Tuunattu työpöytä

 Mä esittelin tammikuussa meidän varastosta löytynyttä työpöytää jonka suunnittelin muuttavani ihan uuteen uskoon. Tässä se nyt on! Tosin taisin intoilla liian aikaisin, tuossa kuvatessani sitä mietin että joudun varmaan sittenkin maalaamaan sen vielä toisen kerran tänään… Se kiiltelee nyt paikoin koska paikkailin sitä vähän. Paikkailu ei taida kuitenkaan riittää, joten parempi maalata se nyt ettei jäi harmittamaan.

 Tästä nyt kuitenkin näkee vähän lopputulosta. Oliko väri vähän yllättävä meidän värimaailman keskellä?:)
Mä ajattelin heti että tuon ainoa oikea väri on musta. Upea se nyt onkin, ihanan mattamusta! Sami oli todella tyytyväinen, ja Miki kinusi pöytää itselleen.:D Tuohon vielä muutama esine ja pari tummaa taulua niin työpiste on valmis. Laitoin pöydän meidän olohuoneeseen pönttöuunin viereen, siinä olleen peilipöydän tilalle. Tuoli ei ole vielä se oikea, mutta menköön paremman puutteessa. Joka tapauksessa pöytä tasoittaa kivasti olohuoneen muutoin niin hempeää tunnelmaa.
Maalasin pöydän Ottossonsin pellavaöljymaalilla, jota saa esim Lundagårdista. Tilasin tuollaisen ihan pienen näytepurkin joka riittää mainiosti toiseenkin kerrokseen, onhan nuo perinnemaalit niin riittoisia ettei uskoisikaan! Ja ai että miten hyvälle se tuoksuukaan!
Mä en aiemmin ole huonekaluja maalannut pellavaöljymaalilla koska noita kirkkaita värejä ei oikein saa niistä… Suosittelen silti tuotetta varsinkin vanhoihin kalusteisiin. Se on luonnollinen, riittoisa ja siten edullinen, ja sillä saa kaunista jälkeä. Sanotaan myös että sen pitäisi kulua kauniisti ajan kanssa, eikä ikävästi lohkeillen.

Pöytähän näytti siis tältä aiemmin. Suttuinen, likainen, kulunut, täynnä tarroja ja toinen nuppikin puuttui. Tilalle ostin valkoiset soikeat posliininupit.
Kuitenkin, pakko varmaan maalata vielä se toinen kerta, joten vielä täytyy viikko ainakin odottaa ennen kuin sittenkään saan pöytää paikalleen…

No ei se mitään, nimittäin Ikean divaani tuli tänään kuljetuksella, joten saan viikonloppuna jotain uutta kivaa olkkariin!:) Kiitos äipälle tästä!:)

-Henna-

Puutarhahaaveita

Mitä lähemmäs kesää mennään, sitä enempi mielessä on puutarha ja pihasuunnitelmat. Mun äidin kanssa naurettiin kun hänkään ei malttaisi enää odottaa kesää, tekisi mieli jo sulatella lumia terassilta, ja pian viedä korituolit pihalle kun vähänkin alkaa kuisti kuivumaan. Mulla kyllä alkaa olemaan sama fiilis, vaikka toisaalta ei huvita hirveästi kuistia laittaa, se kun on niin täysin kesken vielä…
Päätettiin Samin kanssa sittenkin aloittaa ensi kesänä ulkomaalaus pihan puolelta. Se on paljon helpompi koska on radan puolta paljon matalampi. Saatikka että onhan se itselle kivempi kun saa pihan kuntoon, sielähän me eniten aikaa vietetään. Ottaa vaan niin pattiin että viime kesä meni kuistien ja maalauksen suhteen ihan hukkaan. Kuistin korjaaja pilasi kuistit ja joudumme tekemään suuren osan uudestaan, ja sää ei suosinut maalaria. Nyt tuntuu että ensi kesäksi olisi miljoona asiaa… Olisi edes ne kuistit valmiit niinkuin piti…
Mutta ei sitä enää auta muuta kuin tarttua töihin. Hommat pitää tehdä itse jotta saa mitä haluaa. Kunpa sää suosisi tänä kesänä…

