Sinin suosikit: salvia

salvia_kasvihormoni.fi-1Jotkut kasvit ovat sellaisia, että ne vievät jalat alta. Kuuluu humps ja tömps, ja sitä huomaa olevansa rähmällään niiden edessä.

Salvia, erityisesti lehtosalvia (Salvia nemorosa) on minulla juuri tällainen, jonka edessä olen tunnustanut rakkauteni alta aikayksikön. Taitaa olla muutoinkin kyseessä tosi rakkaus, sillä se ei ole vielä vuosienkaan saatossa yhtään vähentynyt, pikemminkin päin vastoin, ensimmäisen ihastuksen rinnalle on löytynyt myös muita yhtä upeita tukijoukkoja samasta kasviperheestä.

valipenkki_keskikesa_Kasvihormoni.fi-9Salvia on kaunis tähkäpää, joka kukkii pitkään. Pitkän ja kapean kukinnon tekevänä se sopii monen pyöreämmän kasvin kaveriksi. Olen yhdistänyt sitä yllä näkyviin harakankelloihin ja sormustinkukkiin, yksivuotisiin petunioihin (niihin, joiden nimi tuo ensimmäisenä minulle mieleen Looney Toonsin Petunia-possun) ja jättipoimulehtiin. Niiden seurassa salvia on urhea ja tiukasti muodossaan seisova sinisten tähtien sarja, joka tuo särmää ja tehoa muiden kasvien vapaammin soljuviin muotoihin.

Kasviyhdistelmat_kasvihormoni.fi-4Salvian yksi hyvistä puolista on se, että niitä on jalostettu monia eri värimuotoja. Meillä on tämän hehkuvansävyisen sinisen lisäksi valkoista ja punasävyistä salviaa. Punaisen kanssa en ole vielä oikein saanut intohimoista rakkauttani syntymään, mutta valkoinen salvia on onnistunut hiekkapitoisessa etelärinteen reunassa niin hyvin, että sen kasvualan lisääminen on seuraava tavoitteeni. Nytkin se peittää penkin reunaa tuuheana tuppaana.

etelarinne_kasvihormoni-fi-61.jpgSalvia ei ole ainoastaan minun mieleeni, vaan kukkien kidat houkuttelevat kimalaisia medenhakupuuhiin. Erityisesti valkoisessa salviassa käy kova surina, kun parhaillaan useampi kymmenen pörriäistä imee kärsällään herkkua talteen talvivarastoonsa. Iltaisin ne hyytyvät kukkien äärelle, kun lämpötila laskee niille liian alhaiseksi. Miltei kadehdittaa kimalaisia, kun ne saavat nauttia salviasta auringon lämmittävien säteiden saapumiseen saakka!etelarinne_kasvihormoni-fi-41.jpgSalvian yksi ihailtavia puolia on se, kuinka helppoa sitä on lisätä. Isoksi kasvaneen tuppaan voi nostaa ja halkaista, ja kohta tämä upea kukkija peittää kaksinkertaisen alan aiempaan nähden.

Toisaalta kukkavanoihin kehittyy runsaasti itämiskykyisiä siemeniä, jotka voi joko varistaa kukkapenkin tyhjiin kohtiin tai ottaa talteen ja kylvää pikkuisiin ruukkuihin. Kohta siemenistä kasvaa jo pieniä, uusia taimia, jotka ovat elinvoimaisia ja vahvistavat salviarivistöä kukillaan parin vuoden kasvamisen jälkeen.

salvia_pinkki_kasvihormoni.fi-8

Pinkkinä kasvava salvia etsii meillä vielä paikkaansa. Se on herkullisen värinen, mutta vieruskasveista parhaiten siihen on toistaiseksi sointunut tämä kaunis ja herkkä mutta paikalle omin luvin kylväytynyt rikkaruoho.

valipenkki_salvia_harjaneilikka_kasvihormoni.fi-1 Tämä postauksen kuvituksen valitseminen oli erityisen hankalaa, sillä salvia on erityisen kuvauksellinen ja sointuu lähes kaikkiin vierustovereihinsa. Ehkä yksi suloisimmista yhdistelmistä on harjaneilikkapostauksessakin näkyviä yhdistelmä salviaa, harjaneilikoita, tummia pioniunikoita ja ukkolaukan siemenpalloja. Ja katso, miten hyvin pioniunikko ’Black peony’ sopii terälehtensä tiputtaneiden salvioiden kaveriksi:salvia_kasvihormoni.fi-1Haluan lopettaa tämän postauksen kuvaan, jossa näkyy ensi-ihastukseni aloittanut lehtosalviayksikkö. Siellä se kasvaa vaatimattomassa maassa, kaverinaan harjaneilikoita ja verikurjenpolvia, etualalla monivuotista koristeheinää. Iso kiitos ja pitkää ikää tälle, edellisen kodin terassin kupeessa kasvaneelle yksilölle!

harjaneilikka-kasvihormoni.fi-5

Katso aiempia kasvisuosikkejani näistä postauksista:

Harjaneilikka
Kirjopikarililja
Kuunlilja

Täpläimikkä
Tulppaanit
Pikkusydän
Posliinihyasintti

Salvia is definately worth growing! It’s blooming brings striking color to a border and it is an easy plant to combine to other, more freely flowing plants. Have you made your acquaintance with this beauty? 

