Kesälomafiiliksissä (kelistä viis)

terassi_kasvihormoni.fi-3Tänään oli ensimmäinen virallinen kesälomapäivä.

Fiilikseen pääsi kivasti, kun hiippaili terassilla ja kuopsutti maata: molempia tuli tehtyä pitkin päivää ja koko päivä, eihän se muuten tuntuisi lomalta.

tulppupiha_kasvihormoni.fi-9Muutenkin tapanani on tepastella terassilla aamuin illoin ja katsella, mitä puutarhalle kuuluu. Ihastelen asiaankuuluvasti erilaisia muutoksia kuin pikkulapsen uusia taitoja: ”Ai kuinka ihanaa, nyt te tulppaanit olette jo kaikki auenneet!” ”Kuinka sööttiä, esikot nojailevat noihin punalehtisiin jaloangervon tuppaisiin.”

Kehulauseita on kymmeniä ja viljelen niitä runsain määrin, sillä myös lapsia kasvattaessa kehuilla pääsee pitkälle. Ja niitähän nämä omat viljelykset ovat, hoivattavia, jotka toimivat välillä kuten opetetaan, mutta välillä tekevät niin kuin itse tykkäävät. (En moiti edes kortetta, sillä se ei ole lannistanut sen kasvua. Sitkeänä sorttina vain sisuuntuu moitteista ja menestyy kahta vimmatummin.)

tulppupiha_kasvihormoni.fi-7Meillä oli eilen vierailulla paikallisia puutarhaintoilijoita ja ihailimme yhdessä pihaa. Sen lisäksi vaihdoimme keskenämme taimiamme, sain pihaan täydennystä esimerkiksi paleltuneiden tiarellojen vahvistukseksi ja tuoksukurjenpolvipieluksen aukkojen paikkaukseen.

Minulle puolestaan tuli tilaa terassille kummasti, kun sain lahjoitettua ylimääräiset tomaatin taimet ja kasan kesäkukan alkuja vastalahjana muiden tarjoamisille. Chilejä jäi vielä runsaasti yli, kymmenen tainta kaipaisi vielä uutta kotia.

Ehdottomasti kannattavaa tällainen puutarhaystävien vuosittainen tapaaminen, sillä mistä muualta saisi niin paljon asiantuntevaa neuvontaa, innostunutta kannustusta ja ehdotonta lojaaliutta toistemme harrastukselle kuin hyvästä sisaruspiiristä. Sain jopa trampan aukion jatkokäytölle runsaasti ideoita, vaikka tyrmäsinkin ajatuksen grillikodasta saman tien. Kiitos kaikille, tällainen yhteys on aivan mahtavaa!

terassi_kasvihormoni.fi-2Vain yksi asia meiltä jäi, nimittäin emme muistaneet kiertää meidän terassin kautta, sinne kurkittiin vain ikkunoiden läpi. Toivottavasti kaikki kuitenkin ehtivät huomata, kuinka upeasti omenanpuun oksat kukkivat sen lämmössä. Ulkona niitä kukkia saakin vielä odottaa muutaman hetken verran.

Ja kaikkia vierailijoita varten kuvasin tämän postauksen kuvat sieltä terassilta pihaan päin, tältä meillä näyttää tällä aina aamuin ja illoin.

Paitsi seuraava kuva, siinä näkyy aamupäivän tilanne kasvimaalle, nyt siellä näyttää jo kovin erilaiselta, kun tilaamani multa tuli sinne pikatoimituksena.

terassi_kasvihormoni.fi-1tulppupiha_kasvihormoni.fi-1Etelärinteen kuvat jätän vielä toiseen postaukseen, niiden kanssa tästä tulisi jo ihan kuvamaratooni.tulppupiha_kasvihormoni.fi-3

June fifth as seen from our terrace (to the pink side of the garden).

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Kevään kiireisin aika

hyasintit_Kasvihormoni.fi-2Vuuh, sieltä se taas saapui, kevään kiireisin aika. Kiirettä vaikuttaa olevan paitsi puupäätarhurilla, myös sillä puutarhalla, jota tässä tarhuroidaan.

