Lauantaina

Jotenkin mennyt taas päivä ihan ohi. Mä elän niin sumussa nykyään, että päivät vaan suhahtaa ohi. Se johtuu pitkälti siitä, että ensi viikolla on tiedossa niin isoja juttuja, joiden pitäisi helpottaa mun huolia suuresti. Odotan niitä niin paljon, että on vaikea elää tässä hetkessä.
Elämässä henkilökohtaisella puolella, sekä työn saralla, on sellaisia juttuja, että varmaan joskus kuukausien päästä voin taas vain ihmetellä että miten olen tästä selvinnyt. Nämä syyt ollut myös pitkälti syynä mun blogihiljaisuuteen.
Työssäkin olen taas tilanteessa, jolloin tuntuu ettei oikeasti pysty. Itsellä ei taidot riitä, ja kaikki päätökset ja isot ratkaisut on vain yhden tai muutaman ihmisen päätettävissä. Itse ei voi vaikuttaa, voi vaan jännittää mitä ammatti-ihminen sanoo, ja tyytyä tuohon ratkaisuun.
No joo, onhan tää vähän salaperäistä tämä mun teksti, mutta pointti on nyt se, että blogihiljaisuuteen on taas monta isoa syytä.
Toivottavasti jaksatte täällä silti vielä välillä käydä.
Kyllä tämäkin blogi taas jossain vaiheessa herää, kaikkea aikansa.

Tänään käytiin katsomassa veljen uutta koiranpentua. Niin suloinen pikkuinen bostoninterrieri (olihan se bostoninterrieri…?)-neito ettei tosikaan! Pikkuinen roikkui mun miehen parrassa ja nukkui jokaisen sylissä vuorollaan. Ihana pikkuinen, oikein innolla odotan mitä Unto tulee sanomaan siitä pikku neidosta!
Koirakuumetta en sentään saanut, ei kiitos sitä koiravauva-aikaa enää, kun sitä suunnilleen itki että miten näin söpö voi olla näin kamala, haha!

Meidän oma riiviö on viisastunut tuosta ajasta huomattavasti, mutta mä olen niin masentunut kun ollaan menty yksinoloissa taas takapakkia… Unto alkoi olla jo nätisti yksinään, mutta nyt se repii taas seiniä yksinään… Ei naurata, ei sitten yhtään…

Onneksi ensi viikolla mulla on viikonloppu lomaa, ja ajatuksena karata oman perheen kesken mökille. Pääsee Untokin taas sinne vapaana juoksemaan! Ei sitä kotona pysty nollaamaan päätään, joten onneksi mökille pääsee tänä vuonna jo säiden puolesta aikaisin!

Nyt pitkälleen sohvalle!

-Henna-

Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Onneksi sinulla on helpotusta luvassa, voimia sinulle oikein isosti.
    Voi miten kaunista teillä on bongasin monta ihanaa juttua kuvistasi värikkäät tuolit, ja ne eriväriset naulakot keittössä…ja tilkkupeitto, oletko itse virkannut sen..kaunis… ja oikella olevat pikkukuvat herkkuväreissä 🙂
    Nauti ajastasi mökillä, kun sinne menette..aurinkoisia ajatuksia päiviisi 🙂

    • 1.1

      sanoo

      Joo onneksi sitä pystyy välillä järjestämään vähän nollauspäiviä, ne nollauspäivät on tosin tänä vuonna ollut aika vähissä, ja se kyllä tuntuu pääkopassa…
      Kiitos paljon kauniista sanoista! Joo olen virkannut sen itse, mä aina välillä innostun noita värikkäitä peittoja tekemään. Uusin keskeneräinen tekele on tuossa viimeisessä kuvassa laatikossa.:)

  2. 2

    sanoo

    Toivotan kovasti sinulle Henna voimia! Nostan hattua kaltaisillesi ihmisille, jotka jaksavat tehdä työtä, joka valtaa pakostakin koko elämän. <3

    Kyllä täällä jaksetaan odotella yhtä värikkäimmistä ja ihanimmista blogeista ever eli lepäile rauhassa, blogistania odottaa kyllä 🙂

  3. 3

    sanoo

    Toivottavasti ensi viikolla asioita selviää ja jaksat sitten taas paremmin. Minullakin on nyt iso muutosvaihe elämässäni ja välillä tuntuu etten vaan jaksa, hermot pettävät tän odottamisen ja miettimisen kanssa.

