Nyt rekeen, se lähtee kohti kevättä!

orvokit_kasvihormoni-fi-3Ihan ensiksi kiitos kaikille teille, jotka olette napanneet kiinni viime vuoden puutarhatapahtumia kertaavasta haasteesta. Linkkejä on kertynyt jo pitkä lista ja moni on luvannut liittyä mukaan. Koska puutarhablogeja on paljon, en ole osannut poiketa jokaiseen haastamaan mukaan matkaan henkilökohtaisesti. Jos mietit, että pitäisikö osallistua, niin vastauksia on vain yksi: PITÄISI! Siis muistelemaan, se on kivaa! Ja haasta samalla kaverisikin, sitä ei ole kielletty, puupäätarhuri on puupää myös haasteiden jakamisessa.

Valoa kohti mennään, vaikka päivä on vielä toivottoman lyhyt. Meillä Jyväskylässä se tarkoittaa, että neljän ja puolen kuukauden päästä saa taas pihalta kuvia, jossa näkyy uutta kasvua. Tätä vähemmän luonnon voimaa sisältävää kautta varten kävin tänään läpi viime kesän kuviani niin, että takamusta särkee. Havaitsin, että blogiin on päätynyt kuvistani vain pieni osa, varasto pullottaa kymmeniä muita kuvia.

Usein olen jo kesällä pohtinut, mitkä kuvat (ja minkä teeman mukaisesti) jätän tälle hiljaiselle kaudelle, mutta nyt olen yrittänyt saada ajatuksesta kiinni keskellä talvea, kesä meni perheen juniorin terveydestä huolehtiessa. Lankakerä (ja terveys) on vielä kateissa, mutta langan pää näkyy jo. Tällaista olen ajatellut kutoa:

Kevatlampo_kasvihormoni.fi-8Teen tässä talvella pari puutarhamatkapostausta, sillä niihin ei ollut aikaa kesällä. Talvella on sitä paitsi paljon mukavampi etsiä tietoa kesälomaa varten kuin kiireessä reissun päällä, joten tänne talven pakkasille ne postaukset sopivat hyvin.

Lisäksi kaivoin nipun kuvia, joiden äärellä huokailin ooh ja aah, ja päätin näiltä huokauksilta tehdä postaussarjan tämän hetken suosikkikasveistani. Kysymykseksi nousee lähinnä se, kuinka monta tulppaanipostausta joku muu kuin minä jaksaa lukea?

Onko ruudun sillä puolella toiveita siitä, mistä jaan kuvia ja kirjoitan seuraavan vuosikolmanneksen aikana?

Matka jatkuu tästä talvisissa keleissä ja liukkain jalaksin, toivottavasti et hyydy pakkaseen ja jaksat matkata tukenani kevääseen saakka!

ilo2017_kasvihormoni-fi

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Terassi jouluntärkeänä

sisaantulo_kasvihormoni-fi-1Joulukuun hämärässä on hankala ehtiä kuvauspuuhiin valoisan (hämärän) aikaan, sitä kun on niin hetken verran. Onneksi siellä pimeässä pystyy kuitenkin tekemään ihan samoja puuhia kuin valoisassakin ja minäkin ehdin laittaa meidän etupihan puolen joulua vaille valmiiksi. Laitellessa nousi yksi kysymys mieleeni, nimittäin:

Kuinka monet jouluvalot ihminen tarvitsee kotiinsa?

Jos kyseessä on nykyiset ledvaloketjut, arvelen, että ainakin viidet: meillä on nimittäin lentänyt tämän joulun alla jo neljät pari vuotta vanhat kierrätykseen. Hankin kolmet uudet ja vahingosta viisastuneena vahvistin niistä heti liitoksien kohdat sähköteipillä, josko kestäisivät niin pidempään.

Sapettaa, sillä tällainen kertakäyttökulttuuri on aivan kestämätöntä.

sisaantulo_kasvihormoni-fi-3En ostanut sisääntulon palloihin lisää jouluvaloja (uudet hankintani menivät takapihalle) vaan päätin tuoda valoa öljykynttilöin. Sitä en osaa sanoa, onko näiden hiilijalanjälki yhtään sen erilainen kuin sähkövalojenkaan, ihanan tunnelman lepattavat kynttilät kuitenkin tuovat. Kotiin tullessa pitkään palavat kynttilät ovat olleet tervehtimässä oven pielessä, mikä nostattaa fiilistä mukavasti.

Kiikutin myös oven pieleen kertyneet (ja unohtuneet) puutarhavälineet varastoon ja nyt tuntuu, että joulu mahtuu tulemaan meidän ulko-ovesta sisään. Keittiössä on ainakin tuoksunut useaan otteeseen jo lupaavasti!

sisaantulo_kasvihormoni-fi-4Joulun sääennuste näyttää meillä melko tasaista nollakeliä, plus miinus asteen verran, joten luultavasti meillä vietetään valkoista joulua, lumet tuskin ehtivät sulaa kovinkaan paljon. Eli tänne pohjoisen suuntaan matkaavat sukulaiset, toppakengät mukaan ja sinne alle jäänastat, liukasta on tiedossa!

Sen sijaan portinpielessä nököttävät jäälyhdyt ohenevat päivä päivältä. Seuraavat kynttilät uskaltaudun sytyttämään vasta aaton vieraille, jotta niistä on ylipäänsä muuta kuin vain rangat jäljellä juhlaväelle. No, tammikuussa taas uusia tulemaan, kunhan pakkaset palaavat.

sisaantulo_kasvihormoni-fi-2

Pieni joulupaketti (minulle)

ruukkutulput_kasvihormoni-fi-2Lankesin loveen, sellaiseen houkuttelevaan ja kutsuvaan.

Kirjaimellisesti koko syksyn pohdin, mahtaisiko olla mahdollista istuttaa sipulikukkia ruukkuun ja saada ne talvehtimaan lasitetulla terassilla. Onhan se pääasiassa suojainen, mutta kovimmilla paukkupakkasilla lämpötila laskee alas. Tosi alas.

Mutta sitten Viherlandian poistomyynnin kukkasipulien kutsu oli vastustamaton. Muutamalla eurolla sain testierän, joka joko on menestys tai täyttää lopulta kompostia ja lisää sen muhevuutta. Jälkimmäisen vaihtoehdon todennäköisyyttä lisää tietysti se, että tarjoussipulit olivat ehtineet itää, mutta näillä hinnoilla sitä ei kannata miettiä, testi on testi näilläkin vaihtoehdoilla.

ruukkutulput_kasvihormoni-fi-1Kaksi ruukkua saa olla ensiyritykseni. Toiseen meni sekoitus tulppaaneja, toiseen krookuksia ja pikarililjoja.

Molemmat käärin peitteisiin, tuon pienemän upotin vielä tynnyriin, jonka täytin lumella.

Katsotaan keväällä, millaisen joululahjan paketoinkaan itselleni.

I’ve dreammed of trying to overwinter tulips in containers. This is my try number one.

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com