Ensinnäkin ne äänet.

Ihan kuin jokainen lähiseudun lintu haluaisi lähteä liikkeelle samaan kahdeksan ruuhkaan kuin kaikki muutkin, tsirputus, säkätys ja räksytys on niin valtava. (Ei nyt sentään ihan sellainen pesimisvesistöjen sinfonia, mutta ei tästä paljon puutu.) Tänä vuonna myös meidän pihan linnunpönttö on saanut sinitiaisen asukkaakseen, mikä mikä on omalta osaltaan lisännyt siipien suihketta hyönteisten metsästyksen ollessa kiivaimmillaan. Kiire on myös sillä saralla!

hyasintit_Kasvihormoni.fi-1Toiseksi on tietysti kevään kiire levittää kasvun tuoksua pihalle.

Viimeinkin lämmennyt keli on avannut pihaan parfyymillaan pullistelevat hyasintit ja ah, kun ovesta menee ulos, saa vetää keuhkot täyteen tiukkaa tuoksua. Tai ei se liian vahva ole, sellainen sopiva tuulahdus lämmintä eksotiikkaa, nyt kun ulkoilmassa oleillaan.

Hyasintit on siitä kivoja pihakukkia, että ulkona niiden tuoksu ei tuki tietoisuutta kaikesta muusta. Sisällä joulun aikaan parfyymia on ehkä vähän liikaa mutta kevätpuutarhassa – mielestäni juuri sopivasti, ainakin minun maltillisilla istutusmäärilläni. Hyasintti ikään kuin täydentää sitä vihreän kasvun tuoksua, joka alkaa tässä vaiheessa peittää mullan aromeita. Vai mitä mieltä olet?

Kolmanneksi tulee ulkoilukiire.

Sillä suomalaisella on kiire nauttia ulkokeleistä nyt kun niitä vihdoin on. Milloinkaan ei ole liian kiire, etteikö kerkeäisi piipahtaa ainakin vähän pihalla. Ihan vaikka vaan hetken, joka lopulta venyy tunniksi tai kahdeksi. Hupsis.

Sitten onkin tosi kiire saada murkinaa pöytään.

keltainen_kavat_Kasvihormoni.fi-5Neljänneksi – lehtien kiire kasvaa.

Meillä ollaan nyt hiirenkorvavaiheessa, jota täydentää kukkapenkkien isot ja muhkeaksi levenevät sipulikukkien lehdet. Ihan vielä ne eivät peitä kaikkia viime kasvukauden kuihtuneita kasvustoja, jotka jätän penkkeihin ja joiden päälle levitän kerroksen kompostimultaa (sitä hyvää kasvuvoimaa tuovaa). Mutta ei mene kuin tämä viikko, kun ruskeat lehtivanat ovat vain muisto ja vihreä massa peittää näkymät.

Tässä vaiheessa pitää keskittyä niihin yksityiskohtiin, jotka näkyvät siellä lehdistön keskellä, sillä kohta ne häviävät piiloonsa. Kuukauden päästä on juhannus ja kasvu alkaa tasaantua.

valkovuokko_Kasvihormoni.fi-3Väreillä on myös kiire ehtiä näyttäytymään. Se on numero viisi.

Kokonaisuutta pilkuttavat tietysti värikkäät sipulikukat, kevään keltaiset kukkijat ja räikeyttä hillitsevät valkovuokot sekä punasävyisinä puhkeavat pensaiden ja puiden lehdet. Keltajapaninangervo, yksi suosikeistani, puhkeaa lehteen oranssinpunertavana. Sen vieressä kasvaa minulla lähes Suomi 100 -teeman mukaisesti valkovuokkoja ja sinisiä helmililjoja. Näitä talvi näyttäisi kohdelleen kaltoin eikä niitä ole kuin muutama kourallinen läikittäin. Ehkäpä myös kasvuympäristö on ollut liian hiekkainen ja karu lisääntymiselle?

valkovuokko_Kasvihormoni.fi-1Ja kuudenneksi on puupäätarhurin armoton kiire.

