Aulan remontti valmis osa 2

Lupasin palata vielä tähän meidän aulan remonttiin, ja varsinkin sen ihan erityiseen lattiaan.

Huonehan on hiukan hankalan mallinen, vähän niinkuin kaksiosainen. Talossammehan on ennen ollut viisi vr:n henkilökunnan asuntoa, ja nyt talo on kaksi asuntoa. Nähtävästi tässä aulan keskellä on siis ollut joskus seinä, ja siitä kaksiosaisuus johtuu. Ennen meitä talo oli eläinklinikka, ja silloin aula toimi odotustilana.

Tässä huoneessa oli tähän asti hankalin lattia, jouduimme ensimmäistä kertaa avaamaan lattialautoja. Lattian keskellä oli pieni kynnys jonka peitti lattian päällä olleet vanerilevyt. Vanerilevyt poistettuamme kynnys tuli esiin ja kaikki kompuroi siihen kokoajan. Vaikka kynnystä oli vain 1-2 senttiä. Lisäksi yhdessä nurkassa oli todella surkealaatuista ohutta lattialautaa, ja pari isoa reikää, joten nurkan laudat piti vaihtaa. Muutoin lattia oli ihan hyvässä kunnossa joten emme sitä uusineet kokonaan. Tilasimme Helsingin erikoishöyläyksestä mittojen mukaan paksuja lankkuja ja mies vaihtoi nurkan laudat. Lisäksi hän nosti keskellä lattiaa muutamaa lankkua niin, että kynnys saatiin poistettua. Nyt lattia on keskellä aavistuksen vino mutta se ei meitä haittaa. (Paitsi että naulakko seisoo vinossa.)

Kun lattia oli vihdoin korjattu, oli aika poistaa vanhat maalit lankuista, tasoittaa ja hioa lattia. Poistin vanhat maalit hetkessä Speedheater-kuumentimella. Kallis vehje, mutta on ollut koko rahan arvoinen meidän remontissa. Sami teki suht kevyen ja nopean hionnan, lattia sai jäädä vähän rouheaksi. Vähän jännitin miten nurkan uusi tasainen lattia katoaa tuohon vanhaan ja rouheaan. Yläkuvassa sinisen tuolin alla näkyy tuo rajakohta uuteen ja vanhaan lattiaan. Lopulta, tuo kaikki epätasaisuus toi vain luonnetta lattiaan. Tasaisen sileä lattia ei olisi yhtään näin hieno.

Lattian maaliksi päätyi taas Uulan puulattiamaali. Olen kokeillut kolmea eri maalia lattioihin ja Uula on meidän mielestä paras. Helpointa saada käsiin, sopivan matta ja kulumat ei näytä siinä pahalta. Meillä kun lasten ja eläinten kanssa ne lattiat todellakin kuluu. Pohjaväriksi valitsin keittiössä ja Nestorin huoneessa olevaa sävyä kaakao. Maalasin sillä lattian kaksi kertaa. Reunat ja ruudukko on maalattu sävyllä vadelma. (Luonnossa hiukan vaaleampi ja pehmeämpi kuin kuvassa.)

Ensin mun oli tarkoitus tosi tarkkaan laskea ruudukoiden koot, jotta ne saa kokonaisina lattiaan. Nooh, työ vei mukanaan. Tein ensin reunat. Valitsin leveydeksi kolme lautaa, lautoja pitkin maalasin vapaalla kädellä ns vaakasuunnassa, pystysuunnat mittasin lautojen levyisiksi ja teippasin. Teipit otin heti maalauksen jälkeen pois jotta maali ei repeile kuivuttuaan teipin mukana.

Sitten alkoi ruutujen koon pähkäily. Ensin piti tehdä kolmen laudan levyiset ruudut. Tein paperista testiruudun ja totesin sen olevan ihan liian pieni. Tein uuden paperiruudun neljän laudan levyiseksi. Se oli täydellinen. Testailin ja mittailin, totesin että en mitenkään tämän malliseen lattiaan saa täysiä ruutuja. Päätin että sisääntulon edustan ruudut pitää olla kokonaisia, muilla ei niin väliä. (Eli tuo lipaston edusta). Jätin hiukan rakoa reunoihin ja sain ruudut sopivasti tilaan. Loppuosaan päätin jättää kaakaon välisen reunuksen niin kuin yläkuvassa näkyy. Se oli tosi hyvä ratkaisu, jos ruudut olisi menneet reunaan asti, olisi lattia ollut tukkoinen.

Niin minä etenin ruutu kerrallaan, työ vei täysin mennessään. Teippasin muutaman ruudun, maalasin, poistin teipit. Taas uudet ruudut jne kunnes illalla 23 aikoihin olin valmis. Muutama tunti siinä meni. Tarkoitus oli maalata uusi kerros vähän pahimpia kohtia paikkaillen, mutta se jäi. Yksi kerros riitti. Hiukan maali kuultaa joistain kohtaa läpi mutta se ei haittaa, lattia kuluu kuitenkin. Pohjaväriä on kuitenkin se riittävä kaksi kerrosta.

Tuli aika ihana lattia, vaikka itse sanonkin. Lattia joka pysäyttää jokaisen joka astuu ovesta sisään. Olenkin sanonut että ihmiset tulee sisään aina maahan katsoen. Lattia huomataan tuolloin heti. Tapetit nähdään vasta lähtiessä. Syynä saattaa olla sekin että meillä on liikaa katseltavaa. Monet sanoo että täällä on niin paljon katseltavaa että saa pitkään katsoa ja ihmetellä ennen kuin kaiken näkee. En sitten tiedä onko se hyvä vai huono, riippuu varmaan katsojan mausta.

Olen niin helpottunut, mä olen aina hävennyt tuota rumaa ja keskeneräistä aulaa. Koiran repimät seinät, työkalut levällään jne. Jos joku kävi ovella, hän ei tiennyt mitä kivaa sisällä on, näki vaan kaaoksen. Nyt se on kuitenkin ohi. Nyt voin ottaa kaupan asiakkaatkin ylpeänä vastaan ovella. Toki pari listaa puuttuu ja kaikkea pientä tekemistä vielä riittää mutta se ei haittaa.

Sisustamisesta vielä sen verran, että se on vielä kesken. Niinkuin edelliseen aulapostaukseen kerroin. Sain tänään idean, etsin tuohon lipaston päälle ranskalaisen teatterijulisteen tai vastaavan. Tai sitten siirrän olohuoneen ”chat noir”-julisteen siihen. Pari muutakin taulua vielä seinään, ne puuttuvat listat… Mattoa ei huoneeseen tule, vaikkakin voi olla että talvella siihen joku tarvitaan lämmittämään. Välioven verhot puuttuu, ja toki tila odottaa kruunuksi vanhaa vaatekaappia. Sitten joskus.

Tästä tuli aikas, hmmm, 1800-lukuinen huone, vai miksi tätä kuvaisikaan. Tummempi ja erilainen kuin muut, mutta ihana. Ei ehkä valoisa ja trendikäs mutta ajaton, tavallaan.

Loppuun pari ennen-kuvaa. Ensimmäinen tänä keväältä, toinen vuoden 2012 syksystä. Joo… On se vähän muuttunut.

Unto näyttää jokseenkin häpeilevältä repimänsä seinän edessä… :D

-Henna-

 

Kesämaanantai

Nyt voi sanoa että maanantai meni ihan mukavan leppoisasti. Mitä nyt tylsä kaupankäynti piti hoitaa poikien kanssa mutta muutoin otettiin aika iisisti. Nautittiin helteistä, syötiin uusia suffelikeksejä ja jätskiä, ja porkkanakeittoa. Illalla käytiin vielä pojat uittamassa läheisessä maauimalassa.

Tein mä töitäkin koneella, mutta sekin sujui aika rennosti tuossa ulkotoimistossa eli ylimukavalla sohvalla pötkötellen. 

Töistä puheenollen, mulla oli aika vilkas viikonloppu tilausten suhteen, ja pari asiakasta kävi paikan päälläkin ostoksilla. Tuli hyvä mieli. Siis mitään rahaahan tästä ei saa, ainakaan vielä hetkeen mutta ai että mä tykkään! Kaikesta tekemisestä, pakkailusta, tuotteiden tilailusta mutta eniten hyvästä palautteesta. Kun Korsolaiset kehuu miten ihanaa kun tänne on saatu tällainen kauppa. Tai asiakas ilahtuu kun löytää jotain ihanaa. Kun saan kysellä mitä valikoimiin toivotaan ja voin suunnitella tulevien kausien ja juhlapyhien mukaan mitä otan valikoimiin. Toki myös jännittää, kun tuotteet ostaa varastoon ja pelkää että mitä jos näitä ei kukaan osta ja oon kohta hirveissä veloissa. Riski on kuitenkin otettava ja luotettava itseensä.

Siitä puheenollen, minähän sain superidean, jotta saadaan kauppa kunnolla pyörimään. Nimittäin, su 21.8 klo 12 eteenpäin, mulla on avoimet ovet. Mistä siis puhun? Olen avannut sisustus-ja askartelukaupan Korson aseman puoti. Puoti toimii pääosin nettikauppana mutta joskus pidän ovet auki ja meille kotiin pääsee ostoksille paikan päälle. Tuolloin 21. päivä ensi kuuta pääsee. Eikä siinä vielä kaikki. Meidän pihalle tulee käsityömyyjiä, NOSH-vaatemyyjä, kirppismyyjiä ja kahvila. Nämä nyt ainakin, katsotaan nyt mitä muutakin.

Jos yhtään kiinnostaa tapahtuma, niin suosittelen nyt viimeistään ottamaan seurantaan Facebookissa @korsonasemanpuoti ja sieltä pääset tapahtuman sivuille tykkäämään ja seuraamaan. Lisäksi Puoti löytyy myös instagramissa samalla nimellä. Instagramiin jaan tuotetietojen lisäksi mun askartelujuttuja, esim nyt sieltä näkee millainen mun tämä viikko on Happy planner-kalenterissa.

Tein myös uusia tilauksia kauppaan ja sinne on tulossa paljon lisää teippejä, kynttilöitä eli väreissä, (Tottakai!) lisää tossuja ja huiveja uusissa väreissä sekä hamam-pyyhkeitä. Ihania ihania juttuja! Lapsille alan myös pikku hiljaa keräämään valikoimaa, tulossa mm. penaaleja ja lasten koreja.

Se siitä mainospuheesta. Mä menen vielä pakkaamaan pari tilausta ja sitten voisi jatkaa loppu-illankin rennosti.

-Henna-

Ps. Mulla on ihan ikävä blogia, kun niin harvoin ehtinyt kirjoitella tänne. Jospa syksyllä taas ehtisi paremmin.

Aulan remontti valmis osa 1

*Kaupallinen yhteistyö: Annie Sloan wall paint™ ja Måla & More

Voin sanoa että olen kyllä niin helpottunut kun saan tämän postauksen vihdoin ulos. On kyllä mennyt ihan hävyttömän kauan tähän viimeisen huoneen remonttiin. Hommat aina siirtyi ja siirtyi. Ensin pähkäiltiin miten korjataan vino ja huonokuntoinen lattia. Sitten odotettiin ikuisuus lattian uusia lautoja. Lopulta odotettiin että seinäpaneelia tulisi läheiseen lautakauppaan josta sai lainaan peräkärryä. Sitten se muukin elämä ja kaupan perustaminen tuli vastaan. MUTTA NYT!

Nyt on viimeinen huone talossamme valmis. Viimeinen kahdeksasta, jos vessoja ja pikkueteistä ei lasketa. (Eikä myöskään lasketa kaikkea pikku listan pätkää ym jotka sielä täällä on tekemättä. )

Aulasta tuli kyllä melko näyttävä. Mielestäni kuvat ei anna edes oikeutta tilalle. Aula on todella pimeä koska siihen ei tule suoraa luonnonvaloa mistään. Muut huoneethan meillä kylpee valossa. Aulassa on joka seinällä oviaukko mutta ei ikkunoita.

