Remontti-sarja: Kuistit ja ulko-ovet

remppa kuistit1 remppa kuistit2Remppa-sarjan viimeisessä osiossa kuistit ja ulko-ovet. Tämän jälkeen tämä sarja loppuu. Syksyllä sitten ehkä jotain muuta. Saa muuten ehdottaa ideoita!

Meidän kuistit ja ulko-ovet oli todella huonossa kunnossa kun tähän muutettiin. Varsinkin ovet. Yhtä ovea meillä ei ollut käytännössä ollenkaan. Ovessa oli jäljellä vain ranka, johon oli naulattu paksu levy oveksi, ja siinä riippulukko. Lisäksi kuistit olivat aivan täynnä sotkua ja tageja. Vaikka maalipinta oli ihan suht hyvässä kunnossa, tagit aiheutti sen että maalipensseliin piti tarttua pian! Tosin pahimmat sotkut saimme onneksi tehokkailla pesuaineilla ihan pestyä onneksi.

remppa-kuistit2 remppa-kuistit3Saimme onneksi museovirastolta avustusta talon maalaukseen, oviin ja kuistien korjaamiseen. Ovet täytyi nimittäin teettää vanhan mallin mukaan kokonaan uusiksi. Meillä on kolme ulko-ovea, joista kaksi rikkinäistä teetimme. Nämä kaksi ovea olivat normaalin ulko-oven kokoiset, mutta kauniin koristeelliset, niinkuin itse talokin. Onneksi pääovemme, joka on pariovi, oli suht hyvässä kunnossa. Siitä oli laseja rikki, joten se oli peitetty myös levyin. Kuinka ihana löytö se kuitenkin olikaan, kun saimme levyn pois! Kaunis musta pariovi, jossa ikkunaa sivuilla ja yläpuolella. Vaihdoimme lasit ja ovenkahvan, ja ovi odottaa edelleen maalausta ruskeaksi, muiden ovien tavoin.

Tosiaan kaksi muuta ovea teetimme Domus Classicalla/metsänkylän navetalla. Toisessa ovessa oli enää reunat jäljellä, toisessa ehkä noin puolet ovesta. Puolikkaasta näimme mallin oveen mutta ovet oli pakko tehdä kokonaan uudesta puusta. Oviin lisättiin myös nykyaikaiset eristeet nykyvaatimusten mukaan. Ovet maalattiin pellavaöljymaalein, museoviraston väriohjeiden mukaan. Kahvat ostimme Domus Classicalta.

remppa_eteinen1 remppa ulko-ovet1Kuistimme ovat todella koristeelliset, mutta niissä oli vaarallisia reikiä lattiassa, ja ne piti purkaa ja uusia osittain. Teetimme aluksi työn ulkopuolisella, mutta työn jälki oli niin hirveää että jatkoimme itse. Erikoisia koristelistoja täytyi teettää Helsingin erikoishöyläyksessä. Mies myös veisti isosta puunrungosta terassin runkoon paksuja palkkeja, koska sellaisiakaan ei oikein saa valmiina.

Listoissa täytyy tarkkaan miettiä kaadot ja oikeat kulmat, jotta vesi ei pääse kuistien runkoon. Sahalaita-koristeet mies sahasi itse kaverinsa kanssa, nekin hiukan vinossa kulmassa, jotta vesi valuu ulospäin listan päältä. Kuistit maalasimme Uulan petrooliöljymaalilla, mutta jonkin verran on vieläkin maalattavaa ja korjattavaa jäljellä. Tehdään kun keretään.

Kuvista näkee aika hyvin kuistien eri vaiheita. Naurattaa miten olen jaksanut laittaa kukkia ym, vaikka talo oli aivan kamalan näköinen! Onneksi ei olla siinä vaiheessa enää.

-Henna-

 

Puhdas koti ja pojan synttärit

 Tämä viikko onkin mennyt pitkälti siivotessa ja Mikin 6-vuotis synttäreitä järkätessä. Kotia on puunattu kuistista alkaen, ja mulla on onneksi ollut äiti paljon apuna näissä hommissa.
Korituolinkin kannoin jo pihalle, vaikka tällä hetkellä tuolla ei paljon huvitakaan vesisateessa istuskella. Pääosin siinä nukkuukin meidän kuratassuiset kissat.

Sohvalle vaihtui kesätyynyt, väriä riittää siis taas! Nykyään koira on saanut sohvakiellon, joten raaskin tuon minun tekemäni viltinkin siihen heittää. Alkoi niin mennä hermo niiden koirankarvojen nyppimiseen, että Unto-parka sai nyt täysin sohvakiellon. Aika hyvin se on siihen oppinutkin.

Eilen sitten vietimme vihdoin Mikin 6-vuotispäiviä. Porukkaa oli paljon vähemmän kuin esim viime vuonna, ja tarjoiluun panostin todella vähän. Ei vaan ole jaksanut, enkä edes leiponut mitään. Tarjolla oli sensijaan jäätelökakkua, sämpylöitä, sulhaspiirakoita, shipsiä, keksiä, karkkeja. Koska teemana oli Angry birds, oli todella helppoa tänä vuonna ostaa synttäriteemaan sopivia juttuja. Pöydästä löytyikin lintujen limua, karkkia, keksejä, servetit, kertakäyttöastiat, mehut jne.

