Harmista rakkaudeksi: lilja ’Red velvet’

liljat_kasvihormoni-7Tiedätkö sen tunteen, kun ostamasi kasvi ei olekaan ihan sitä kuin aluksi kuvittelit? Tai se mieli muuttuu istutuksen ja kasvun välillä?

Juu, täällä tunne on tuttu niin puutarhassa kuin sisällä sisustuksessakin. Aluksi ajatus on hyvä ja sielun silmät näyttävät jo, kuinka maailma on mallillaan ja kauneus muutakin kuin katsojan silmässä, mutta kukkien auetessa totuus näyttääkin joltain ihan muulta. Sisällä taulun sopimattomuus sisustukseen on tietysti helppo havaita heti, mutta puutarhassa totuuden selviämiseen voi pahimmillaan mennä useampi vuosikin, sillä ensin kasvien pitää kasvaa ja sitten vielä alkaa kukkiakin.liljat_kasvihormoni-6Minulle kävi utopian ja todellisuuden törmäys näiden värililjojen kanssa. Olin tosi tyytyväinen, kun löysin sipulipussin, joka sopi alkuperäiseen ajatukseeni puna-valkoisesta puutarhasta, mutta kun ne lopulta ensimmäistä kertaa kukkivat, en sitten tykännytkään niistä.

Ympäristöön sopimaton väri, alaspäin katsovat kukinnot ja sotkuinen kokonaisuus ei vaan toiminut.

liljat_kasvihormoni-4Mutta nyt olen muuttanut mieleni. Putsasin nimittäin meidän välipenkistä ylimääräiset kasvilajit pois (ja talvi auttoi minua tämän työn viimeistelyssä) ja yhtäkkiä tarhasarjalilja (Lilium hollandicum) ’Red velvet’ on välipenkkini ylväänä kohoava punainen kaunokaismeri. Juuri sitä, mitä sieluni silmät alun perin minulle viestivät.

Vahva verenpunainen kaunotar, elokuun kuningatar!

Olen niin ihastunut tähän hentoon ja ilmavaan kokonaisuuteen, että en malttanut edes napata tästä paljoudesta paria vartta sisälle, en vaikka varsia on paikoin niin paljon, ettei kasveja erota toisistaan. Lisääntymistä on siis havaittavissa ja vaikuttaa siltä, että nekin sipulit, jotka siirsin (ja hajotin) viime kesänä, ovat lähteneet hyvään uuteen kasvuun ja kaunistuttavat välipenkkiä kunnes paha pakkastalvi meidät erottaa.

liljat_kasvihormoni-3Parasta liljojen tuomassa kokonaisuudessa lienee se, että taustan kirsikkapuun punaiset marjat ja puutarhassa jälleen kerran ruskeanpunaisena kasvavat auringonkukat mätsäävät verenpunaisiin kaunottariin hienosti. Ja voimakkaat värit ovat se, mistä minä pidän näin loppukesästä.

liljat_kasvihormoni-5

P.S. Etsin näiden hukkaan joutunutta nimeä pitkään mutta lopulta löysin internetistä kaipaamani. Samalla törmäsin tähän mahtavaan Doradin puutarhasivustoon, jossa on huikea tietopaketti liljoista suomeksi.

Sometimes you get what you want but the surroundings won’t accept your choice. This is what happened with this Asiatic lily ’Red Velvet’: at first, I had wrong kind of reds around it but now, after some rearranging of the borders, I simply love the airy look of them.

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Pionit apposen auki

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-1Viikonlopun lämpö teki taikatempun ja aukaisi pionien nuppupallot. Minulle tämä aika on taianomainen, sillä olen nähnyt pionejani kukassa vain vähäisen määrän – viime vuonna, kun kukinta oli ensimmäisen kerran runsaampaa, olimme matkoilla koko pioniajan.

Puutarha on tosiaankin taiteenlajeista hitain, ja erityisen hidas se on silloin, kun sattuu olemaan pois sen ajan, kun taide tapahtuu. Taas joutuu odottamaan kokonaisen vuoden.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-5Siitä, kun olen perustanut pionitarhani, on jo pitkä tovi. Ensimmäiset pionit istutin viisi kesää sitten, ne ovat nuo ensimmäisen kuvan ’Festiva masimat’. Laskin, että pehkossa on tänä vuonna yli kolmekymmentä nuppua, joten tätä kukintaa en ehdi missaamaan, vaikka välillä kävisinkin viettämässä mökkiöitä.