Remontista kerron nyt vähän kahdessa osassa, ja aloitetaan seinistä.

Seinillä on William Morrisin kaunista vanhanaikaista Golden lily-tapettia. Tapetti on melko erilainen kuin muut tapettimme, mutta tykkään todella paljon. Tapetin ympärille piti rakentaa muu värimaailma, ja se tuntui olevan todella vaikeaa päättää. Olin vielä päättänyt että lattiaan tulee ruudukko, joten värejä olisi monta. Olin myös päättänyt että seiniin ei ainakaan tule vihreää! Eipä…

Muuriseiniin ehdin jo huitaista jotain sammaleen vihreää perusmaalia. Maalia joka rapisee lattialle paloina kun vähänkin koskee. Ollaan oltu tosi tarkkoina maalien suhteen, ja tässä sen näki että syystäkin. Tuo maali oli kiireostos, joka nyt kaduttaa.

Pian tuon virheostoksen jälkeen tutustuin Annie Sloan Wall paint™ maaleihin. Olenkin täällä jo muutaman kerran hehkuttanut Annie Sloanin Chalk paint™-maaleja joista tykkään tosi paljon huonekaluissa. Samin huoneeseen laitoimme myös tätä seinämaalia Duck egg blue-sävyllä. Helsingin Måla & More:ssa kysyin neuvoa värisävyyn ja tämä Versailles-sävy näytti parhaalta tapetin kanssa. Sitä se todellakin on. En halunnut alunperin vihreää, mutta tässä nyt näkyy että tuo oli ainut oikea sitten kuitenkin. Kyllä ne ammattilaiset osaa nämä sävyvalinnat! Kauniin vanhan vihreä, jossa ihanan pehmeä mattapinta. 

Kuvaaminen oli hiukan hankalaa tuossa hämärässä tilassa joten väri ei pääse edes täysin oikeuksiinsa. Lähikuvissa kuitenkin näkee miten pinta on kauniin matta ja tasainen. Yksi kerros maalia riitti, ja vaikka maalin suti vain kiireellä miten sattui, kuivui se nopeasti ja tasaisesti. Ihan paras maali perheessä jossa on lapsia ja eläimiä ja toivoo että maali kuivuu nopeasti. Tämä kuivui tunnissa. Siten saatiin myös listat samantein paikalleen ja tämä maalausvaihe oli nopeasti hoidettu.

Myös listat maalasin paneelien päälle samalla värillä ja jalkalistat jäi entiselleen. Jalkalistojen sävy ei ehkä ihan täysin sovi paneelien väriin, mutta ihan riittävästi kuitenkin. Olen tosi tyytyväinen. Jos jotain saisi tehdä uusiksi niin maalaisin nuo muuriseinät myös Annie Sloan Wall paint™-maalilla, ehdottomasti. Nyt mennään kuitenkin näin.

Nyt haluaisin vielä maalata tuon ruskean vaatenaulakon jollakin Annien maalilla. Joku ihana silmiin pomppaava väri se saisi olla. En ole päättänyt vielä mikä. Lisäksi aulan valkoinen lipasto, joka oli ennen olohuoneessa, kaipaisi uutta maalia. Se on melko huolimattomasti maalattu edellisellä omistajalla ja tuo vitivalkoinen huutaa tässä tilassa. Kaipaisi jotain pehmeämpää vaaleaa väriä. Sekin saisi olla Annien väreillä. Mä vain olen niin Annie Sloan-fani nykyään. Chalk paint toimii niin täydellisesti tällaisessa tilassa ja on niin älyttömän helppo maali. Anniella on myös mielestäni markkinoiden parhaimmat värisävyt.

Mitäs tykkäätte? Lattia on kanssa niin ihana, olen tosi tyytyväinen. Siitä ja kalusteasioista kerron lisää ensi kerralla.

-Henna-