Tietysti.

Kevät on kiirettä niin perheen kesken kuin puutarhassakin. Pitäisi sitä ja tätä, ainakin siivota nurkkia ja viritellä kesää. Onneksi olen ottanut tosissani kaikki ne vinkit, joissa kehotetaan matkimaan luontoa ja jätän penkkeihin sen, mitä ei ole pakko ottaa pois. Kyllä se kasvun kiire ne sinne kohta hävittää.

Taimitorejakin on tiedossa paljon, kiire ehtiä niille heti aamusta (jotta saa parhaat taimet) ja niitä uusia taimia varten pitää ehtiä putsaamaan kasvatuslaatikot ja kasvihuoneet. Uusi kasvimaakin pitäisi saada kuntoon, jotta pääsee istuttamaan porkkanat, perunat ja muut kesän herkut. Siis se toukotöiden kiire, tätä se on!

Ja opettajana minulla on tietysti valtava kiire töissä, on leirikoulut ja kevätretket valmisteluineen, pitää saada juhlat ja teemapäivät järjestymään, luokat valmiiksi seuraavaa vuotta varten ja vielä ne arvioinnitkin.

Huh sentään!

keltainen_kavat_Kasvihormoni.fi-4Viimeiseksi tulee vielä se kiire, että ehtii olla kiirehtimättä.

Sillä kyllä se luonto huolehtii itsestään, kelit tulevat ja menevät, kesä viipyilee jos on ollakseen ja ehtii kadota lopulta ajallaan. Töissäkin voi aloittaa kesän jälkeen tyhjän kalenterin kanssa. Ystäväni sanoja lainaten – elokuun tyhjä kalenteri on opettajantyön paras puoli. Minä lisään siihen tietysti sen, että pitkä kesäkatko mahdollistaa tämän maailman parhaan harrastuksen ääreen ehtimisen.

Käyn siis keräämässä kevään kukkijoita pikkuisiin pulloihini ja asettelen keittiön pöydälle. Nautin näystä ainakin sen aikaa, että tallennan sen kameralle ja pistän tänne blogiin, jos ehdin. Sillä siitä kiireestä on tähän aikaan vuodesta pakko välillä luistaa.

Postaillaan vähän harvemmin, kyllä se kevät soljuu eteenpäin ilman minun yrittämistänikin.

 

Ihania kevätpäiviä kaikille!

valkovuokko_Kasvihormoni.fi-2

Sinin suosikit: salvia

salvia_kasvihormoni.fi-1Jotkut kasvit ovat sellaisia, että ne vievät jalat alta. Kuuluu humps ja tömps, ja sitä huomaa olevansa rähmällään niiden edessä.

Salvia, erityisesti lehtosalvia (Salvia nemorosa) on minulla juuri tällainen, jonka edessä olen tunnustanut rakkauteni alta aikayksikön. Taitaa olla muutoinkin kyseessä tosi rakkaus, sillä se ei ole vielä vuosienkaan saatossa yhtään vähentynyt, pikemminkin päin vastoin, ensimmäisen ihastuksen rinnalle on löytynyt myös muita yhtä upeita tukijoukkoja samasta kasviperheestä.

valipenkki_keskikesa_Kasvihormoni.fi-9Salvia on kaunis tähkäpää, joka kukkii pitkään. Pitkän ja kapean kukinnon tekevänä se sopii monen pyöreämmän kasvin kaveriksi. Olen yhdistänyt sitä yllä näkyviin harakankelloihin ja sormustinkukkiin, yksivuotisiin petunioihin (niihin, joiden nimi tuo ensimmäisenä minulle mieleen Looney Toonsin Petunia-possun) ja jättipoimulehtiin. Niiden seurassa salvia on urhea ja tiukasti muodossaan seisova sinisten tähtien sarja, joka tuo särmää ja tehoa muiden kasvien vapaammin soljuviin muotoihin.

