Vuosikatsaus 2013: Syksy

Vielä hetken muistelemme menneitä ennen kuin alkaa taas uusi vuosi ja uudet kujeet.

Heinäkuu:

Mä löysin mun ihanan mummotuolin kierrätyskeskuksesta, ja sen hakeminen sieltä olikin taas yksi ohjelmanumero kerrakseen. Melkein ero tuli, mutta ei sitten kuitenkaan, heh!
Vietettiin miehen kanssa hääpäivää Porvoossa ja Loviisassa.
Maalattiin talo puoleen väliin pihan puolelta.
Sain olkkarissa olevan vanhan marokkopöydän kotiin. En muuten ole vielä maalannut sen jalkoja, enkä ehkä maalaa ollenkaan!
Heinäkuun tekstekä lukiessani muistan silloisen tietynlaisen väsymyksen, olin ihan posahtamispisteessä reissuviikonlopusta huolimatta. Remontti ja varsinkin työ painoi päälle, ihanasta kelistä huolimatta. Kodin seinät kaatui päälle vaikka ulkona sai olla paljon. Jälkikäteen ajatellen syynä oli vain henkinen väsymys, pitäisi joskus osata olla huolehtimatta muista. Mehän sitten karattiinkin Mikin kanssa mökille pariksi päiväksi. Mä olin sielä ekan päivän jotenkin aivan ylikierroksilla, teki mieli heittää puhelinkin jorpakkoon. Nopeasti kuitenkin mökin rauha teki hyvää! Viime kesänä myös päätin että tulevana kesänä otamme oikeasti vapaata emmekä vain remppaa. Tämä täytyy edelleen muistaa.:)
Meidän kotia näkyi Recyclie-blogissakin.

Elokuu:

Vietimme yön oman perheen kesken Flamingon kylpylässä ja hotellissa.
Meillä oli lomaa ja kaksi ekaa lomaviikkoa nosturi pihassa. Maalasimme seiniä hullunlailla aamusta iltaan. Kaksi viikkoa nosturissa oli aikamoinen kokemus sekin, korkealla heiluvassa laitteessa killuminen oli aika pelottavaa. Ei ole kyllä ikävä sitä aikaa… Paljon saatiin kuitenkin aikaan, ja toivon että ens kesänä ollaan yhtä tehokkaita!
Järjestettiin meillä ihanat vauvakutsut mun hyvälle ystävälle.
Musta tuli vihdoin punapää! Edelleen viihdyn punaisessa enemmän kuin hyvin, ja moni onkin sanonut että punainen on ihan mun väri. Ikinä en ole saanut kehuja niinkuin tämän värin myötä, ja sekös vasta on kivaa!
Siirsin mustan työpöydän makuuhuoneeseen ja vikalla lomaviikolla jatkui Mikin huoneen remontti.
Vietimme ystävän kanssa todella ihanan päivän Loviisan vanhat talot-tapahtumassa. Sää suosi ja teimme upeita löytöjä! Ensi kesänä ehdottomasti uusiksi, tosin pakettiauton kera!
Kuistien remontit jatkui, ja päätimme hankkia ensi kesänä kanoja. Tosin taas tuntuu ettemme ehkä sittenkään ehdi, mutta katsotaan. Jos ei ens kesänä niin sitten seuraavana!

Syyskuu:

Mikin huone eteni. Isoin osuus eli katon vanhan maalin poisto valmistui ja uutta tilalle.
Lämpimät säät vaan jatkui.
Käsityökerho alkoi!! Olipa jännää eka kerta, mutta nyt alkaa porukka olemaan tutumpaa. Tänä torstaina me taas kokoonnutaan.
Vietin päivän Tallinnassa naisporukalla.
Aloitimme sijaisvanhemmiksi valmentavan PRIDE-kurssin, tavoitteena vaihtaa tämä vastaanottoperhetyö sijaisvanhemmiksi. Kurssithan jatkuu edelleen, mutta olemme jo lähellä loppua.
Koukutuin minäkin Instagramiin.
Syyskuussa tein kolme postausta meidän kodin säilytysratkaisuista.
Unto täytti vuoden.
Laitoimme pihaa syksyä varten pakettiin, tietämättä että se syksy jatkuu vielä joulukuun lopussakin…
Aloitin joululahjojen virkkaamisen.

Lokakuu:

Mikin huone etenee vauhdilla, tapetteja seinään, lattian tasoitusta…
PRIDE-kurssi jatkuu ja tunteet on pinnassa.
Maalasin hullunlailla kaikkea mahdollista, listoja, Mikin vaatekaappia, hyllyjä….
Työstämme tehtiin juttu Hesariin. Tuo juttu herätti paljon ajatuksia itsessänikin, ja kirjoitin niistä tunteikkaan postauksen. Pääsin maalaamaan Mikin huoneen lattian.
Blogissa näkyy ekat joulukuvat, mutta mun joulufiilis on kadoksissa.
Törkeä kiire kokoajan…
Mikillä oli paha kiukutteluvaihe, joka luojan kiitos rauhoittui täysin pojan oman huoneen valmistumisen myötä.

Marraskuu:

Halloweenin viettoa oman perheen kesken.
Hirmuinen loppurutistus Mikin huoneen valmistumisen suhteen. Salaa remppasimme, koska tarkoitus oli näyttää pojalle valmis huone yllätyksenä!
Vihdoin Mikin huone valmistui, ja yllätys onnistui täydellisesti! Sisko vei pojan leffaan ja me tukka hulmuten teimme viime hetken juttuja, sisustimme, remppasimme ja laitoimme suosikiksi nousseet voimistelurenkaat kattoon. Mikin taidot renkailla ovat muuten huomasti kehittyneet, kyllä hän niissä roikkuukin jatkuvasti. Käsivoimatkin ovat varmaan parantuneet huimasti.
Aloitimme kovasti kaivatun remonttitauon.
Mikin huoneen valmistuminen aiheutti domino-efektin. Toinen lastenhuone siistiytyi samalla ja olohuoneessa muuttui järjestys myös.
Marraskuussa kaivettiin joulukoristeet esille ja vietimme pikkujouluja asemalla.
Blogi liittyy Indiedays Inspiration-blogiyhteisöön.

Joulukuu:

Joulukuun alussa oli muutama onneton päivä vähän viileämpi ja vielä pieni toivo valkeasta joulusta. No juu, ei tullut valkea joulu ei…
Itsenäisyyspäivä meni köllötellen ja erilaista Presidentin juhlaa katsoen.
Joulukuu oli jouluun asti todella kiireinen niin töiden kuin joulujärkkäilyjen osalta. Pääsin kuitenkin viettämään pari ihanaa joulushoppailupäivää.
Mikin kerhon joulujuhlia, paketointia, kuusen hakua, leipomista. Niistä oli joulukuu tehty.
Joulu oli hiukan erilainen kuin ennen, koska lapsiluku oli vähän isompi ja se toi omat haasteensa jouluun. Heti joulun jälkeen aloitimmekin taas innolla remontin, mun huonetta on raivattu tavarakaaoksesta ja muovimattoa ja vanerilevyä on poistettu ekasta kulmasta.

Niin se vaan on taas tämäkin hieno ja tunteikas vuosi pulkassa. Töidenkin osalta mulla on ollut ihan erityisen kiireinen vuosi, ja täytyy sanoa että ihme kyllä pää on pysynyt suht hyvin mukana. Muutama totaalinen väsymysvaihe on ollut koko perheellä ja täytyy sanoa että aika rajoilla mennään nytkin. Onneksi sitä osaa välillä hellittää. Kiireen ja rauhoittumisen tasapainoilua. Stressiä, upeita saavutuksia, hienoja kokemuksia, kauneutta ja ihanaa yhdessäoloa on sisältänyt tämä vuosi.

