, että pihamme on museoviraston suojelema, eli tänne ei mitä tahansa laitetakaan. Kasvit pitää olla vanhanajan kasveja, syreenejä, ruusuja jne. Kulkureitit saavat olla soratietä, tai liuskekiveä. Ei mitään nykyaikaisia tiiliä, terasseja tai kiinteitä talon ulkonäköä muuttavia lasihuoneita tms. Köynnöskasvit eivät saa myöskään osua seinään, jotta seinä pysyy kunnossa. Kaiken lisäksi rinnetontti tuo isot omat haasteensa tähän kaikkeen. Eikä tämä tontin koko itsessään ole mikään helppo juttu. Hirveästi siis osattavaa ja huomioitavaa.

Mä tosiaan vuosia pähkäilin että pihasuunnittelija olisi se mitä tarvitaan. Varmasti säästettäis rahaakin kun ei laitettaisi vääriä kasveja vääriin paikkoihin kuolemaan jne. Mulla oli vaan vahva käsitys että pihasuunnittelu olisi kallista ja mies ei ainakaan siihen ikinä suostuisi.

Päätin kuitenkin tänä keväänä kokeilla, kun talo on valmis. Laitoin viestiä erääseen Facebook-ryhmään että olisko täällä pihasuunnittelijaa. Sain muutaman vastauksen ja sovin heti esittelyaikoja. Muutama meillä kävikin mutta päädyin kuitenkin jo ekaan suunnittelijaan. Muutkin tuntuivat päteviltä, ei ollut mitään heitäkään vastaan mutta Tarja Greatroomilta kiinnitti kyllä heti ihan erityisesti mun huomion ammattitaidollaan. Ensinnäkin hän kertoi heti että on erityisesti kiinnostunut juuri vanhojen talojen puutarhoista. Hän kun omistaa itsekin sellaisen. Mä olin varmaan siinä kohtaa jo täysin myyty. Toiseksi hän laittoi heti mulle ennen saapumistaan täytettäväksi kaavakkeen. Kaavakkeessa oli sopivan laajasti kyselty jo mun toiveita ja ajatuksia pihan suhteen. Millaisia kasveja, mitä rakennuksia, kenelle piha on tarkoitettu, millaisia alueita, millainen tyyli, värit jne. Pääsin heti itsekin pohtimaan tarkemmin mitä haluan ja huomioimaan juttuja joita en ollut ajatellut. Tuntui että hän valmistautui hyvin työhönsä jo valmiiksi ennen kuin se oli hänelle luvattu.

Kun Tarja sitten sovittuna aikana saapui paikalle, hän oli jo valmiiksi jonkinverran perillä siitä mitä toivon. Paikan päällä käytiin vielä läpi alue kerrallaan pihaa. Tarja otti samalla kuvia, ja kerroin tarkemmin haaveistani. Meidän ajatukset sopi heti yhteen ja hän ymmärsi täysin millainen vanhan talon pihan kuuluu olla. Jotenkin tuli myös hyvä fiilis siitä että hän samalla siinä meidän jutellessa jo heitti ilmoille ideoita ja jonkun kasviemme hoito-ohjeenkin. Tunsin siitä että hän ymmärtää mitä toivotaan. Eikä ajattele että joka ikisestä neuvosta pitää saada palkkaa ennen kuin ne sanoo ääneen. Tämä ensimmäinen, noin tunnin käynti oli siis ilmainen.

Kun olin katsastanut muutkin suunnittelijat, ilmoitin Tarjalle että otan hänet mielelläni. Hän lupasi tehdä alustavan suunnitelman pihasta tämän kuun loppuun. Se käydään läpi ja sitten hän tekee lopullisen värikuvasuunnitelman pihasta. Lisäksi saisin listan kasveista jotka meidän pihalle sopii, jonkin verran myös vaihtoehtoja kasveista.

Olen aivan innoissani, ja supertyytyväinen jo nyt että lähdin tähän. Tämä tuntuu jo nyt siltä että tulee olemaan jokaisen euron arvoinen juttu. Tarja on laittanut mulle lisäkysymyksiä, ehdotuksia ja mm. neuvonut jo että miten saan sen kituvan omenapuun taas eloon. Hän ottaa kokoajan huomioon toiveeni ja jos joku suunnitelma ei onnistu vaikka varjoisuuden vuoksi, hän ehdottaa uusia.

Näillä näkymin siis tästä kesästä tulee pihakesä. Päästään vihdoin aloittamaan pihanlaittoa. Tarkoitus on aloittaa kasvihuoneesta ja siitä sitten edetä ajan kanssa.

Ensi kerralla kerronkin sitten pihasuunnittelijoiden hinnoista, siitä miten homma etenee ja tietty ajan kanssa sitten että mitä saadaan tehtyä.

