Olohuoneessa syksyn värit

En olisi kyllä ikinä aiemmin uskonut, että tulen vielä joskus ostamaan ruskeita koristetyynyjä. En ikinä. Niin vaan tässä nyt kuitenkin kävi.

Katselin tuossa jo aiemmin sisustuslehtiä ja Pinterestiä, kun näytti jotenkin kivalta ruskeat samettityynyt. Silloin kuitenkin vielä vähän epäilytti. Kun kuitenkin näin nämä tyynyt H&M Homessa, se oli sitten menoa se. Mä rakastan syksyn sävyjä kyllä, siis puiden lehdissä ja luonnossa. Nyt ne sävyt siirtyi tänä vuonna sisällekin. 

Olen jo jonkin aikaa kaivannut kotiin vähän seesteisempää tunnelmaa. Kuitenkin keväällä rakastan sisustuksessa pastellivärejä, ja syksyllä sitten jotain tummempaa tai selkeämpää värimaailmaa. Se on onneksi ihan ok, koska meidän tapetteihin ja huonekaluihin sopii mun mielestä molemmat ihan hyvin.

Monet pelkäävät valita näyttäviä tapetteja. Mun oma sääntö on, että eniten käytetyimmissä tiloissa, kuten keittiö,makkari ja olohuone, olisi vähän rauhallisemmat tapetit ja seinät. Sielä on sitten näin helppo muuttaa ilmettä tekstiileillä. Kun taas esimerkiksi eteisessä, saa olla näyttävämmät tapetit koska sitä ei ehkä tekstiileillä niin usein muuta. Toki tapetit saa olla näyttävät kaikkialla, mutta värimaailmaa voi miettiä niin että siihen sopii erilaiset värit. Paitsi tietty jos olet se onnekas ihminen jolla on oma selkeä tyyli vuodenajasta toiseen. Itse kun olen tällainen kaikkea rakastava, monen tyylin ihminen, niin ei ole niin helppoa. 

Olohuoneen sohvapöytää en ole siis vieläkään maalannut, koska en ole päättänyt sitä väriä. Pöytä kuitenkin menee ihan hyvin hetken noinkin, varsinkin nyt näiden ruskeiden tyynyjen kanssa. Mun mielestä näiden antiikkihuonekalujen kanssa onkin ihan hyvä pohtia, eikä hötkyillä. Sama kuin vanhan talon kanssa. Ensin hetki eletään sen kanssa ja pohditaan, kyllä se oikea väri sitten jossain vaiheessa löytyy. Toki tuo ruskea vähän riitelee kirjoituspöydän ruskean kanssa mutta ei se kuitenkaan näin luonnossa häiritse.

Mun La Voliére-kattovalaisinkin näyttää nyt ihanalta kaikkien näiden sävyjen kanssa. Oikeasti tykkään tosi paljon näistä sävyistä nyt. Värikäs lapsiperhe-värimaailma vaihtui seesteiseen ja tyylikkäämpään tyylin. Keväällä sitten taas jotain muuta.

-Henna-

Vanha hieno nojatuoli

Voi hyvänen aika, pitäisiköhän mun laskea monestiko kalusteet vaihtaa paikkaa meidän olohuoneessa vuoden aikana? Vasta ne vaihdoin ja nyt vaihtui taas. No, ei sillä väliä, koska nyt tykkään tästä tosi paljon!

Kaikki lähti taas ”uudesta” huonekalusta. Helena Talo kahdelle-blogista metsästi Torista nojatuoleja, joita olen jo pari vuotta etsinyt löytämättä. Varsinkin kun ne yleensä myydään kaluste-sarjana ja mä haluan vain nojatuolin. Kirjoitinkin Helenalle että jos hän ostaa koko sarjan, niin voin ostaa häneltä yhden tuolin. No hän tosiaan löysi ja osti pari tuolia, ja minä sain ostaa toisen, jee! Tuolissa on todella kauniit puuosat, ja samettiosat on tosi hyvässä kunnossa. Mikä parasta, tuossa on supermukavaa istua!

Helenalle itselleen on valmistumassa moderni koti, täysin erilainen kuin meidän. Hän meinaakin oman tuolinsa verhoiluttaa raikkaan upean liilaksi, mikä varmasti tulee sopimaan heille hyvin. Olisikin ihanaa jos itsellänikin olisi joskus varaa verhoiluttaa meidän nojatuoli myös, mutta onneksi se sopii hyvin meille näinkin. Uusi verhoilu toki raikastaisi tuota kummasti. Itse meinaan kuitenkin etsiä siihen jonkun kivan tyynyn vain, se jo tekee paljon. Nyt syksyllä menee ihan näinkin. Mun kälyhän on verhoilija, että ehkä joku päivä vielä kiikutan tämän hänelle Espooseen. Tosin mulla olisi pari muuta projektia hänelle ensin odottamassa… Kaikki siis aikanaan.