Koska pidän toistoa hyvänä tehokeinona (myös) puutarhassa, olen istuttanut ’Festiva maxima’ -pioneja kahteen muuhunkin kohtaan. Enpä enää muistanut asiaa! Taimia vaikuttaisi olevan kaiken kaikkiaan viisi, näistä kolme oikeana ryppäänä kirsikkapuun juurella. Tässä kun taidekriitikko malttaa odottaa vielä vuoden tai kaksi, voin kuvailla kirsikkapenkin valkoista ryöppyä runsaaksi, nytkin niistä uskaltaa napata jo muutaman varren sisälle.

’Festiva maxima’ on siitä ihana pioni, että kauniin kukinnon lisäksi se tekee varteen sivukukintoja niin, että kukkia tulee runsaasti ja kukinta kestää pari viikkoa – ellei sitten kelit jatku tällaisena viileänä ja kukkia aukeaa vielä syyskuussakin. Heh.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-4Vaikka en muistanutkaan istuttaneeni näitä ’Festiva maximoja’ näin runsain määrin, muistan hyvin, kun ajattelin, että tummanpunainen tähtiputki sopii kukan kesiterälehtien väriin kuin sade Suomeen. Ja tosiaan, tämä on mätshmeidinheven! Vaikka kukat nuokkuvat tässä vesisateen jäljiltä, kukaan ei voi kyseenalaistaa tuota värien sopusointua. Jes, taas menneisyyden minä on osannut ajatella asioita. Nykypäivän taidekriitikko kiittelee muinaisen Sinin taidesilmää!

Vieressä on vielä viininpunainen purppuraheisiangervo (sekin kukassa) ja vielä pallot kiinni olevia punaisia pioneja (muistelen niiden nimeksi ’Karl rosenfield’), jotka nekin sointuvat tähän kokonaisuuteen.

Olen tyytyväinen ja myhäilen onnessani. Kannatti odottaa tätä näytöstä.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-3

Finally, it’s time for peonies up here. Boy, the summer has been slow this year! These beauties multiply by the years, ’Festiva maxima’ they are called. The red stripes match the surrounding plants perfectly, especially red Astrantias next to them. This slowly developing form of Art I enjoy.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-2

P.S. Huomasin, että pioni.fi-sivulla eli Pionien kodissa on juuri nyt alennusmyynti. Jos himoitset pionipenkkiä, klikkaa itsesi sinne!

Katso pioni-ideoita näistä pionipostauksistani:

Näin perustat pionipenkin

Näin tunnistat hyvän pionitaimen

Näin siirrät pionin

Pioniharrastajan mahtitaimisto Pionien koti 

Pionien koti kukintakauden alussa

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Koralliriutta omassa pihassa

idanunikko_coral_reef_kasvihormoni-10Siinä on jotain suuresti tyydyttävää, kun itse kasvatetut kasvit alkavat kukkia.

Laitoin tämän idänunikko (Papaver orientale) ’Coral reefin’ siemenet multaan vuosi sitten kevättalvella. Siemenpussi lupaili, että aikaisin kylvetty kasvi kukkisi jo ensimmäisenä kesänä, mutta puupäätarhurin heitteellejätöllä olin tyytyväinen, kun sain kolme tainta maahan alkuperäisestä kymmenestä alusta. Hupsis.

En siis elätellyt turhia toiveita siitä, että näitä pääsisi ihailemaan – koskaan.

idanunikko_coral_reef_kasvihormoni-1Unikot ovat kuitenkin sitkeitä kasveja ja nämä idänunikot haluavat selvästikin kotoutua meille. Ne seisovat pystypäisinä, satoi tai paistoi, mitä nyt vähän nuokkuvat märkyyttä kantaessaan.

idanunikko_coral_reef_kasvihormoni-2Terälehdet näyttävät silkkisiltä, aivan kuin niillä olisi koko ajan repeämisvaara, mutta ei, ne ovat sitkeää tekoa ja ojentauvat sileiksi omaa tahtiaan. Auringon paistaessa ne ovat täysin läpikuultavia, sadepisarat heijastavat puolestaan värisävyn kauneutta luupinomaisesti.

Kasvun jälkeen siemenkodista jää kauniit pallokepit jäljelle, lehdet sen sijaan ränsistyvät ja tulevat rumiksi. (Ne poistan suosiolla.) Kukinnan jälkeen tässä terassinvieruspenkissä huomion vievätkin yksivuotiset daaliat – ja kohta aukeavat pionit.

Kyllä kannatti kasvattaa!idanunikko_coral_reefPapaver orientalis ’Coral reef’ has opened its flowers. These ones I grew from seeds.

idanunikko_coral_reef_kasvihormoni-4

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com