    Hei ja sähän olet blogannut monta kertaa tälläkin viikolla, ei sun tartte mitään blogihiljaisuutta anteeksi pyydellä.
    Kotinne on kyllä ihan mahdottoman kaunis!

    Tsemppiä!

    • 3.1

      sanoo

      Kiitos Heli! Onneksi ensi viikolla on myös kässäkerho piristämässä! Tiedän niin ton "ei jaksa"-tunteen. Oonkin ottanut viime kuukausina ja viikkoina sen ajatuksen, että päivä kerrallaan eletään.
      Asioilla on myös tapana järjestyä!

      No niin olen, mutta mielenkiinto blogia kohtaan on tänä keväänä ollut tosi pieni. Tai no, haluaisin kirjoittaa mutta ajatukset on niin muualla ja väsymys ollut kova.
      Kiitos samoin, sulle myös tsemppiä!

  4. 5

    Anonyymi sanoo

    Hmm it seems like your website ate my first comment (it was
    super long) so I guess I'll just sum it up what I wrote and say, I'm thoroughly enjoying your blog.

    I too am an aspiring blog writer but I'm still new to the whole thing.
    Do you have any recommendations for beginner blog writers?

    I'd certainly appreciate it.

    Visit my web blog: singapore loan

    • 5.1

      sanoo

      Thank you!
      Well, I don´t know…. Maybe couple most important thinks are big pictures and writing with your heart.
      I mean, don´t think too much what you write and how many people is reading it.
      Good luck with your blog!

  5. 10

    sanoo

    Tsemppiä teille. Juuri tuossa lehtileikkeitä selaillessa tuli vastaan se teistä tehty juttu.
    Mulla ei varmaan henkinen puoli kestäisi. Onneksi sulla on puoliso jakamassa taakkaa.
    Kuvasi toivat taas valoa päivään!

  6. 11

    Anonyymi sanoo

    Heippa! Löysin tämän blogin vähän aikaa sitten, enkä ole ennen kommentoinut. Teillä on kyllä ihana koti! 🙂 Niin paljon kauniita värejä ja kivoja yksityiskohtia! Kaikissa blogeissa tuntuu olevan aina samat lamput, matot jne ja aina vaan valkoista ja mustaa. On aina ihanaa, kun näkee rohkeaa värien käyttöä. Ja on ihanaa, kun vanha talo remontoidaan vanhaa kunnioittaen. Eräät tuttuni ostivat rintamamiestalon, jonka remontoivat niin, että se näyttää nyt sisältä siltä, kuin se olisi rakennettu tänä vuonna. Itseäni tällainen ainakin surettaa. Meidän koiralla oli pentuna vaikeuksia yksinolossa ja siihen ovat auttaneet seuraavat asiat (en tiedä, joko olette kokeilleet näitä): jätän radion päälle, koira saa olla yksinään vain kahdessa huoneessa (muut ovet kiinni), poislähtiessä ja kotiintullessa koiraan ei kiinnitetä mitään huomiota noin varttiin, koira on todella perso ruualle joten aloin jättää sille ruuan kuppiin lähtiessäni, että poislähteminen yhdistyisi ruoan saamiseen, jätän koiralle jonkin aktivointilelun (esim. pakastettu kong, jossa on ruokaa) ja ei kannata tehdä niin, että kun koira on käytetty ulkona, se jätetään heti yksin. Kannattaa olla sen jälkeen vähän aikaa kotona ja olla huomioimatta koiraa. Olen jatkanut näitä asioita vielä, vaikka koira jo osaakin olla yksin. Toivottavasti tilanne helpottuisi teillä pian! Ja tietysti yksinoloa pitäisi harjoitella paljon, itsekseenhän se ei välttämättä helpotu (riippuu, mistä syystä yksinolo on vaikeaa).

  7. 12

    sanoo

    Olenkin ollut aistivinani, että siellä on nyt jotain ilmassa… Epävarmuuden kanssa eläminen on hirmu kuluttavaa, joten toivotaan, että teillä siellä asioihin tulee selvyys ja väsymys menee hus pois. Täällä ollaan, joten ota ihan rauhassa. 🙂

  8. 13

    sanoo

    Tsemppiä sinne! Toivottavasti asiat setviytyy 🙂 Täällä on kanssa tiedossa tulevana viikonloppuna irtiotto arjesta: siskon luokse viikonlopuksi ja mies jää pojan kanssa kotiin, pääsee vähän hengähtämään,kun meinaa seinät kaatua välillä päälle…

    Ja ihania kuvia taas kerran!

Vastaa käyttäjälle Nalle Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *