Siivouspäivänä

Meillä on valikoitunut torstait siivouspäiviksi. Aiemmin siivosin yksin koko kodin aina, kunnes kyllästyin. Ihan hirveä homma ja kyllästyin siihen että saan siivota yksin täällä vaikka muutkin täällä asuu. Vaikka olenkin kotona, se ei tarkoita sitä että mä olen joku piika täällä. Joten totesin perheelle että tästä lähin siivotaan yhdessä. Samalla isommat lapset siivoaa omat huoneensa ja saavat viikkorahansa. Torstaisin koti onkin kuin pommin jäljiltä, vaikka toki muinakin päivinä jatkuvasti siivoan kaikkea pientä ja korjaan tavaroita paikalleen tuhat kertaa päivässä. Kun yhdessä siivotaan, siivous on tehty noin tunnissa ja hetken saa edes nauttia siisteydestä. Sen kunniaksi räppäsin muutaman kuvan sieltä täältä vähän siistimmästä kodista.

Meillä on tällä hetkellä isoin ongelma tavaroiden paljous. Pyykkitelineet täynnä pyykkiä jatkuvasti, Nestorin lelut, iso vuori tavaraa menossa kirppikselle ”joskus”. Niitä kuuluisia epämääräisiä pinoja kaikkea enemmän ja vähemmän tarpeellista, laskuja, tärkeitä papereita, jonkun laitteen osia, askartelutarvikkeita, lankoja jne. Olenkin päättänyt ottaa taas syksyllä kohteekseni rojun poiston, kunhan saan lapset kouluihin ja kerhoon. Olen kyllä vaatekaappini siivonnut kunnolla ja se on edelleen siisti. Lelut ja se epämääräinen sälä on seuraava kohde. Sitten loman jälkeen.

Eteisen järjestely on myös työlistalla syksyksi. Pakko hankkia jotain säilytyslaatikoita joihin saa kenkiä, pipoja ym piiloon. Tällä porukalla jo se kenkien meri tuossa pikkueteisessä on jotain ihan hirveää. Varsinkin kun ne kengät potkaistaan jalasta just siihen missä ollaan eikä laiteta nätisti riviin. Minä niitä sitten yritän epätoivoisesti siivota sivuun kun puoti on auki.

Vaikka juu, syksystä ei pitäisi vielä edes puhua, ”kesää” on kuitenkin vielä jäljellä. Tuo sateinen sää on vaan niin masentava ettei tässä osaa oikein muuta miettiä. Eikä tässä oikeasti ole lastenkaan kesälomaa enää montaa viikkoa jäljellä… Olen koittanut itse ajatella positiivisesti vaikka keli on mitä on. Mutta nyt alkaa iskeä pieni epätoivo… Kaikki kesätekeminen on jäänyt tosi vähälle, pihahommat ei etene ja Samin lomaa enää reilu viikko jäljellä. Mökillekin piti eilen lähteä mutta hulluksihan sielä pienessä mökissä tulisi lasten ja märän koiran kanssa. Uimassa en ole ollut vielä kertaakaan. Suoraan sanottuna ketuttaa. Vaikka säälle ei voikaan mitään, mutta kyllä se vaan ketuttaa. Suomen kesä on muutenkin niin lyhyt ja sitten kun se on vielä tätä, niin hulluksihan tässä tulee… Pliis sanokaa että huomiselle on luvattu parempaa!

Nyt mä häippäsen iltapalalle ja askartelemaan kalenteria.

-Henna-

 

 

Kuulumisia ja kesäolohuone

Meillä on kyllä tosi ikimuistoinen viikko takana. Elämäämme on tulossa iso muutos, joista kerron toki lisää sitten kun asiat lopullisesti varmistuu. Tämä on jo pitkään ollut elämässä taustalla, mutta tällä viikolla mentiin iso sysäys eteenpäin. Lisäksi viikonloppuna oltiin pitkästä aikaa festareilla, Vantaan Vehkalassa Rock festareilla. Jännän viikon jälkeen kyllä teki tosi hyvää nauttia kesäisestä säästä hyvää musaa kuunnellen, ja vähän mudassakin rämpien.

Nyt sitten takaisin ruotuun, ja mulla onkin jälleen järjestettävä viikonlopuksi puodin tapahtuma. Lauantaina meillä on askartelu-ja käsityötapahtuma. Sen jälkeen aion kyllä parhaani mukaan keskittyä kesän ajan kesään ja lomailuun, ja kaikki ylimääräinen hössötys jää hetkeksi tauolle. Puodin pidän auki, mutta muutoin keskitytään perheeseen ja lomailuun. Mun aivot niiiin kaipaa vähän lepoa, ettei olisi jatkuvasti jotain järjestämistä tms. Vaikka ei sillä, lauantain tapahtumakin on niin hyvällä mallilla, ettei tässä nyt hirveästi tarvitse stressata. Tänään sain sovittua kahvilaan työntekijän, myyjät on sovittu, teltat ym hankittu. Nyt vaan mainostusta ja loppuviikosta siivoilua. Kyllä sen huomaa että mitä enemmän näitä järjestää, sitä paremmin ne alkaa tietty sujumaan.

Tuossa viime viikolla siivotessa, tajusin myös että mulla on kesätyynyt laittamatta. Joten tämän postauksen kuvat on hiukan kesäisemmästä olohuoneesta. Kovasti tekisi mieli hakea ulkoa kesäkukkia ja syreeninoksia tänne myös. Harmi vaan että sataa kaatamalla. Ehkä sitten huomenna.

