Elämää 2,5-vuotiaan naperon kanssa

Huomioita tästä päivästä:

Siivoan eteisen kengät, vien pieneksi jääneet aulaan kasaan, harvoin käytetyt kaappiin ja järjestän loput takaisin eteisen hyllyyn. Työn tehtyäni siirryn muihin hommiin. Menee hetki, niin 2,5-vuotias napero on rivittänyt kaikki juuri siivoamani eteisen kengät aulaan, pieneksi menneiden viereen.

Siivoan keittiön. Tämän jälkeen sama napero kaivaa kineettisen hiekan esiin, ja pian on koko keittiö hiekassa. Sotkun napero kruunaa rullaamalla hiekkojen päältä autolla ja renkaiden mukana kulkee hiekkaa myös muualle asuntoon.

Teen aamupalaa. Napero nappaa kaakaojuomapurkin jääkaapista ja asettaa skeittilaudan päälle. Pian kaakaot kaatuu pitkin lattiaa.

Lähden viemään koiraa lyhyelle lenkille, napero lähtee potkupyörällä mukaan. Alkumatkan Napero menee lujaa, mutta puolivälissä iskee ”väsymys”. Napero iskee jarrut pohjaan, ei kuulemma jaksa enää liikahtaakaan ja haluaa että äiti kantaa. Äidin pitäisi siis kantaa napero, pyörä ja taluttaa samalla koira. Loppumatka menee puolen tunnin itkupotkuraivarikohtauksella, koska äiti ei saa kaikkea kannettua, ja lopulta maanittelulla kotiin. Vartin lenkki oli jälleen muuttunut tunnin lenkiksi. Kun päästään pihalle, tämä juuri väsymystään itkenyt napero hyppää trampoliinille. Siitä potkuautolle, kaivamaan kuoppaa, hiekkalaatikolle… Ei kuitenkaaan missään nimessä sisälle johon piti mennä.

Napero pitäisi rasvata kunnolla voiteilla ja pukea. Parin minuutin pukemisesta tulee kuitenkin juoksukilpailu, koska napero juoksee AINA pakoon. JOKAISEN vaatekappaleen jälkeen.

Petaan sängyn. Jostain juoksee salamana jälleen napero, ja kiipeää juuri pedatulle sängylle hyppimään. AINA.

Pesen hampaita vessassa. Napero änkeää mukaan pieneen vessaan, kyselee ”mitä teet??”ja sammuttaa vessan valot. Aikamme renkutamme valoja edestakaisin, kunnes suu vaahdossa heitän naperon vessasta ulos ja lukitsen oven. Pesen hampaat supernopeaa ennen kuin napero keksii muuta hullua.

Petaan naperon sängyn ja yritän ottaa blogiin kuvia huoneesta. Napero hyppää sängylle, siitä tuolille ja pölisee ”mitä teet??” kun yritän kuvata.

Ennen tätä tekstiä laitan naperon sänkyyn rauhoittumaan padia katsomaan. Sänky ei kelpaa, napero siirtyy keittiön sohvalle. Aloitan tekstin. Kuuluu pieni kopsahdus, pomppaan ylös. Napero on tipauttanut sohvalle nukkuneen kissan alas. Jatkan tauon jälkeen tekstiä. Naperon isoveli tulee koulusta ja napero pomppaa ylös. Tauon jälkeen jatkan tekstiä. Napero raahaa painavaa kineettisen hiekan laatikkoa, laatikkoa joka melkein aukeaa ja leviää ihan just. Pomppaan pystyyn ja riivin laatikon irti huutavalta lapselta. Jatkan kirjoitusta. Isoveli ja kaveri lähtevät ulos. Napero juokseen perään, ja jättää oven auki. Juoksen sulkemaan oven ennen kuin kissa TAAS karkaa…

Olen lopettamassa tekstiä, kun trampalta kuuluu huuto: ”Neppa haisee!”…..

 

Tässä otteita tästä päivästä, ja kello on nyt 14.00. Jos mä ihmettelen miksen saa mitään aikaiseksi, voin aina lukea tämän tekstin ja muistan miksi.

 

-Henna-

Ps. Juu otin nämä kuvat ilman naperoa, vaikka sängyllä hyppivä napero olisi toki sopinut teemaan.

 

Neon-värejä ja askarteluja

Tiedättekö, mä olen yrittänyt koko viime viikon kirjoittaa tätä postausta! Aina kun aloitin, tuli joku keskeytys ja juttu jäi kesken. Loppuviikko menikin sitten puodin tapahtumaa järjestäessä, koulujen alussa ym ja hups, viikko meni jo. Tuli siis ihan vahingossa pidempi tauko blogiin. Kaikki on siis hyvin, en hävinnyt siksi että jotain olisi sattunut. Nyt kuitenkin asiaan.

