Syksy on saapunut

 Mistä tietää että syksy on saapunut?
Toki siitä että ulkona alkaa kellertää ja sää viilenee, mutta selkein merkki on kuitenkin kutimet mun kädessä! Mikä tärkeintä, kutimissa syksyn/talven ensimmäinen villasukan alku.
Olenhan mä kesälläkin vähän virkannut, mutta villasukkia ei kesällä todellakaan tule tehtyä.
Kävin tänään ostamassa lisää lankaa virkattuun tilkkupeittoon, ja samalla käteen tarttui tämä hauskan pirteä 7 veljestä raita-lanka. Tarkoitus olisi tehdä tästä itselle pitkät villasukat vaikka mun oranssien kumisaappaiden kaveriksi. Poika kuitenkin käski että ensin pitää tehdä hänelle sukat. Eli niitä tässä nyt ensin väkerrän.:)

Toinen syksyn merkki on tietenkin kynttilät. Iittalan Kivituikut oli kanssa pitkään ”tykkäänkö vai enkö”-listassa. Päätin että tykkään. Tänään kävin Iittalan Outletissa hakemassa vaaleanpunaisen tuikun, 2-laatuisen, mutta halvemman. Ei noissa 2 laatuisissa mitään suuria virheitä ole, joten kelpaa mulle mainiosti!

Kissat ovat taas reissun jälkeen kiehnänneet sylissä ja vieressä ihan urakalla. Säiden viiletessä ei ulkoilukaan houkuta poikia enää niin paljoa, joten pojat makoilee pitkin kämppää kuin laiskat teinit. Näköjään mitä ihmeellisemmät paikat kelpaa, tässä Eppu Mikin junaradalla, luulisi että mukavampiakin paikkoja olisi.:)
Oskulla oli myös kaulassa punkki kun palattiin reissusta. Ties miten kauan ollut, oli ötökkä jo sen verran pulleana…. Pois saatiin, toivottavasti kokonaan.
Niin, ja nappasi tuo meidän Eppu ennen reissua yhtenä yönä yhden meidän gerbiileistä…Vitsi se oli kamalaa! Heräsin yöllä häkin kannen kolinaan (yleensä lastenhuoneen ovet ovat kiinni, en tiedä miksi nyt ei ollut) ja hyppäsin salamana ylös. Katsoin että jaaha, kansi on kiinni eikä kissaa näy, taisi olla väärä hälytys. Meinasin jo palata sänkyyn, mutta päätin tarkastaa vielä olohuoneen. No juu, hirveä hiirimäinen vinkuna sieltä kuului ja Eppu raahasi Pikiä suussaan. Minä huusin ja ja juoksin kissan perässä, mieskin heräsi auttamaan. Gerbiili tippui ja meni paniikissa nurkkaan, kissa ajettiin ulos. Vein gerbiilin häkkiin ja ajattelin että raukka sai varmaan ikuiset traumat. Onneksi kissa ei ehtinyt vielä vahingoittaa pientä…
Seuraavana päivänä gerbiilit juoksivat taas ympäri häkkiä iloisena, eli ei tainnut traumaa jäädä muille kuin minulle…
Vitsin Eppu….Pitää varmaan liimata se kansi siihen häkkiin, piru vie…

-Henna-

Lastenhuoneen rempan aloitus

Mua jotenkin ahdisti ihan hirveesti kun tuo meidän keittiöremppa ei nyt etene. Pitää odottaa sähkömiestä ennen kuin voi jatkaa, keittiö pitäisi suunnitella ja tilata, mutta kun en vielä tarkkaan tiedä millainen jne. Homma vaan seisoi, mutta hirmuinen hinku oli päästä tekemään jotain konkreettista.
Päätettiin että aloitetaan sitten joku toinen huone. Se oli helppo päätös, hoitolasten huone. Ainut huone jonka tapetit ym tiedän jo, ja joka oli valmiiksi melkein tyhjä kaikesta roinasta, tästä olisi helppo aloittaa.

Ylläolevat kuvat on otettu kun ensimmäisiä kertoja kävin talolla. Siitä se ei ole sen jälkeen parantunut muutoin kun että ikkunassa ei ole enää levyä. Huone on kyllä suht hyvässä kunnossa, ei tageja seinissä, kaikki ovet suht hyväkuntoisia ja ne ovat kaikki vanhoja peiliovia.

Tänään siis revittiin vähän kaakeleita seinästä, vähän muovimattoja ja listoja.