Nojatuoli oli ihan pakko saada tuohon uunin viereen lämmittelypaikaksi. No, sehän sitten tarkoitti että mikään siinä ympärillä ei sopinut tuoliin. Marokkolainen vanha sivupöytä, joka siinä oli, on ihan väärän sävyistä puuta tuohon viereen. Jotain siihen piti kuitenkin keksiä. Yllä lopputulos. Mun ihana pikku lipasto pääsi enemmän esiin huoneen nurkasta, ja mummin antama kaunis tuolikin on nyt paremmin esillä. Vaikka nyt onkin vähän taljan alla piilossa. Nämä kaikki ovat hiukan kellertävää puuta. Ei ihan samaa sävyä mutta menee ihan hyvin yhteen. Tauluja tosin saa vielä siirtää millin sinne sun tänne.

Samalla tietty muutkin tuolit vaihtoivat paikkaa, mutta niistä sitten toiste. Sanoinkin Samille että kummasti tämä olohuonekin vaihtanut tyyliä tässä muutaman vuoden aikana. Alkuun oli niin vaaleaa ja romanttista, nyt mennään tummempaan koko ajan. Ihan hyvä, sopii paremmin meidän miesvoittoiseen taloon.

-Henna-

Pikkulipasto

Alkuun kiitos edelliseen postaukseen kommentoineille! On aina hiukan pelottavaa kertoa itsestään niin henkilökohtaisia juttuja, joten helpottavaa kuulla että se herättää mielenkiintoa positiivisella tavalla. En tosiaan halua lokeroida itseäni mutta aion lukea aiheesta lisää. Tykkään lukea elämäntapaoppaita sun muita psykologisia juttuja, joten tämäkin aihe kiinnostaa. Jo pelkästään siksi että juttelin tästä esikoiseni kanssa ja hän tuntui saavan juttelusta paljon voimaa ja intoa. Hän kun selvästi miettii juttuja myöskin kovasti, ja luulen että hän kokee olevansa vähän erilainen. Opin tästä siis sen, että ollaan me millaisia hyvänsä, poika kaipaa vastaavaa jutustelua silloin tällöin lisää. Kiitos myös kirjavinkeistä, täytyy tehdä vähän varauksia kirjastoon.

Nyt kuitenkin päivän kuviin. Kerroin tuossa aiemmin että mulla on ”uusi” kirjoituslipasto. Tämä lipasto on ollut mun mummilla niin kauan kuin muistan, ja olen aina siitä tykännyt. Mummi halusi kuitenkin antaa sen pois, ja mä sain sen! Vanha ruma väliaikaistyöpöytä heitettiin ullakolle ja tämä söpöys pääsi sen tilalle olohuoneeseen.

Vähän mietin että tuunaanko sitä jotenkin. Missään nimessä en aio sitä maalata mutta ehkä tummaa vahaa vähän voisi laittaa pintaan kun on niin kellertävä puu. Nupitkin voisin ehkä vaihtaa. Toistaiseksi en kuitenkaan tee mitään ennen kuin olen varma mitä teen. 

Sähkökaappi on ihan kamala ja kaipaisi nyt erityisesti jotain tuunausta. Metalliset kiskot tms on pitänyt ajat sitten koteloida listoilla ja itse sähkökaapin voisi vaikka maalata liitutaulumaalilla. Kunhan tässä joskus ehkä saa sen aikaiseksi… Heh!

Rifle paperin kynät ja paperituotteet sopii kuin nenä päähän tuohon pöydälle. Niitä ei tarvinnut kaukaa hakea, ihan omasta kaupasta shoppailin eli täältä. Kynät, muistilehtiö ja pikkuinen muistilehtiö ovat puodin uutuustuotteita.

Vaikka mulla on oma työhuone/myymälä niin sielä en pysty työskentelemään jos meidän nuorin on mukana. Tuo olohuoneen pieni pöytä toimii silloin tosi hyvin. Mun työt kun on nykyään paljolti sitä että teen koneella juttuja pätkissä silloin tällöin. Se onnistuu hyvin samalla kun toinen leikkii vieressä. 

Tämä viikonloppu meni taas hujauksessa ohi. Olen koittanut viikonloput ottaa nyt vähän rennommin, ja aika hyvin se onnistuukin. Silti niitä töitäkin tulee aina jonkun verran tehtyä, mutta se ei haittaa. Pari lyhyttä hetkeä päivässä ei kauaa päivästä vie mutta auttaa paljon jotta uusi viikko lähtisi hyvin käyntiin.

Meillä Nestori on taas kipeänäkin. Nokka vuotaa ja viime yö oli kuumetta. Syksy on taas jatkuvaa sairastelua pojalla ja mä uskon että se johtuu enimmäkseen vilustumisesta. Hirveän vaikea pukea tarpeeksi päälle kylmässä talossa kun toinen ei osaa sanoa onko kylmä.

Huomenna taas uusi viikko, tukka putkella mennään mutta ihan kiva niinkin.

-Henna-