Uudenvuoden vaihtuminen vietetään ihan kotona lasten kanssa raketteja paukutellen.

Nähdään taas ensi vuonna, mulla on pää täynnä postausjuttuja jo valmiina!

Ihanaa ja upeaa uuttavuotta 2014 toivottelee

-Henna-

Vuosikatsaus 2013: Kevät

On taas se aika vuodesta, että on aika sanoa hyvästit menneelle vuodelle. Tässä kohtaa onkin siis perinteisesti hyvä aika muistella menneitä, ja käydä läpi meidän vuosi 2013. Vuosi joka on ollut todella kiireinen niin remontin, työn kuin muunkin elämän puolesta.

Tässä nyt alkuun vuoden ekat kuusi kuukautta.

Tammikuu:

Heti tammikuun alussa meillä kävi kuvaaja ja toimittaja tekemässä kodistamme jutun Kodinrakentaja-lehteen. Juttukin ilmestyi hyvin pian.
Unto-koiramme, silloin vielä pieni pentu, alkoi oppimaan sisäsiistiksi. Lisäksi käytiin pentukoulussa.
Myös Mikillä oli hurja oppimistahti meneillään, poika luki jo reilu vuosi sitten ja lisäksi piti opetella viikonpäiviä, kuukausia….
Saatiin toisen pikkuvessan remontti valmiiksi. (Tosin vieläkin vessasta puuttuu wc-paperiteline!)
Viime tammikuussa me nukuttiin vielä olohuoneessa, makkarissa alkoi lattian maalaus ja tapetointi.
Heh, näköjään tilasin Mikin tapetit jo tammikuusssa! Nyt ne on vihdoin sentään seinällä!
Myös mun huoneen tapetit tilasin, ja ne ei ole vielä lähelläkään seinään pääsyä…. No, sekin päivä vielä tulee.

Helmikuu:

Makkari valmistui, ja me saatiin vihdoin siirtää sänky pois olohuoneesta. Alkuun oli outoa tottua siihen että tilaa tuli lisää, ja nukummekin ihan toisessa päässä taloa.
Minä täytin 29-vuotta. (Juu, parin kuukauden päässä häämöttää 30 vee…)
Minä kokeilin superdieettiä elintapojen parantamiseksi. Ei se lopulta ollut mun juttu vaikka sitkeästi sen vedinkin, mutta oli huikeaa nähdä miten nopeasti kroppa voi muuttua jos vain haluaa! (Kyllä, taas joulumässäilyn jälkeen olisi aika tsempata ja syödä paremmin, mutta ei nyt ihan noin tiukalla linjalla…)
Me tehtiin ikimuistoinen reissu Seurasaareen upeana aurinkoisena talvipäivänä. Voi että, kunpa tuo vesisade lakkaisi ja tänäkin talvena saataisiin kokea jotain vastaavaa…. Mulla oli monta viikkoa ”pakko”vapaata joten saatiin olla oman perheen kesken oikein urakalla.
Maalasin varastosta löytyneen työpöydän mustaksi. Pöytä muutti ensin olkkariin mutta nykyäänhän se on makkarissa peilipöytänä.

Maaliskuu:

Maaliskuussa aloitettiin Mikin huoneen remonttia. Miki itse kasvoi silmissä, ja pojan ujous alkoi selkeästi vähenemään ja isältä peritty huumorintaju nosti päätään. Eräässäkin kuvassa Miki ilveilee kuvan nurkassa kun äiti yrittää ottaa hienoja sisustuskuvia.
Mieli heräsi selkeästi valon myötä, olin täynnä sisustusideoita ja aloitin kiitollisuus-päiväkirjan. (Joka täytyy kaivaa taas esille, heti!)
Oiii, me oltiin espanjassa!! Ekaa kertaa paluu espanjaan sitten meidän seurustelun alun. Mä en kestä kattoo noita kuvia, haluun taas etelän lämpöön!
Maaliskuussa kirjoittamani toive siitä että tuleva kesä olisi kaunis ja lämmin, onneksi toteutui vaikka talvi olikin pitkä. Mitenhän käyn kesän tänä vuonna, sataakohan silloin sitä lunta….?
Maaliskuussa pohdin myös työtäni ääneen, sen mitä pystyn. Jos se kiinnostaa, kurkkaapa maaliskuuhun!
Sisustelin ahkerasti olohuonetta sängyn lähdettyä sieltä. Ilme muuttui keväisempään. Meillä oli myös Maalla-lehden kuvaukset, ja itseasiassa tuo juttuhan muuten ilmestyy kuukauden päästä, 28.1 on meidän koti Maalla-lehdessä!
Meidän Unto Hermanni-koira täytti puoli vuotta. Pentukarva alkoi lähteä ja toinen korva nousi pystyyn. Se toinen korvahan ei ole noussut vieläkään, mikä taas tekee koirastamme erityisen suloisen.
Pääsiäinen osui ihan kuun lopulle.

Huhtikuu:

Huhtikuussa meillä sairasteltiin mutta fiilisteltiin kevättä.
Laitoin ekat narsissit ulos ruukkuihin, vaikka lunta oli vielä paljon maassa.
Haaveilin perustavani oman käsityökerhon, ja sainkin suorastaan yllättävän paljon kiinnostuneita viestejä! Hyvin pian oli kässäkerhon naisryhmä kasattuna.
Unto karkasi ja saimme kokea hetken kauhunhetkiä, mutta kaikki päättyi onneksi hyvin.
Huhtikuussa kyselin myös kirjavinkkejä teiltä ja sainkin paljon hyviä vinkkejä. Jos sinuakin kiinnostaa, kurkkaa huhtikuuhun!
Huhtikuussa Miki-täytti hurjat 5-vuotta! Pojalle leikattiin myös ekaa kertaa sitten vauva-ajan vähän lyhyempi tukka, mutta todettiin hyvin pian että Mikin juttu on tuo vähän pidempi malli. Täytyi sitä kuitenkin isolle pojalle kokeilla! Tällä kertaa synttäreiden teemana oli Super Mario ja Sonic-pelit. (Herranjestas muuten kun poika ei meinannut pöksyissään pysyä itiksessä viime pe kun mäkkäriin on tullut Mario-leluja!!)

Raivasimme pihaa talven jäljiltä, haravoimme, idätin kasvimaan kasveja, suunnittelin pihaa, pullotin simaa…. Olin ihanan täynnä energiaa, oi kevät!!
John-kissa saapui taloon viimeisiä eläkepäiviään viettämään. Kaikkihan ei mennytkään sitten niinkuin piti, John vei mun yöunet ja pisti kissat ja koiran sekaisin. Just kun ajattelin ettei tästä tulekaan mitään, se raukka kuoli… Mulla on vieläkin tuosta kaikesta niin paha mieli…
Huhtikuussa  kuitenkin minä hihkuin yksinäni lenkkipolulla kun Unto oppi nostamaan ekaa kertaa jalkaa!:D

Toukokuu:

Aloitimme talon ulkomaalausta rapsuttelemalla.
Ostin istutuslaatikoita ja perustin laatikkokasvimaan. Ihan intona laitoin puutarhaa, ja päivät oli lämpimiä.
Meille tuli trampoliini pihaan, jossa lapset viihtyikin koko kesän. Lomailtiin, ja saatiin maalattua talossa eka nurkka.
Kävimme mökillä ekaa kertaa pariin vuoteen, nautin kun sain seurata Unton ja Mikin touhuja mökillä luonnon keskellä.
Löysin kierrätyskeskuksesta tuon ”mummolamppuni” josta tykkään niin kovasti edelleen.
Kävin Porvoossa ystäväni kanssa, hän odotti tuolloin esikoistaan joten päivä oli erityinen.

