Vuosi 2016 syksy

Eilen kävin läpi meidän vuoden 2016 kevään, ja nyt sitten jatketaan syksystä.

Heinäkuu:

heinakuu-kuvina

Heinäkuu oli tosi kiireinen ja jännittävä kuukausi. Hain y-tunnuksen, tein verkkokauppaa, tilasin tuotteita kauppaani jne. Kaikki oli jotenkin räpiköintiä ja ihmettelyä että mites tämä homma tehdään. Heinäkuun puolivälissä mun oma puoti oli auki. Räpiköiden ja pienesti aloitin, mutta pikkuhiljaa alkoi sujumaan.

Kiirettä ei myöskään auttanut se, että aulan remonttikin piti saada valmiiksi ennen avajaisia.

Heinäkuussa tehtiin myös ystävän kanssa ihana viikonloppureissu Fiskarsin antiikkipäiville. Kaiken kiireen keskellä pieni irtiotto teki niin hyvää!

Heinäkuussa Nestori siirtyi omaan huoneeseen nukkumaan. Meillä oli hääpäivä Samin kanssa, joka vietettiin Porvoossa kahdestaan.

Elokuu:

elokuu-kuvina

Elokuussa oltiin vuorostaan ystävän kanssa Lowiisan vanhat talot-tapahtumassa. Sieläkin oltiin yksi yö, jotta ehdittiin kunnolla kiertää kaikkia taloja.

Mies oli kesälomalla elokuun, mutta mulla taisi pääosin elokuu mennä hyvinkin työpainotteisesti.

Elokuussa aloin säännöllisesti pitämään kauppaani auki, ja viikkoon tuli sitä myöten vähän uutta rytmiä. Pidimme myös ison puodin avoimet ovet-tapahtuman. Pihalla oli pop up-kahvila ja muitakin myyjiä. Tapahtuma oli kyllä menestys, ja sääkin suosi sateiden jälkeen!

Elokuussa pidettiin siskon 20-vuotis synttärit kavereilleen meillä.

Elokuu oli ihan hyvä, mutta päättyi kauhealla tavalla. Mun isäpuoli nukkui pois viimeinen päivä.

Syyskuu:

syyskuu-kuvina

Syyskuussa koitettiin toipua isäpuolen kuolemasta, mutta rehellisesti olo oli aika synkkä. Lasten ja arjen avulla jaksettiin. Hautajaiset pidettiin ja tuettiin perheen kanssa toinen toisiamme.

Syyskuussa alkoi taas kotona palelu mutta kynttilöitä pääsi taas polttamaan. Syyskuusta asti olenkin polttanut kynttilöitä tänä vuonna erityisen paljon. Jotenkin ne kynttilät on tuonut tietynlaista turvaa kaikkeen suruun.

Syyskuussa tehtiin Mikin huoneeseen suursiivous ja huonekalut vaihtoivat paikkaa.

Syyskuussa oltiin myös Habitare-messuilla ja niitä tuli blogissa fiilisteltyä.

Lokakuu:

lokakuu-kuvina

Lokakuussa mietiskelin blogissa erityisherkkyyttä, ja olenkin tuon jälkeen paljon tutkinut aihetta. Toki herkkyyttä on tullut iän myötä lisää, mutta on ollut hienoa oivaltaa itseään ja tunteitaan jo lapsuudesta asti. Postaus herätti myös paljon ajatuksia ja kommentteja teissä.

Lokakuussa Nestori täytti 2-vuotta ja Nestorin kakku-kuva onkin ollut yksi mun vuoden suosituin kuva Instagramissa.

Olohuone taas muuttui, kun ostin sinne uuden nojatuolin ja sain mummilta pienen lipaston. Olohuoneen ilme onkin ollut nyt lempparini tähän asti. TOSIN sinne on taas pian tulossa muutosta, kunhan vain saan aikaiseksi. Työhuoneen vierassohva pitäisi siirtää olohuoneeseen…

Lokakuun lopussa vietimme myös pienesti halloweenia.

Marraskuu:

marraskuu-kuvina

Marraskuussa saatiin makkariin kauan odotettu uusi sänky. Ollaan kyllä tykätty, siinä on paljon mukavampaa lukea kuin vanhassa sängyssä oli, kun saatiin vihdoin selkänoja.

Marraskuussa aloin myös laittamaan jo joulua kotiin. Aloitan aina ajoissa, ja poistan kaiken heti joulun pyhien jälkeen.

Marraskuussa tein ahkerasti töitä, ja puodilla alkoi joulumyynti vilkastua. Aloitimme myös Samin kanssa pienen remppaprojektin kun aloimme kunnostaa väliovea aulaan. Tosin nyt ovi ei ole edennyt viikkoihin, mutta eiköhän tuo pian taas etene.

Marraskuun loppu kääntyi vuoden synkimmäksi ajaksi. Kun vielä ei ollut toipunut edellisistäkään hautajaisista, niin taas tapahtui… Rakas pappani menehtyi äkillisesti… Olen ollut ihan romuna, ja toipuminen jatkuu edelleen…

Joulukuu:

joulukuu-kuvina

Joulukuussa valmistauduttiin tietty jouluun.

Puodissa oli kiireitä tilausten ja jouluostosten kanssa. Pidimme myös Joulutapahtuman puodilla joulukuun alussa. Sekin tapahtuma oli menestys, ja ihana päivä. Vaikka kuinka koitin joulua fiilistellä, niin kyllähän tuo oli erityisen synkkä joulukuu. Tavallaan olen helpottunut että joulu on ohi ja voi miettiä muuta.

Joulukuu on kuitenkin lasten kuukausi, ja silloin tuli lasten kanssa kaikkea touhuttua. Pipareita, joulutapahtumissa käyntiä ja joulukalenterin luukkujen availua. Jollain ihme voimilla jaksoin pojille tehdä joulukalenterinkin.

Joulukuussa tuli melko vähän kirjoiteltua, vaikka toivoinkin etukäteen että ehtisin paljon fiilistellä joulua. Nyt kuitenkin näin. Pääasia että itse joulu oli oikein mukava ja selvittiin ilman sairastelua, vaikka tauteja on ollut nyt paljon liikkeellä.

Onneksi joulukuun kuitenkin kruunasi pieni neiti Minni. Kissanpentu saapui meille toissapäivänä, ja ollaan aivan rakastuneita tuohon pieneen olioon! Rohkea tyttö joka on kiintynyt erityisesti Mikiin. Nukkuivat ekat yöt sylikkäin ja Miki on aivan myyty.

Tällainen oli meidän vuosi. Paljon ikäviä asioita, mutta myös paljon hyvää. Olen silti helpottunut että uusi vuosi alkaa ja uudet kuviot monessa mielessä. Minnistäkin kerron varmasti pian lisää, ja siitä miten täällä on kotiutuminen alkanut.

Niistä sitten lisää myöhemmin.

-Henna-

 

 

 

 

 

 

 

Mietteitä joulun lähestymisestä

Täytyy sanoa että on vähän ristiriitaiset fiilikset siitä, että kohta on joulu. Nimittäin sillälailla ristiriitaiset, että toisaalta ei tajua että se on jo kohta. Äidin kanssa juteltiin just joulun aikatauluista. Tuntui että me puhuttaisiin jostain tosi kaukaisesta asiasta, mutta sehän onkin jo parin päivän päästä! Toisaalta taas tällain puotitätinä alkaa jo vähän joululaulut sun muut tulla korvista. Lisäksi ajatukset alkavat väkisinkin mm. tuotetilausten suhteen olla keväässä.

Olen siis huomannut tässä pikkuhiljaa että puodinpitäjänä saa todellakin olla ajatuksissaan aikaansa reippaasti edellä. Mikä on toisaalta mulle vähän vaikeaa, koska haluan vaan fiilistellä just tätä hetkeä. Vaikka ei sillä, kyllä mä jo odotan sitä hetkeä kun joulun ruokaostokset on tehty, kotona tehty viimeiset siivoukset ja voi nostaa vaan jalat ylös ja nautiskella joulun tunnelmasta ja herkuista.

Mulla oli tänään ihan hyvä päivä. Käytiin Helsingissä tekemässä viime hetken joululahjaostokset, Tuomaan markkinoilla ja kahvilla Cafe Kappelissa. Sää ei ollut kovin jouluinen, mutta sitä on jo niin tottunut siihen että se ei sitä välttämättä aina ole. Onneksi ei vettä sentään satanut. Täytyy myös sanoa että kyllä sielä Tuomaan markkinoilla väkisinkin ajatukset siirtyi maailmalle ja Berliinin joulumarkkinoiden kamaliin tapahtumiin… En varmaan ole ainoa joka alkaa jo todenteolla ahdistua näistä alati lisääntyvistä kamalista uutisista… Jollain ihmeen keinolla, on silti vaan koitettava löytää se positiivisuus ja joulun taika.

Mun mielestä on myös tärkeää muistaa vähäosaisia. Kun itsellä on asiat pääasiassa ihan hyvin, niin kaikilla ei sitä ole. Näin juuri järkyttävän videon Alepposta. Pienestä lapsesta joka pelastui raunioista eikä kyennyt edes itkemään. Jolta oli juuri koko perhe, äitiä lukuunottamatta kuollut. Ahdistuin ja itkin ja laitoin lahjoituksen Pelastakaa lapset ry:lle. Paljoa en pysty laittamaan mutta jotain. Tuon jälkeen rutistin Nestoria, joka on samanikäinen kuin videon lapsi, mutta joka iloisesti leikki autoillaan olohuoneessa.