Suunnitelma on seuraava:

Tapetiksi oranssia Hyasinttia. Alaosaan helmipanelointi, luultavasti perinteisesti 160 cm korkea, koska lapset taatusti repii tapettia jos siihen yltää. Paneloinnin väri ei ihan täysin selvä vielä. Ehdotuksia? Ehkä vanha vaalean vihreä tai luonnonvalkoinen… Ei saisi tulla liian tunkkaiseksi värit kuitenkaan.
Lattia maalataan vaalean ruskeaksi. Vesipiste mahdollisesti jätetään, siihen pieni allas ja pieni  siirreltävä/varastoitava hoitopöytä mahdollisia vauvahoitolapsia varten.
Meillä on tosi monessa huoneessa valmiina vesipiste, koska huoneisto on ollut eläinlääkäriasemana. Tämä on ihan kiva, koska wc:t on pieniä ja vettä tarvitaan monessa, esim mun käsityöhuoneessa kiva olla oma vesipiste.

Siinä se suunnitelma kaikessa yksinkertaisuudessa onkin. Huone on pitkulainen ja sinne vie jopa kolme ovea, olohuoneesta, Mikin huoneesta ja mun huoneesta, joten vähän hankalahan tuo on kalusteiden kannalta. Pari sänkyä, pöytä, ja paljon leluhyllytilaa pitäisi mahtua.
Huone on melko pieni, mutta toisaalta koen että hyvä näin, pienuus tuo tiettyä turvallisuutta uusille lapsille. Mikin huoneeseenkin voi sitten leluja levittää. Tärkeintä huoneessa olisi kodikkuus, helppous, turvallisuus ja se että sopii eri-ikäisille lapsille.

Että näin, katsotaan mitä tulee ja kuin pian. Ihanaa kun pääsi hommiin!

Ai juu, kun kerta kaikki muutkin, niin minäkin halusin, nimittäin Korson Asemakin pääsi Facebookiin! Aika alussahan tuo, lisäilen vielä kuvia, mutta siitä saa tykätä/fanittaa!:) Linkki siis oikeassa palkissa.

-Henna-

Täällä taas, levännyt minä

Me tehtiin viime viikolla jotain yllättävää: otettiin äkkilähtö etelään parin päivän varoitusajalla.
Kohteena oli Kyproksen Protaras.
Pähkäiltiin viimeiseen asti, että nyt kun KERRANKIN molemmilla on samaan aikaan lomaa, rempataanko tehokkaasti koko loma vai lähdetäänkö reissuun. Voiko talon jättää viikoksi jne. No, me lähdettiin.
Mies oli vähän enempi rempan kannalla mutta mä sanoin että meillä on nyt ollut niiiiin rankka kevät ja kesä, että me hajoillaan jos ei lähdetä!
Onneksi lähdettiin!

Me oltiin koko lomaviikko pojan kanssa flunssassa ja vähän kuumeessakin, mutta kyllä se oli silti niin rentouttava ja mukava reissu että kannatti. Löhöiltiin koko viikko altaalla. Ei mitään stressiä, ei suunnitelmia, ei retkiä, ei aikatauluja, pelkkää oleilua ja iltaisin hyvää ruokaa. Miki ui ja ui, me aikuiset makoiltiin varjossa ja luettiin kirjoja. Poika nautti kun sai myös vanhempien, varsinkin isän täyden huomion vesileikkien kera.

 Tykkäsimme paikasta paljon! Meillä on takana pari vähän huonoa lomakokemusta etelänmatkoista, joten tämä oli mukava kokemus tähän väliin. Äitini ja siskoni oli ollut täällä samassa hotellissa jokin aika sitten, joten osasivat suositella. En todellakaan halunnut ottaa enää sitä riskiä että hotellivalinta epäonnistuu taas täysin… Ei mikään luksushotelli, ei meidän budjetilla, mutta oikein mukava pieni hotelli.

Nyt on rentoutunut olo, ihana olla taas kotona, ja mieli täynnä ideoita ja intoa.
Mä olin oikeasti niin väsynyt ennen tätä, joku perus ruoanlaittokin kyllästytti aivan täysillä! Nyt on intoa kokeilla uusia ruokia, aloittaa taas urheilu ja sitä remppaakin ehditään vielä tehdä!
Ensi viikko vielä lomaa, sitten olisin taas valmis töihin.

Onpa kivaa olla taas omassa kodissa.:)

Ja hei, täälläkin on näköjään kesä!

-Henna-

Ps. Huh miten paljon porukkaa ilmoittautunut arvontaan mun poissaollessa! Kävin lomalla koneella vain napsauttamassa valmiiksi kirjoitetun arvonnan alkuun ja eilen kävin tsekkaa kommentit. Meinasin pyörtyä!:D