Kasviyhdistelmat_kasvihormoni.fi-4Salvian yksi hyvistä puolista on se, että niitä on jalostettu monia eri värimuotoja. Meillä on tämän hehkuvansävyisen sinisen lisäksi valkoista ja punasävyistä salviaa. Punaisen kanssa en ole vielä oikein saanut intohimoista rakkauttani syntymään, mutta valkoinen salvia on onnistunut hiekkapitoisessa etelärinteen reunassa niin hyvin, että sen kasvualan lisääminen on seuraava tavoitteeni. Nytkin se peittää penkin reunaa tuuheana tuppaana.

etelarinne_kasvihormoni-fi-61.jpgSalvia ei ole ainoastaan minun mieleeni, vaan kukkien kidat houkuttelevat kimalaisia medenhakupuuhiin. Erityisesti valkoisessa salviassa käy kova surina, kun parhaillaan useampi kymmenen pörriäistä imee kärsällään herkkua talteen talvivarastoonsa. Iltaisin ne hyytyvät kukkien äärelle, kun lämpötila laskee niille liian alhaiseksi. Miltei kadehdittaa kimalaisia, kun ne saavat nauttia salviasta auringon lämmittävien säteiden saapumiseen saakka!etelarinne_kasvihormoni-fi-41.jpgSalvian yksi ihailtavia puolia on se, kuinka helppoa sitä on lisätä. Isoksi kasvaneen tuppaan voi nostaa ja halkaista, ja kohta tämä upea kukkija peittää kaksinkertaisen alan aiempaan nähden.

Toisaalta kukkavanoihin kehittyy runsaasti itämiskykyisiä siemeniä, jotka voi joko varistaa kukkapenkin tyhjiin kohtiin tai ottaa talteen ja kylvää pikkuisiin ruukkuihin. Kohta siemenistä kasvaa jo pieniä, uusia taimia, jotka ovat elinvoimaisia ja vahvistavat salviarivistöä kukillaan parin vuoden kasvamisen jälkeen.

salvia_pinkki_kasvihormoni.fi-8

Pinkkinä kasvava salvia etsii meillä vielä paikkaansa. Se on herkullisen värinen, mutta vieruskasveista parhaiten siihen on toistaiseksi sointunut tämä kaunis ja herkkä mutta paikalle omin luvin kylväytynyt rikkaruoho.

valipenkki_salvia_harjaneilikka_kasvihormoni.fi-1 Tämä postauksen kuvituksen valitseminen oli erityisen hankalaa, sillä salvia on erityisen kuvauksellinen ja sointuu lähes kaikkiin vierustovereihinsa. Ehkä yksi suloisimmista yhdistelmistä on harjaneilikkapostauksessakin näkyviä yhdistelmä salviaa, harjaneilikoita, tummia pioniunikoita ja ukkolaukan siemenpalloja. Ja katso, miten hyvin pioniunikko ’Black peony’ sopii terälehtensä tiputtaneiden salvioiden kaveriksi:salvia_kasvihormoni.fi-1Haluan lopettaa tämän postauksen kuvaan, jossa näkyy ensi-ihastukseni aloittanut lehtosalviayksikkö. Siellä se kasvaa vaatimattomassa maassa, kaverinaan harjaneilikoita ja verikurjenpolvia, etualalla monivuotista koristeheinää. Iso kiitos ja pitkää ikää tälle, edellisen kodin terassin kupeessa kasvaneelle yksilölle!

harjaneilikka-kasvihormoni.fi-5

Katso aiempia kasvisuosikkejani näistä postauksista:

Harjaneilikka
Kirjopikarililja
Kuunlilja

Täpläimikkä
Tulppaanit
Pikkusydän
Posliinihyasintti

Salvia is definately worth growing! It’s blooming brings striking color to a border and it is an easy plant to combine to other, more freely flowing plants. Have you made your acquaintance with this beauty? 

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com