Tekee kyllä ihan hyvää nämä sadepäivätkin välillä. Meidän Miki on serkuilla yökylässä, ja me Nestorin kanssa hengaillaan kotona. Pyykkien pesua, siivoamista ja lukemista luvassa. Eläimetkin makaa laiskana jossakin päin taloa.

Meidän nuorin, Minni-kissa oli steriloinnissa viime torstaina. Kaikki sujui ihan hyvin, mutta neiti sai sellaisen suojapuvun suojaamaan haavaa. Se puku on ollut ihan mahdoton… Alkuun Neiti Houdini pääsi kokoajan puvun kaula-aukon kautta puvusta pois. Kiristin kaula-aukon, mutta nyt sen tassut jää kokoajan puvun sisään ja se on jatkuvasti solmussa jossain… Raukka on niin pienikokoinen edelleen, että puku on sille liian iso… Minni on noin 8 kuukautta vanha, mutta ikäisekseen pieni. Tulee varmaan myös pieneksi jäämään. Onneksi nyt ei kuitenkaan tarvitse pelätä karkaamista ihan niin paljon kun leikkaus on hoidettu. Muutoin neiti taitaa jäädä meillä sisäkissaksi, toisin kuin Osku-kisu joka ulkoilee pihalla. Minnikin pääsee kyllä hihnan kanssa ulos mutta ilman ei uskalla päästää. On tuo niin rohkea ja lähestyy vieraita liian luottavaisesti.

Huomenna tiedossa viimeinen remppa-sarjan postaus, laittelen vähän kuvia meidän kuisteista.

-Henna

 

Remontti-sarja: Olohuone ennen ja jälkeen

remppa_oloh5 Remppa_oloh14 remppa_oloh4Nyt on käyty Remppa-sarjassa läpi lastenhuone, keittiö ja seuraavana vuorossa on olohuone.

Meillä on olohuone, keittiö ja pienempi lastenhuone vierekkäin, joten oli luonnollista ne rempata ensimmäisenä, jotta pääsimme muuttamaan sisään. Lapset muuttivat lastenhuoneeseen ja meidän sänky tuotiin hetkeksi olohuoneeseen. Makkari valmistuisi vasta seuraavaksi.

Olohuonetta ja keittiötä rakensimme melko samaan tahtiin. Kun toisessa huoneessa hommat seisoi, teimme toista. Jälleen kerran tehtävänä oli irroittaa muovimatot ja rapsuttaa vanhat maalit lattiasta ja katosta. Sen jälkeen maalausta ja uudet tapetit. Olohuoneen remppa oli sinänsä simppeli koska lankkulattia oli ihan hyvässä kunnossa eikä huoneessa ollut mitään ihmeellistä. Ainut ongelma oli taas toimistomainen sähköjohto-ratkaisu. Johdot ja pistorasiat kulki ikkunan alla seinässä ruman metalliputken sisällä. Siitä ne jatkui sähkökaappiin ja siitä ylös ja alas metalliputkea. Sähköasioista teen erillisen postauksen mutta me peitimme johdot ikkunalaudalla. Pitkän ikkunaudan alle teimme kauniista listasta puisen koteloinnin ja johdot jäi nätisti piiloon ilman suurempia töitä.

Remppa_oloh12 remppa_oloh9 remppa_oloh7Olohuoneen seinien tapetointi oli myös alkuun melko haasteellista. Olohuoneeseen kun tuli kerrankin kokopitkät tapetit. 3,3 metriä vuotaa, vinot seinät, sähkökaapit ja johdot toivat oman haasteensa. Mies kiroili seinällä märkien vuotien kanssa ja minä kannustin lattiatasolta. No ehkä paremminkin koitin rauhoitella, jottei toisella palaisi pinna, ja kalliit tapetit heitettäisi kiukuspäissään mäkeen. Nykyäänhän mies on ihan super tapetoimaan, kun kokemusta enemmän kertynyt!

Seiniin päätyi Pihlgren & Ritolan Oratuomi-tapetti ja lattiaan Betoluxin kiiltävä vaalean roosa-lattiamaali. Olohuoneeseen halusin neutraalit tapetit jotta voisin sitten tekstiileillä muokkailla tilaa fiiliksen mukaan. Se oli hyvä päätös. Panelointia ei laitettu koska mielestäni se olisi ollut vähän maalaismainen olohuoneessa. Jos nyt tekisin remontin, laittaisin seiniin ranskalaisen peilipaneloinnin. Toki senhän voi vielä lisätä jos joskus innostuu.

remppa_oloh10

Väliovista lähti tagit ihmesienellä ja Universal Stonella!

remppa_oloh11 remppa_oloh6Vuosien varrella olohuone on vaihtanut järjestystään ihan älyttömän monta kertaa. Myös tekstiilit vaihtuu monta kertaa vuodessa. Joten neutraali värimaailma seinissä oli hyvä päätös. Alkuun meillä oli valtava divaanisohva edellisestä asunnosta, ja haaveilin pitkään uudesta sohvasta. Nykyään huoneessa on kevyempi, ja tilaan mainiosti sopiva Ikean pienempi sohva.

Huone on pitkän mallinen ja joka seinässä on oviaukkoja tai ikkunat, joten sisustaminen on vähän haastavaa. Toisaalta, upeat isot ikkunat ovat niin ihana kruunu huoneelle, että mikään muu ei haittaa.

-Henna-