Vaikka paljoa en tehnytkään niin tarjoilu oli menestys, ja kaikki kelpasi kaikille. Kerrankin ei jäänyt hirveää määrää ruokaa kaappiin pyörimään. Kyllä taas huomasi että tuollainen yksinkertainen ja edullinen jäätelökakkukinn uppoaa paremmin vieraisiin kuin perinteinen kermakakku tms.
Miki itse oli onnensa kukkuloilla. Oli vissiin kiva päivä jälleen! Lahjaksi poika sai spiderman-puvun, Tamagotchin, pleikkapelin, vaatteita, Angry birds-ongen, lautapelin ja lippiksen. Meidän lahja on vielä ostamatta, annetaan se vasta ensi keskiviikkona kun pojalla on oikea syntymäpäivä. Eipä poika itse tainnut välittää siitä pätkääkään että paljonko äiti vietti aikaa keittiössä hellan äärellä. Tuskin se tekisi poikaa sen iloisemmaksi vaikka olisin leiponut viisi päivää putkeen. Näin oli oikein hyvä.

Nyt meillä hyppii kotona itse Spiderman, pelaa pleikkaa ja just ja just malttoi olla nukkumatta uusi sankariasunsa päällään. Omien sanojensa mukaan hän on keskikokoinen poika. Poika joka ei ole enää pieni muttei halua olla isokaan. Isot kun joutuu itse tekemään kaikkea, ja nukkumaan omassa sängyssä ja syömään lautasen tyhjäksi. Hän ei ole kuulemma vielä niin iso. Ehkä sitten 10-vuotiaana.

-Henna-

Loviisan vanhoista taloista omaan vanhaan taloon

 Meillä on kyllä takana kaikin puolin todella onnistunut viikonloppu. Ihan täydellinen lopetus Samin lomalle, jo säidenkin puolesta.
Lauantaina mä olin ystävän kanssa ensimmäistä kertaa Loviisan wanhat talot-tapahtumassa. Odotukset oli korkealla, mutta kaikki oli vieläkin upeampaa mitä olisin uskonut! Vaikka ihmisiä olikin paljon ja joka talossa ruuhkaa, oli silti mielenkiintoista käydä toisten kodeissa. Inspiraatiota sai ihan hirveästi! Erään talon pihalla oli aivan ihana keitto- ja kahvitarjoilu. Sää oli täydellinen, tunnelma ihanan kotoisa ja taustalla soi rauhallinen tunnelmaan sopiva musiikki.
Mitä taas tulee antiikkimarkkinoihin, palasimme kotiin auto pursuten vanhaa tavaraa. Siis oikeasti odotin että kaikki parhaat on viety päältä jo aamulla ja kaikki on ylihintaista, mutta luulin täysin väärin! Antiikkimyyntiä oli joka puolella Loviisaa ja hinnat olivat kohdallaan. Itse ostin mm. yllä olevan jätti-ison korin parilla kympillä ja ison vanhan matkalaukun vitosella. Molemmat löysimme myös vanhat arkut, ystävä löysi vanhan lettupannun jne. Ainoa miinus oli, ettei ehditty millään käydä läpi kaikkia taloja ja paikkoja, niin ja auto oli liian pieni, ens kerralla täytyy ottaa mukaan pakettiauto, heh!
Suosittelen kyllä tapahtumaa kaikille vanhojen talojen ja antiikin ystäville. Nostan myös hattua heille jotka viitsivät kotiinsa päästää tuhansia ihmisiä!

Mies se jaksoi vielä lomansa viime metreillä rutistaa ja laittoi urakalla kuistien koristeosia paikalleen. Saimme eilen ihan yllättäen apujoukkojakin, joten eilinen meni kivasti auringonpaisteessa rempaten. Miehet sahasi ja nakutti osia paikalleen ja me naiset maalasimme perässä. 

 Nyt on ensimmäisen ja viimeisen kuistin oikeastaan kaikki sisäpuolen listat paikallaan ja maalattu, pystytolpat tarvitsee vielä osittain maalia ja kuistien kiinteät penkit odottavat vielä kuivumista ja kiinnitystä.

Viimeiseen kuistiin miehet taiteilivat tuota sahalaitaista kuviota, ei kuulemma mikään ihan helppo homma! Niissä siis menee vielä jonkinaikaa ennenkuin ovat kaikki paikallaan. Silti tässä alkaa jo näkemään että miten ihanat näistä tulee!

Loppuun vielä kerron yhdestä haaveesta joka olisi tarkoitus toteuttaa ensi kesänä. Olemme jo oikeastaan tänne muutosta lähtien suunnitelleet tänne kesäkanalaa. Vielä olemme vääntäneet kättä että mihin se tulee ja koska ehdimme sen tehdä. Lopulta päätimme että hankimme/teemme kanoille ihan oman leikkimökin kokoisen kopin pihalle ja siihen verkkoaidasta iso ulkoilutila. Pihalle tulisi alkuun ainakin kolme kanaa ja kukko. (Hihii, niin hauskaa, mua hymyilyttää aina kun ajattelen tätä!)
Nyt alkuun kyselisin lähiseudun ihmisiltä, onko jollakin pihalla seisomassa turhan panttina leikkimökki/pihavaja tms tähän tarkoitukseen sopiva rakennus, jonka saisi tulla noutamaan edullisesti?

Entä kiinnostaisiko teitä kuulla lisää tämän projektin etenemisestä sekä kanojen hoidosta, onko teillä samanmoisia kesäkana-haaveita?

Eli jos ensi kesänä Korson asemalla aamujunaa odottaessasi kuulet kukon kiekunan, ei, et ole seonnut vaan se on täyttä totta, meiltä se kuuluu.

-Henna-