Tällä en todellakaan halua kiillottaa kruunuani, vaan muistuttaa että lahjoitus on todella helppo tehdä ja pienikin summa on iso apu. Itse lahjoitin täällä. Jotenkin edes hitusen helpompaa nauttia omasta joulusta kun tekee edes jotain toisten avuksi myös. Onneksi jouluna tuntuu olevankin nykyään todella paljon ihmiset tekemässä lahjoituksia, osallistumassa joulupuu-keräyksiin jne. Ihanaa lukea somesta miten vähävaraisille lapsille on kerätty lahjapaketteja tai jotkut perheet ovat saaneet ruokalahjoituksen ja siten mahdollisuuden joulunviettoon. Sekin on sitä joulun taikaa.

Päivän kuvina on tämän vuoden kuusi jonka haimme perjantaina. Tällä kertaa se on just sopivan kokoinen, ihanan tuuhea ja hyvänpituinen. Voi mikä tuoksu siitä tuleekaan!

Varmuuden vuoksi toivotan jo nyt ihanaa joulua, jos en ehdi tänne blogiin sitä ennen enää palata.

Ihanaa, rauhallista ja herkkujen täyteistä joulua!

-Henna-

Joululakanat

Meillä joululakanat on yksi tärkeä perinne. On niin mukavaa pujahtaa joulunpunaisiin lakanoihin, jotka on aina kuin uusia koska niitä ei muulloin käytetä.

Kaikki alkoi Mikin lakanoista muutama vuosi sitten. Löysin H&M Homesta silloin ihanat punaiset lakanat suht edullisesti. Sitten tietty halusin meillekin omat. Raidalliset lakanat löytyi edullisesti Ikeasta silloin. Ikean lakanat ei ole kovinkaan laadukkaat, mutta koska niitä käytetään vain muutama viikko vuodessa, niin kyllä ne sen kestää. Yleensä kun tykkään lakanoissa panostaa laatuun ja mukavuuteen, mutta tässä tapauksessa tehtiin poikkeus. 

Nestorille halusin jo vuosi sitten joululakanat, mutta ne jäi ostamatta. Ihan hyvä, koska silloin oli vielä vauvatäkki käytössä, ja nyt pussilakanat olisi jo pienet. Tänä vuonna halusin ehdottomasti meidän nuorimmallekin joululakanat, koska meidän 2-vuotias on just niin parhaassa jouluiässä. Katsoin ensin H&M homesta, mutta en tykännyt heidän tämän vuoden joululakanoista. Eikä heillä ole kuin isoa lakanakokoa. Minä kun etsin taaperokokoisia lakanoita.

Googlettelun jälkeen totesin että vaihtoehdot jää aika vähäiseksi. Kovasti olen haaveillut Marimekon raidallisista lakanoista, mutta niissäkään ei ole taaperokokoa. Onneksi Finlayson pelasti, ja löysin kuvan muumi-joululakanat.

Itse en juurikaan välitä muumituotteista yleensä, itseasiassa kierrän ne kaukaa. Näissä oli kuitenkin tosi hyvä vahvan punainen väri, ja kuvio ei ole niin muumimainen että minua haittaisi. Plus että Nestorihan tykkää muumeista, joten nehän me sitten otettiin. 

Tykkään kyllä, väri sopii hyvin Nestorin huoneeseen. Nyt lakanat ovatkin jo pesussa, ja odottavat jouluaaton aattoa. Sitten päästään kaikki pujahtamaan puhtaisiin lakanoihin odottamaan jouluaattoa.

Millään ei pysty käsittämään että joulu on jo ensi viikolla. Onhan tässä onneksi muutamaan joulutapahtumaan jo ehtinyt, mutta jälleen paljon jäänyt tekemättäkin. Paketoida olen sentään saanut ihan kiitettävästi. Omien läheisten lahjat on kyllä vielä paketoimatta ja itseasiassa suurinosa vielä kaupassa. Puodilla olen kuitenkin saanut pakata joka päivä paketteja. Tuntuu vain posti olevan paikoitellen niin tukossa, että toivotaan että kaikki saavat omat tilauksensa tänä vuonna ajoissa!

Huomenna meillä on illalla Mikin koulun joulutapahtuma, ja ajattelin että perjantaina haetaan kuusi. Lauantaina päästään Samin kanssa kahdestaan tekemään jouluostokset. Eiköhän niistä saa kivasti joulufiilistä koko perheelle.

-Henna-