Alkuun kiitos kaikille viime kerran postaukseen kommentoineille! Ihanaa kun sai näin paljon vertaistukea, kiitos! Me päästiin jo ihan hyvin uuden ruokavalion kanssa alkuun, kun koko allergiajuttu heittikin häränpyllyä. Oltiin viime viikon lopulla Nestorin kanssa allergia-ja ihosairaalassa. Sielä saatiin kuulla ettei Nestori nähtävästi olekaan allerginen, millekään. Nimittäin ruoka-aine allergia ei nähtävästi ole aiheuttanut ihottumaa. Sen sijaan Nestorin paha ihottuma on herkistänyt näille ruoka-aineille. Mä en ihan tarkkaan ymmärtänyt tätä, mutta toistaiseksi saatiin neljä ruoka-ainetta takaisin ruokavalioon. Maito ja muna ovat edelleen hetken poissa, mutta nekin saadaan pikkuhiljaa luultavasti takaisin.

Tämän sairaalareissun jälkeen Nestorin iho on jo melkein terve. Kun menimme torstaina sairaalaan, ihossa ei ollut oikeastaan yhtään kohtaa joka olisi terve. Tänään iho on taas vaalea ja siisti, hiukan kuiva vain. Muutos on uskomaton. Saimme kortisonikuurin, mutta tällä kertaa kunnon ohjeen voiteen levitykseen. Se on tehonnut! Nyt vaan jännätään mitä tapahtuu kun kortisoni jää tauolle… Kaikesta tästä jää kuitenkin mieleen se, että mitä kaikkea kannattaa suuhunsa pistää. Vaikkei Neppa olisikaan suoranaisesti allerginen, maito tai vehnä ei ehkä kuitenkaan tee iholle hyvää. Itsekin kärsin hormonaalisesta aknesta, joten Nestorin vanavedessä olen miettinyt, auttaisiko näiden aineiden pois jättö. En tiedä, nämä on niin vaikeita asioita.

Nyt kuitenkin kivempiin juttuihin. Koska mulle muutti tänne kaveri jonka kanssa askarrella vaikka joka ilta, nyt on tullut sitten kaikkea tehtyäkin. Aloitin jopa maalaamisen akryyliväreillä taas. Tein alkuun hyvin simppelin väripläjäystaulun. En voi kehua että tämä olisi mikään hieno suoritus, mutta kaipasin väriä tauluin, ja aloitin simppelistä. Nykyään saa myös Clas Ohlsonilta neon-värisiä akryylivärejä, niin niitä sitten sotkin tähän vähän mukaan. Lisäksin myös glitteriä, joten nyt säihkyy. Seuraava taulukin on jo tulossa. Haaveilen myös tekeväni ison taulun makkariin, joten jospa sekin tulisi nyt tehtyä. Tosin mulla menee niin kausittain nämä jutut, että helposti voi mennä taas kuukausia ennen kuin tartun pensseliin. Katsotaan nyt. Tänään olen myös ekaa kertaa menossa aikuisopiston kurssille, aiheena betonisia koriste-esineitä. Onpa kivaa!

Viime viikolla alkoi myös koulut, ja tänään Nestorin kerho. Kaipasinkin jo arkea ja edes hetken omaa aikaa. Tuossa yksi päivä Nestori kerrankin nukahti päiväunille sohvalle. Sain tunnin-pari aikaa tehdä töitä ja tajusin miksei mulla ole ollut koko kesänä aikaa omiin juttuihin edes entistä vähääkään. Nestori ei ole nimittäin nukkunut päiväunia koko kesänä! Eipä ihme ettei ole ollut sitä omaa työ- ja siivous ym aikaa juurikaan.

Viikon päästä aion kuitenkin aloittaa laajemmat aukiolo-ajat puotiin. En tiedä miten siitä selviän, mutta yritän. Pikkuhiljaa siirryn tässä täysipäiväisemmäksi yrittäjäksi. Nestori täyttää syksyllä jo kolme, ja ensi vuonna todennäköisesti laitan Nestorin osittain päiväkotiin ja ryhdyn kunnolla yrittäjäksi. Aika jännää, mutta siihen on onneksi vielä aikaa.

