Värivalintoja ja Habitare-lippujen arvonta

Kävin tänään Helsingin Nougatissa hakemassa niitä ruukkuja, joiden ostoa viime postauksessa suunnittelin. Ostin pari harmaata saviruukkua keittiöön, mutta ne ovat vielä ilman yrttejä toimettomana. Lisäksi sain onneksi tämän ihanan vihreän ruukun, joka sattui olemaan vielä viimeinen kappale. Rakastan tuota vihreää! Tämä paikka ja kasvi eivät tosin anna sille täysin oikeutta. Täytyy hankkia siihen jokin pitkävartinen kasvi. Toistaiseksi kuitenkin näin.

Näin syksyn tullen rakastan taas tummanvihreää ja tummaa luumua kodin sisustuksessa. Toisaalta vähän houkuttaisi myös tämän syksyn trendiväri sinapinkeltainen ja jopa tummanruskea. Sellainen oikein tummanruskea vaikka samettityynyissä. Vielä en ole vaihtanut syystekstiilejä kotiin, saa nähdä mihin sävyihin päädyn.

Väreistä puheenollen, mulla on ”uusi” huonekalu, jonka väriä en osaa päättää. Löysin vihdoin ja viimein meille nimittäin sohvapöydän Fidalta. Sen kiiltävästä tummanruskeasta väristä en vain tykkää yhtään. Aion maalata sen kalkkivärein, koska en jaksa alkaa noita koristeita hiomaan. Värin valinta on vaan tosi vaikea! Sohvapöytä on niin hallitsevassa roolissa ettei mikä tahansa käy. En halua ainakaan valkoista, mutta en ihan mustaakaan. Värin olisi myös hyvä olla sellainen että toimii kivasti kuvausalustana blogi-ja tuotekuville. 

Olen tässä pyöritellyt Tikkurilan ihanan herkullista värikarttaa. Kyselin myös Facebookissa ”värikäs koti”-ryhmässä ideoita väristä. (On muuten ihana ryhmä, olen itse sielä ylläpitäjänä!) He ehdottivat minttua, turkoosia, harmaata, oliivinvihreää, merenvihreää, jopa keltaista. Moni oli napannut värit tuosta mun neon-taulusta. Koska taulut ja tekstiilit vaihtuvat jatkuvasti, ei niiden mukaan kannata kuitenkaan valita. Aion valita jonkin vaalean, pehmeän ja hyvän taustavärin johon sitten helposti sopisi erilaiset tekstiilit kaveriksi. Ilman että hommasta tulee liian sillisalaattia. Tällä hetkellä olen kallistunut vähän merenvihreän tai harmaan puoleen. Kauhean vaikeaa! Auttakaa?

Loppuun vielä, kun väriaiheeseen päästään, niin haluaisitko päästä katsomaan syksyn trendivärit Habitare-messuilta ensi kuussa? Mulla olisi tarjota arvonnassa kaksi lippua Habitareen! Habitare järjestetään 13-17.9 Helsingin messukeskuksessa. Arvonnan voittaja voittaa kaksi lippua, joilla pääsee yhden kerran Habitareen. Samalla lipulla pääsee myös katsastamaan muut samaan aikaan olevat messut, mm. Antiikkimessut.

Arvontaan voit osallistua kommentoimalla tähän postaukseen, tai postauksen linkkiin/kuvaan Facebookissa ja Instagramissa. Arvonta-aikaa on Pe 25.8 klo 18 asti. Onnea!

-Henna-

Remontti-sarja: Aula ennen ja jälkeen

remppa lattia3

Viimeinen sisäremppa-rutistus meillä oli noin vuosi sitten, kun valmistui meidän aula. Juuri sopivasti ennen kuin avasin puodin.

Onneksi valmistui, sillä mä vihasin tuota aulaa! Meillä on usein käynyt vieraita ihmisiä, joista monet saattaa jäädä vain ovelle tuomaan tavaraa tms. On ollut todella noloa ottaa niitä vastaan tähän kamalaan koiran repimään näkyyn… Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut, koska tärkeysjärjestyksessä tuo oli viimeinen huone, joten oli vain kestettävä.

Huonehan oli muutoin ihan suht siisti. Tunkkainen väreiltään kyllä, mutta sotkematon. Kunnes tuli Unto ja koiran yksinolo-ongelmat. Tuo aula oli ainut tila mihin koiran pystyi jättämään yksin, muutoin olisi koira repinyt kaiken. Se myös aulassa näkyi, että koiralla oli vuosia todella paha eroahdistus. Seinät oli revitty aivan puhki, samoin listat ja väliovi. Aulaa ei olisi edes voinut rempata aiemmin, tai kaikki uusi olisi revitty heti rikki.

Nyt koira on suht hyvin vihdoin rauhoittunut, ja oleskelee miehen työhuoneessa.

remppa-sarja aula2 Aula oli ainut tila jossa jouduimme purkamaan vähän lattiaa. Lattiassa oli pieni kynnys keskellä lattiaa, ja ikävät aukot viemäröinnille ym. Joten lattiaa piti keskeltä hiukan nostaa samaan tasoon ja tuo yksi nurkka korjata kokonaan. Tilasimme Helsingin erikoishöyläyksestä teetettynä yhtä paksuja lankkuja, niitä kun ei valmiina saa.

Katto oli myös hiukan ikävän näköinen, joten menimme tuttuun tahtiin: Katon raaputus ja maalaus, seinille tapetit ja puolipaneelit, muuriseinien maalaus ja lattian muovimaton poisto,  kunnostus, hiominen ja maalaus. Tällä kertaa maalasin lattiaan myös ruutukuvion, mikä oli oikeasti yllättävän nopeaa ja kivaa puuhaa!

Isoin työ ruudukon maalaamisessa oli ruutujen laskeminen. Varsinkin kun huone ei ole neliö, joten jouduin hiukan kikkailemaan. Vietin illan lattialla laskien, ja pari-kolme iltaa maalaten. Ensin pari kerrosta pohjaväriä ja sitten reunat ja ruudukko.

Paneeleihin kokeilin ensimmäistä kertaa kalkkimaalia, ja tykkään tosi paljon. Tekisi mieli maalata kaikki talon paneelit tuolla kauniin himmeällä maalilla. Varsinkin kun se oli kaikista nopein ja helpoin maali maalata.

Nyt aula on kotimme kruunu, käyntikortti ja suuri ihailun kohde. Olen niin ylpeä siitä!

Tapetti: William Morris: Golden lily

Lattia: Uulan puulattiamaali, puolihimmeä

Paneelit: Annie Sloan wallpaint

-Henna-

 

Suloinen eteinen

Remontti-sarja vetelee viimeisiään, ja pikkueteinen tulee puuttumaan esittelyistä. Sen sijaan ajattelin pitkästä aikaa laittaa eteisestä kuvia ihan näin muuten vaan.

Meidän eteinen kun valmistui ihan ohimennen jossain vaiheessa remonttia. Hirvitti sellainen ankea ja ruma sisäänkäynti, joten oli pakko saada edes jotain ihanaa tapettia seinään. Olin myös niin ihastunut tähän siniseen hyasinttiin, että johonkin sitäkin piti saada. Alunperin meinasin laittaa sitä keittiöön, mutta se sitten jäi. Onneksi niin, tässä eteisessä pienessä tilassa se onkin jotenkin kivempi. 

Mä tykkään ihan hirveästi meidän pikkueteisestä. Harmi vaan ettei se saa arvoistansa huomiota. Eteinen kun on sellainen nopea ohikulkutila. Itse kun höösäämme lasten, eläinten ja kauppakassien kanssa sisään, siinä ei paljoa tapetteja jää katsomaan. Tai kun vieras ihminen tulee meille, hän ei tullessa huomaa seiniä kun kättelee meidät ensin. Onneksi moni kuitenkin huomaa lähtiessä seinätkin. On nämä tapetit niin kauniit että ansaitsevatkin vähän edes ihailua. 

Meidän pääovesta tullaan siis tähän pieneen eteiseen, ja siitä aulaan. Tästä ovesta kuljemme itse, sekä myös asiakkaani kulkevat kauppaan. Heti ensimmäisenä seinällä on tauluissa vanhoja postikortteja asemalta, sekä ensimmäinen lehtihaastattelumme. Lattialla on edelleen muovimatot ja listat puuttuu. Näin tulee luultavasti olemaan vielä pitkään. Toisaalta tuo muovimatto suojaa hyvin kurakengiltä.

Kengille kaipaisin umpinaista kaappia, sekä lisää säilytystilaa aulan puolelle. Muutoin tykkään tuosta noin. Toisella seinällä on matalalla lasten naulakot ja katossa viirinauha. Tällä hetkellä seinällä on myös opastuksia asiakkaille, kuten ”kengät pois kiitos”. Sekä varoitus ettei kissanpentua päästetä ulos. Lattia on yleensä täynnä Mikin ja kavereiden viskattuja vaatteita ja reppuja.

Tila pysyy kuitenkin  suht siistinä puodin ansiosta, se kun tulee aina imuroitua ja järjestettyä kun puoti aukeaa. Oviakin on ihanaa pitää auki kesäisin. Toki meidän Minnin takia joutuu nyt olemaan varovainen. Tosin kissa-neiti on yleensä hihnassa ulkona silloin kun mekin ollaan.

Nyt Nestorille välipalaa, ja sitten alankin sitä eteistä taas siivoamaan mahdollisia asiakkaita varten.

-Henna-