-Henna-

Haaveissa kasvihuone

kasvihuone1Olen tässä alkuvuoden pyörittänyt ajatusta, että haluaisin pihalle jonkin oleskelualueen jossa olisi tyynytkin sateensuojassa, eli vähän kattoa pään päällä. Miehelle jo sanoin että tuo rakentaisi jonkinlaisen pergolan meille. (Mies kutsuu sitä perkeleeksi. ”Kai mä sitten rakennan sulle sen perkeleen… 😀 ) Googlettelin ihania pergolakuvia, mutta jotenkin en sitten täysin syttynyt ajatuksesta. Ihanimmat pergolat kun ovat avokattoisia, joissa kasvit rönsyilee pitkin katosta. Ei siis sitä mitä haen. Katolliselle pergolalle ei ehkä ole myös täydellistä paikkaa meille.

kasvihuone3Sitten postilaatikkoon ilmestyi uusin Unelmien Talo ja Koti-lehti, ja se oli siinä! Lehdessä oli tosi kiva vihreä kasvihuone. En ollut jotenkin tajunnut että niinkin kivoja kasvihuoneita on olemassa. Haaveessa oli toki käynyt vanhoista ikkunoista kasattu kasvihuone, niinkuin näissä kuvissa, mutta olin todennut ettei sellaista saataisi ikinä tehtyä. Muutoin taas kuvittelin että kasvihuoneet ovat tylsiä metallihäkkyröitä, jotka maksaa miljoonia. Eikä jotenkin ollut käynyt edes mielessä että sen voisi ostaa valmiina ja silti se sopisi hyvin tähän vanhan pihan tunnelmaan. Ei tarvitse oikeasti olla niistä vanhoista ikkunoista tehty.

kasvihuone4Niin mä sitten googletin kasvihuone-kaupat ja sieltähän löytyi vaikka mitä. Hinnat heitteli vajaasta tonnista 10 tuhansiin. Ajattelin että se saa olla max 2 tonnia, tai mies ei suostu siihen ikinä. Enkä kyllä itsekään ole valmis enempää siihen sijoittamaan. Pohjankin teko maksaa. Seuraavaksi pohdin kokoa. Reilu 700€ oli noin 6 neliön kasvihuone, ja mietin että se voisi riittää. Sinne mahtuisi just pari tuolia ja pöytä.

Onneksi tuli mentyä kevätmessuille, koska sielä oli esillä just sellaisia kasvihuoneita joita olin itsekin katsellut. Näki ihan livenä konkreettisesti koot. Sielä myös varmistui että 6 neliön huone on ihan liian pieni. Kelpaisi se hetkeksi mutta pian jäisi pieneksi, ihan varmasti. 10 neliötä taas oli jo turhan massiivinen ja hinta oli huima. Joten päädyin siihen että meille tulisi noin 8 neliön kasvihuone. Sinne mahtuisi Ikean uudet bambukalusteeni ja lisäksi vielä jonkin verran tomaatteja tms kasvihuonekasveja.

kasvihuone2Kasvihuoneen pohja ja sokkeli tulisi punaisella tiilellä, niinkuin talommekin sokkeli. Katoksi tulisi kestävämpi kennolevykatto, jottei lumi ja tippuvat oksat hajoita heti kattoa.

Vielä en ole kasvihuonetta ostanut, vertailen hintoja ja katselen niitä pikkuhiljaa. Olen aivan hämmentynyt siitä, että meille voisi tulla moinen ihanuus! Olen jo mielessäni sisustanut sen ihanaksi kesähuoneeksi. Rennot kalusteet ja tyynyt, kasvien runsautta ja kattokruunu katossa. Kasvihuoneen viereen siirtyisi kasvulaatikot ja edustalla olisi kukkia ruukuissaan. Oi ja voi! Paikkakin on jo valittu, lähelle meidän talon ovia.

Nyt kun joku valitsisi sen kasvihuoneen, tekisi pohjatyöt ja kasaisi sen kasvihuoneen mulle. Ei tule ihan pieni urakka meidän epätasaiselle pihalle mutta jostain ne pihatyöt on aloitettava.

-Henna-

Ps: Kuvat, paitsi eka, täältä.

Vihreää

Meillä kävi ikkunanpesijä perjantaina pesemässä kerrankin kunnolla meidän kaikki ikkunat. Olen vieläkin niin fiiliksissä siitä, meidän ikkunat ei ole ikinä ollut näin puhtaat! Olen täälläkin varmaan monesti valitellut meidän ikkunoita, ne kun on tosi hankalaa pestä… Aukeavat ulospäin, osasta puuttuu saranat jne. Joka kevät ollaan porukalla ikkunoita pesty, mutta aina uloin ja siten likaisin ikkuna jää pesemättä kun ne pitää pestä ulkoa eikä sinne ylety pesemään. Nyt on kuitenkin kerrankin puhdasta!

