Kerholainen

Meidän pieni lähtee neljän vuoden kotona olon jälkeen kerhoon parin viikon päästä. Äitiä jännittää varmasti enemmän kuin lasta, mutta kyllä se lapsikin on aika jännittynyt asiasta. Innoissaan ja jännittynyt.

Mä olen niin iloinen että olen saanut olla kotona lapsen kanssa nämä vuodet, uskon että tämä on lapsellekin ollut paras vaihtoehto. Varsinkaan, kun niitä kavereita ei ole kuitenkaan puuttunut, päinvastoin, hän on saanut leikkiä päivät pitkät kivojen kavereiden kanssa kotona.

Kerhoon on kuitenkin nyt hyvä aika mennä, harjoitusta ennen koulua, askartelua ym mitä kotona ei tule niin luovasti tehtyä, muutenkin enemmän virikkeitä, ryhmätoimintaa, erilaista olemista ja eri hoitaja kuin oma äiti (tai mummi/täti/kummi tms). Lisäksi poika saa mahdollisesti niitä pitkäaikaisia ystäviä, näillä meillä asuvilla kavereilla kun on se ikävä puoli, että ne aina lähtee jossain vaiheessa eikä niitä yleensä sitten enää näe…

Katselin tuossa muksuille puisia leikkiruokia, ja törmäsin kivaan nettipuotiin: www.laurelin.fi .Sieltä sai niitä ruokia, ja törmäsin taas näihin hauskoihin Skip hopin eläinreppuihin. Monesti niitä katsellut, mutta koska tuo mehiläinen on niin Mikin näköinen, annoin periksi ostohalulle. Varsinkin kun poika itsekin valitsi mieluiten monista kivoista vaihtoehdoista (apina, koira, leppäkerttu jne) juuri tämän, niin kauppa oli selvä. Hoitolapselle tilasin saman sarjan hauskan koira-ruokalapun.

Nyt on pojalla iloinen reppu, ja jalkoihin sujahtaa tohvelisankarin hauskat dinotossut.:) Ei kun kerhoon mars!

-Henna-

Oikea maalarin kesä….

Kylläpä huono kesä saatiin ulkomaalaukseen. Joka päivä aurinko paistaa, on pilvistä ja sataa, kaikkea samana päivänä. Tai ainakin sataa jos ei paista, tai sitten on niin kylmä ettei huvita maalata.
Äsken maalailin illalla kuistia lasten mentyä nukkumaan. Sää oli vähän pilvinen mutta lämmin ja mukava. Ihailin hetken työn tulosta, korjasin tarvikkeet ja menin sisään. Vajaa tunti niin aloin kuuntelemaan, sataako tuolla…? No kyllä, kaatamalla vettä mun just maalatulle kuistille! Sami apuun ja äkkiä aurinkovarjoa edes suojaksi.

Maaliin ehti onneksi tulla suht kuiva pinta ja vesi jäi siihen pintaan pisaroiksi, mutta kyllä ottaa päähän… Koko päivän paistanut aurinko kuumana ja sitten kun päätän maalata auringon laskettua, käy näin…

Joka tapauksessa kuvista näkee nyt vähän että millainen talon väristä tulee. Laitoin siis ekan kerran tuota tummempaakin maalia pintaan. Ekat pensselinvedot olin aika järkyttynyt. ”Onpa vaaleanruskea…”. Tuntuu että nuo värit yhdessä jäi vähän laimeaksi jotenkin. Sitten kun aloin vähän isompaa pintaa maalata niin näytti jo paremmalta. Rappusista tulee ihan söpöt tuolla värillä. Kuin suklaassa uitetut.:)
Joten lopulta todettiin että no joo, kyllähän tuo väritys sopii hyvin tämän talon henkeen. Se on oikeastaan ihan sitä mitä pitääkin, eli onneksi ei jouduttu itse päättämään väriä, vaan vantaan museolta päättivät/neuvoivat. Oltaisiin itse menty varmaan aika metsään muuten…