Kesäkuu:

Kesäkuussa kirjoittelin blogiin huomattavasti vähemmän, mutta onko ihme. Sää suosi ja elämä oli ihanaa!
Kesäkuussa korjailtiin kuistia, mies mm. rakensi uudet raput ekalle kuistille.
Työjutut aiheutti stressiä.
Miehen veljen tulevan vaimon polttarit vietettiin aurinkoisessa kesäsäässä.
Lehtijuttu Vantaan Laurissa.
Askartelua Samin veljen häitä varten, pompom-innostusta! Kiireistä häihin valmistautumista ja lopulta ne itse häät.
Oltiin mökillä.
John-kissa kuoli…

Huuh huh, ihan tulee hiki kun palaa entiseen! Aivan järisyttävää miten paljon sitä onkaan taas ehtinyt! Oikeasti suosittelen kaikille vastaavan päiväkirjan pitämistä, edes sellaista johon kirjaa aina kuun lopussa kuukauden kohokohdat. Kyllä on mieletöntä muistella niitä sitten vuoden päästä ja nähdä mitä kaikkea sitä onkaan kokenut!
Ensi kerralla postaus sitten syksystämme.

-Henna-

Tapettisuunnitelmia jälleen

Me aloiteltiin pikkuhiljaa mun huoneen remonttia, mutta sinne mulla on kyllä tapetit jo hankittuna. Sen sijaan mä pähkäilen jo aulan tapetteja. Tai olen pähkäillyt jo pitkään, mutta suunnitelmat muuttuu koko ajan.
Tapettien miettiminen on mun mielestä ihan parasta sisustamisessa ja remppaamisessa.

Meillähän tosin tapettivalinnoissa rajoittaa suuresti se,että mä etsin vain perinteisiä paperitapetteja, mun mielestä ne on vain ainoa oikea valinta tähän vanhaan taloon. Ehkä joskus mieli muuttuu, mutta nyt mennään näillä.
Aiemmin mä ihastuin yllä olevaan Sandbergin Dagmar-tapettiin, mutta nyt on mieli taas muuttunut.
Ehdottomasti haluan väriä ja kuviota aulaan.

Aivan superihaniahan olisi PIP Studion överivärikkäät tapetit, kuten nuo tuossa yllä. Kyllä olisi pirteä kotiintulo, kun astuisi noin värikkääseen aulaan! No, nämähän ei vaan ole paperia vaan kuitutapettia eikä muutenkaan ihan sitä mitä meillä muualla on, vaikka meillä väriä kotona onkin. Sitäpaitsi se ei kuitenkaan ehkä sovi siihen tyyliin mitä muuten haen aulaan.

Jokin aika sitten blogeissa vilahtelikin William Morrisin super-upeat kuviolliset paperitapetit, ja minä ihastuin myös! Varsinkin ylläoleva Golden Lily-tapetti on mun mielestä makee, varsinkin näissä väreissä. Muitakin värejä kyllä löytyy. Täytyisi tilata näyte tästä, sittenhän sen näkee.

Meidän aulahan on tapetoinnin suhteen melko hankala, paljon ovia, ihme väliseiniä, paljon muuriseinää jne. Tapetoitavaa seinää jää lopulta melko vähän, varsinkin kun seinien alaosa paneloidaan sieläkin.

No, nämä on näitä haaveita ja pähkäilyjä, vielä ei tarvitse pitkään aikaan päättää. Tosin, eipä ole eka kerta kun suunnittelemani tapetti myydään loppuun ennen kuin ehdin sen tilata. Varmaan siksi tilaankin tapetit ajoissa heti kun tiedän mitä haluan… Katsotaan miten näiden kanssa käy.

-Henna-