-Henna-

 

 

Allerginen lapsi

Mä just totesin blogissakin vähän aikaa sitten, että aion keskittyä nyt syksyn vain töihin ja kodinhoitoon. No eikös tullut kuitenkin taas mutkia matkaan. Nyt kaksi viimeistä päivää olenkin hoitanut sairasta Nestoria ja ravannut lääkärin päivystyksessä ja apteekissa. Nestorille on nimittäin kehittynyt todella paha allerginen ihottuma. Paino sanoilla todella paha.

Kaikki alkoi oikeastaan jo ihan pienenä. Nestoria on aina kehuttu miten pojalla on ihanan punaiset posket. Kesät talvet, ihan aina, posket on kuin punaiset pyöreät omenat. Allergia-ajatusta on kyllä heitetty ilmaan, mutta koska muuta vaivaa ei tuntunut olevan, annettiin olla. Nestorilla on myös ollut atooppinen ihottuma joka talvi, mutta niin oli Mikilläkin pienenä. Ihottuma hoitui rasvaamalla ihoa eikä kehittynyt kovin pahaksi aiemmin. Mikilläkin se on mennyt iän myötä itsestään ohi. Viime talvenkin Nestorin iho oli vain pintakuiva, ei muuta. Paitsi ne söpöt punaiset posket.

Kunnes kevät tuli ja iho alkoikin pikkuhiljaa pahentua. Olin ihan ihmeissäni, yleensä kun ihottumat paranee kesällä. Meni touko-ja kesäkuu, iho huononi asteittain. Heinäkuussa iho lopulta meni todella huonoksi. Aivan karhea iho päästä varpaisiin, punaisia ja isoja turvonneita alueita ja hilseilyä. Kutinaa yötä päivää. Lopulta vihdoin päädyttin lääkäriin muutama viikko sitten. En tiedä miksei jo aiemmin. Se iho välillä lähti vähän parantumaan, ja jotenkin sitä ajatteli että ei lääkäri kuitenkaan mitään pysty tekemään. Silloin lääkäri kuitenkin määräsi antihistamiinia, voiteita reilusti ja verikokeisiin allergiatesteihin. Itse oma-alotteisesti jätettiin maito pois, ja iho hetkeksi paranikin hiukan.

vuosipäivä17 vuosipäivä16Eilen tilanne kuitenkin oli jo se, että Nestorin taipeet märki ja koko poika oli aivan punainen korppu. Nestori tärisi kuin kuumeessa, vaikka me muut hikoiltiin kuumuudesta. Poika halusi vain syliin ja oli ihan väsynyt. Eilen illalla tuli myös vihdoin odotettu puhelu, saimme labrakokeiden tulokset. Nestori on allerginen maidolle, vehnälle, soijalle, munalle, turskalle ja maapähkinälle. Just niille tuotteille joita tavallaan eniten käytetään.

Koko maanantai-ilta meni tunnemyrskyssä. Tuli helpotus että syy löytyi ja pääsemme nyt poikaa hoitamaan. Tuli ahdistus kaikista ruokamuutoksista. Tuli huono omatunto etten hoitanut asiaa aiemmin. Tuli suru Nestorin puolesta kun pojan herkut kielletään, kuten pähkinät, maito ja jäätelö. Miten selitän kaksivuotiaalle ettei niitä saa syödä?

Saimme pojalle uusia voiteita, kortisonivoidetta, antihistamiinia ja antibiootit. Sekä pikaisen lähetteen ihotautilääkärille jossa tutkitaan lisää asiaa. Lääkäri sanoi ettei ole 12 vuoden työuransa aikana nähnyt kuin kerran yhtä pahan ihottuman.

Tällaista puuhaa ja vaivaa meidän perheeseen nyt sitten tähän kohtaan. Kovasti toivon että nämä on allergioita jotka menee iän myötä ohi. Pahimmillaan niitä tulee lisää.

Nyt saa jakaa vinkkejä, ohjeita, mitä vaan, joilla me ja ehkä joku muukin saa apua. Allergiat kun ovat niin yleisiä nykyään. Kyllähän me tähänkin totutaan, kaikkeen ihminen tottuu. Täytyy vaan metsästää uusia reseptejä. Tänään jo syynäsin kaupassa leipien ja jogurttien ainesosaluetteloita. Onneksi nykyään löytyy paljon ruokajuttuja allergisille.

Postauksen kuvat on vanhoja kuvia Nestorista, joissain näkyy hyvin ne Nepan posket. En sentään viitsinyt postausta kuvittaa ihottumakuvilla, se ei olisi kovin kaunis näky…. Nyt kuitenkin kohti parempaa, ja se on iso helpotus!

-Henna-