Mä haaveilen myös että saisin vähän puutarhaakin tehtyä. Ajattelin maalauksen lisäksi aloittaa tuosta kuistien edustoilta. Ekan ja tokan kuistin väliin teemme luultavasti paikan puutarhakalusteille. Lisäksi siihen tulee vain ruukkukasveja, luultavasti. Haluaisin siihen myös jotain köynnöskasvia, mutta se pitäisi olla laitettu kehikolla irti seinästä. Ekan kuistin edustalle haluaisin korkean sypressin tms johon laittaa jouluvalot talvella, nurmikkoa pieni pala ja siihen voisin istuttaa jotain kukkaakin. Ongelma on vaan se, että koko talon edustan maastoa pitäisi madaltaa ja tasoittaa. Eli ei mikään pikkujuttu… Jostainhan se pitää kuitenkin aloittaa. Meillähän on myös se ongelma, joka vähän rajoittaa suunnitelmia, että pihakin on suojeltu ja pitäisi rakentaa perinteisesti asema-alueen tyyliin. Ei kivetyksiä, ei todellakaan mitään terassia tms. Kukat mielellään perinnekukkia. Kävelytiet soraa.  Kasvillisuutta ei mielellään liian lähelle taloa. Lisäksi mä en ole mikään viherpeukalo mutta toivon saavani apua tutuilta. Saanhan?

 Iso toive olisi myös, että saisimme edes meidän talon ja asemarakennuksen välisen rajan aidattua ja laitettua siihen portin. Autotie tulee vastaan heti aseman jälkeen, ja on todella vaarallinen Untolle. Tarkoitus oli vetää verkkoaitaa joka paikkaan, niin kuin radan puolelle olemme laittaneet, ja lisäksi aidan viereen kasvattaa pensasaitaa. Nyt olen kuitenkin alkanut haaveilemaan lauta-aidasta… Aita voisi olla vaikka talon mukaisesti tumman ruskea, ja hyvin yksinkertainen.
Oi että, kesä on niin täynnä hommia, kumpa pääsisi jo aloittamaan, ja toivottavasti saisimme apua. Täytyy järkkää talkoot taas!
Niin, ja onhan mulla kesällä vähän kaason hommia tiedossa, nekin pitää alkukesän kiireisenä, mutta on vaan ihanaa puuhaa! Morsiamen ja mun mekot saapuivat just postissa, ja ai että, niin ihania, en malta odottaa!:) Eikä ole muuten perinteisiä, ei alkuunkaan, ja hyvä niin!:)

-Henna-

Kuvat täältä, täältä ja täältä

Lelukoreja

Mä olen viime aikoina haalinut jälleen koreja ikuisuusongelmalle, nimittäin leluille. Lelut kuuluu siihen ryhmään, jolle ei ikinä meinaisi keksi kivaa säilytyspaikkaa. Sellaista paikkaa joka näyttäisi kivalta, mutta josta leluja olisi helppo kaivaa.
Ikeasta nappasin pari kivan väristä pussukkaa jotka on tarkoitettu leiville tms. Meillä nämä päätyi toistaiseksi keittiöön ruokaleikki-leluille. Toinen menee ehkä Unton leluille, tosin se kori olisi varmaan sitten pian tuhottu….

 Eräässä sisustuskirjassa oli myös hauskasti laitettu sängyn alle näitä H&M Homen Storage-säilytysjuttuja. Hankin omani, ja nämä onkin yllättävän käteviä! Ihan yllättävän isoja, näihin mahtui kolmen vanhan muovilootan legot yhteen laatikkoon. Lisäksi koska tuo materiaali on tuollaista kangasta tms, nämä sai hyvin korkeutensa puolesta mahtumaan vaikka miten matalan sängyn alle. Eikä hintakaan ole päätähuimaava.

Asiasta viidenteen. Niin kuin jotkut ehkä on huomannut, tuo mun blogin otsikko on tässä nyt vaihtunut aika tiuhaan ja tulee varmaan vielä vaihtumaan. Ottaa pattiin kun omassa päässä oleva visio ei kohtaa taitojen kanssa. Tuotakin tein vaikka kuin kauan. Pitäisi saada ammattilainen tekemään uusi ulkonäkö tänne, mutta sen aika tuskin on vielä. Jos koskaan.
Mielipiteitä saa toki kertoa, mitä tykkäätte tästä, mikä on ollut lemppari? Onko kuvat liian ahtaalla, onko otsikko houkutteleva tai kuvastaako mun blogia? Lisäksi haluaisin tietää mikä on teidän mielestä paras kuvakoko näissä teksteissä? Tämänkin postauksen isot kuvat on tietysti näyttävimmät, mutta vievät enempi tilaa ja joutuu enempi selaamaan.
Kiitos jos jaksatte kertoa mistä tykkäätte!

-Henna-