Nyt kun kuvia katselen niin nuo värit näyttävät tosi kivalta, lämpimältä. Muunlaiseen puutaloon valitsisin väriksi varmaan jonkun vaaleanpunaisen, mutta tässähän se näyttäisi aika hassulta, hih! Pidän myös siitä että sattumalta talon värimaailma tulee jatkumaan talon sisälläkin, lattialla on kaakaonruskeaa ja vanhaa roosaa, ovissa ja ikkunanpielissä vanhaa vihreää (ulko-ovetkin tulee nähtävästi olemaan vähän vastaavaa, harmaan vihreää) jne. Vähän vahingossa, mutta tavallaan myös tarkoituksella. Hitaan remontin hyvä puoli, saa rauhassa katsella ja kuulostella taloa ennen kuin tekee päätöksiä. Lopulta ne oikeat valinnat loksahtaa paikalleen.

Voi että mä tykkään, pitkästä aikaa hetki jolloin kaikki miljoonat remppatunnit, uupumus ja suorastaan pieni masennus palkitaan, kun jälleen ymmärtää että mitä saadaan vielä palkaksi.

Huomenna sitten sähköjen laittoa ja pääsen maalaamaan olkkarin lattian, jee! Eli muutto lähenee!:)

-Henna-

Kuistikatsaus

Huomaattekos missä Eppu köllii? No uudella kuistin kaiteella tietenkin!:)
Alkuhankaluuksien jälkeen meidän kuistit ovatkin alkaneet edetä vauhdikkaasti. Ensimmäisessä kuistissa on nyt ns runko valmis, eilen aloittelimme osittain maalausta ja loppuun onkin vielä koristeosien hankkiminen ja laitto.
Toinen kuisti onkin purettu siltä osin mitä tarvitaan ja runko etenee vauhdilla.

Vähän näyttää tylsältä vielä ilman koristeita ja maaleja mutta eiköhän tästä ihan hyvä tule. Vaikka täytyy myöntää että vähän vierastan tuota kun kaikki on niin ”uutta ja sileää”…Onneksi edes jotain vanhaa jäi, kuten tuo yksi rappu. Jonkun mielestä tämä saattaa kuulostaa oudolle, mutta ostimme vanhan talon juuri siksi että emme tykkää liian uudesta, sileästä ja kiiltävästä. Pitää olla vähän kolhua ja ajanpatinaa. (Mutta ei todellakaan niin paljon kuin tässä kuistissa oli meidän muuttaessa taloon!!:D )

Tämä tästä kuitenkin paranee kunhan maalaamme lattiankin tummaksi ja tuo vanha rappu sopii sitten enempi koko settiin. Mielenkiintoista tuleekin olemaan se, että miten pidämme vastamaalatusta lattiasta ja rappusista kenkien, ja varsinkin tassujen jäljet pois… Hiukan saa miettiä että miten maalaus niiltä osin toteutetaan.

Taas tuntuu että sata asiaa painaa päälle. Autotkin reistailee taas ihan täysillä. Uudet ulko-ovet voi pian hakea, mutta ongelmia tuo ylikuumeneva pakettiauto, ja se että mihin laitamme lapset siksi aikaa. Viisi henkilöä kun ei oikein mahdu pakettiautoon…

Olohuoneen lattia on melkein hiottu, pian pääsen sen maalaamaan ja sitten voimmekin pistää sisärempat hetkeksi jäihin ja keskittyä vihdoin vain ulkohommiin. Kunhan vaan sää suosisi. Miehelläkin vielä loma edessä.:)

-Henna-

Ps. Olen kyllä onnellinen kun tuon kuistin iso lattianreikä on poissa, ja siinä on oikeat rappuset, ei pelkät väliaikaislevyt! ja kaikki ne miljoonat tagit on poissa! I-HA-NAA.:)