Meidän ikkunoiden pesu maksoi 350€ kaikenkaikkiaan alveineen jne. Tuosta puolet saa kotitalousvähennyksellä takaisin. Mun mielestäni tuo ei ole hirveän paha, kun ajattelee että meillä on 11 tuollaista isoa hankalaa ikkunaa. Meillä oli nuori mies yksin pesemässä 4-5 tuntia. En tuota joka vuosi maksaisi, mutta tällain edes kerran on kiva saada kunnolla puhdasta. 

Torstaina taas olin fiiliksissä kun käytiin ystävän kanssa kukkakaupoilla. Siis kyllä on olo kuin lapsella lelukaupassa kun kukkakauppoihin pääsee keväällä ekaa kertaa! Olisin voinut kantaa kotiin vaikka mitä. Sen sijaan hain narsissit kuolleiden kanervien tilalle. Samalla reissulla löysin elämäni ekan kerran pelargonioiden taimia/pistokkaita, tai mikä se sana nyt onkaan noita pikkuisia kukan alkuja kuvaamaan. (En todellakaan ole puutarhaihminen niinkuin näkyy…) Tuntui että säästin ison rahan kun ostin pelargonit nyt näin pienenä. Nämä maksoi lähimmässä kukkatalossa vain 95 senttiä kappale. Sekä lisäksi ruukut joihin ne istutin. Jos saan nuo pysymään hengissä lämpimiin keleihin asti niin mahtavaa. Tietty vielä halvempaa olisi säästää syksyllä edelliset pelargonit, mutta jotenkin mulla aina jää se…

Oli ihan hassua että kukkakaupat oli jo täynnä yrttejä, tomaattien taimia, kesäkukkia ym. Varsinkin kun perjantaina tuli hetkeksi talvi taas… Mikä siinä onkin että niitä kukkia on nyt kun niitä ei vielä voi ostaa, ja kun niitä lähtee vihdoin hakemaan, hyllyt on tyhjiä…. Nytkin narsissit on vielä kassissa. Tuolla on niin ankea keli ollut viikonlopun että istuttaminen on siirtynyt. No jos tällä viikolla pian saisin ne ruukkuihin asti.

Mehikasvit, kaktukset, ilmakasvit ym on nyt tosi muotia. Ilmakasvit ei ehkä ole meidän kodin juttu, sopii paremmin johonkin selkeämpään kotiin mun mielestä. Sen sijaan mehikasveihin olen aivan ihastunut. Olen jo pitkään halunnut tehdä jonkinlaisen asetelman. Kävin hakemassa niitä diy-juttuun jonka tein toukokuun Unelmien talo ja koti-lehteen. Näätte sitten toukokuussa mitä tein. Samalla ostin niitä vähän enemmänkin, ja tein tämän kuvien asetelman ruukkuun. Tuli ihan söpö, vaikka vielä tuo tarvitsee pari kasvia ja vähän muutakin parantelua.

Kukkatalossa oli myös söpö anopinjakkara-kaktus ja vähän jäi kaivelemaan josko hakisin sellaisen pienen kotiin. Kaktukset kun on niitä harvinaisuuksia jotka saan joten kuten pysymään hengissä. Niin ja jotka meidän kissanpentu jättää rauhaan. Tosin tuo keltainen minikaktus oli kyllä saanut yöllä ennen istutusta vähän kyytiä… Pieni kaktus-parka oli nurin lattialla, koko keittiö mullassa ja keltaisissa terälehdissä… Välillä hirvittää herätä aamulla kun ei tiedä mitä yllätyksiä täällä aamulla odottaa.

Olen myös alkanut etsimään pihasuunnittelijaa. Pakko saada jotain järkeä tuohon pihaan. Uskon että suunnittelijalla säästän rutkasti rahaa ja aikaa kun tiedän mitä laitan minnekin, enkä vain iske kasveja ym vääriin paikkoihin kuolemaan. Vielä täytyisi vaan saada mieskin puhuttua tähän järkeilyyn mukaan.

Joko sä olet aloittanut kevätpuutarha-projekteja? Onko sulla jotain perinteitä siihen liittyen? Mä yleensä vaihdan myös multia viherkasveihin mutta tänä vuonna en jaksanut, suurin osa kasveista kun on niin huonossa kunnossa mulla jo valmiiksi…

Ihanaa tämä kevään tulo, ihan parasta aikaa! Kaikki herää henkiin, niin ihmiset kuin kasvit. Vielä kun saadaan ne paremmat kelit, eiköhän pian!

Ps. Meillä on la 6.5 klo 11-15 Korson aseman puodin kevättapahtuma. Tervetuloa meille siis kahville, ostoksille ja ihan vain hengailemaan.

-Henna-