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Sinin suosikit: harjaneilikka

harjaneilikka_kasvihormoni.fi-7Harjaneilikalla on ominaisuudet, joita jokainen supernainen kaipaa. Vai etkö itse kaipaisi kestää kauniina säässä kuin säässä, olla vahva ja pää pystyssä kulkeva sekä tuottaa satoa niin, että kauneutta levittävä jälkesi tässä maailmassa levittäytyy laajalle?

Harjaneilikka on ihanan uskollinen ja takuuvarma kukka, mahtava leikkokukka ja värikirjoltaan moninainen valkoisesta vaaleanpunaiseen ja voimakkaan anilliiniin sekä välillä jopa tummanpuhuvaan purppuraan. Useimmiten sen siemenet myydään sekoituksena, mutta keräämällä omista kukista talteen ne parhaimman väristen kukkien siemenet, saa oman pihan kukkakirjon muunnettua vähin erin siihen sävyyn, mitä itse toivoo.

Harjaneilikan pallukkamaista kukintoa on kiva yhdistää tähkämäisiin kasvipareihin, samoin sen ympärille sopivat kasvit, joiden lehdet ovat rotevia tai muuten vaan näyttäviä. Harjaneilikan kukat tulevat uhkeimmiksi auringossa, maaperän suhteen se ei ole niin kovin nuuka.

harjaneilikka-kasvihormoni.fi-1Harjaneilikasta on iloa usealle vuodelle, vaikka sitä sanotaankin kaksivuotiseksi kasviksi. Toki se antaa odotuttaa ensimmäistä kukintaa kaksi vuotta, mutta ei se mihinkään häviä, kun muistaa poimia kukat maljakkoon. Silloin lehtiruusuke talvehtii ja seuraavana vuonna se kukkii taas, ja taatusti samanvärisenä kuin ensimmäisenäkin vuonna!

Tässä on harjaneilikan koukuttavuus: sitä on muistettava leikata reilulla kädellä maljakoihin, tai muuten se tekee siemeniä ja tulkitsee elämäntehtävänsä suoritetuksi. Siis ihan pakosta ja luvan kanssa kukkia on leikattava sisätilojen koristukseksi. Jee! Ja jos joku kukkavarsi lopulta unohtuu leikata, ei ykisttäisen kukkavarren siementuotanto saa kukkaa tulkitsemaan koko ruusukkeen lakastamisen olevan ajankohtaista, kyllä se vielä seuraavanakin vuonna nostaa uusia pallopäisiä hujoppejaan.

Jotta kukkatuotanto kuitenkin pysyy varmana, pitää neilikan antaa siementää (tai itse laittaa siemeniä lisää) jokainen vuosi. Tällöin pihaan kasvaa uusia pieniä vauvataimia, joista tulee taas uusia kasveja.

harjaneilikka-kasvihormoni.fi-2Harjaneilikan kasvatusopit olen saanut mummoltani. Vaikka kasvin voisi vallan mainiosti antaa siementää maahan ja nousta siitä itsekseen, pienellä (suurella) puuhalla kukinnasta saa hurrrjan paljon runsaamman, ja jos puutarhaan haluaa kukintaa, runsaus on valttia. Siksi hullu puutarhuri tietysti näpertelee kasviensa parissa.

harjaneilikka_kasvihormoni.fi-2

Mummoviisautta harjaneilikan kasvatukseen:

1. Anna harjaneilikan kehittää siemeniä elokuussa, minkä jälkeen sen lehtiruusuke kuolee. Varistele siemenet hallitusti kasvupaikalle tai anna tipahtaa maahan ihan itsekseen. Siemennyksen jälkeen kasvin jämät voi nakata kompostiin. (Ruusukkeen kehittymistä voit edistää kylvämällä jo valmiita siemeniä joskus kukinnan loppuvaiheilla, heinäkuussa. Ota siemenet talteen edellisenä vuonna, ne säilyvät kasvukykyisinä vuosia.)

2. Istuta nousseet taimet keväällä uudelleen: nosta ne varoen ylös, erittele elinvoimaisimmat taimet istutettavaksi ja töki penkkiin niin, että niistä jää vain muutama sentti näkyviin. Etäisyyttä kannattaa olla vähintään viisi senttiä, viisitoistakaan ei haittaa. Hullu puutarhuri laittaa ne miljoona pientäkin sinne jonnekin kehittymään, etteivät poloiset joudu kompostiin. Mikäli kasvit ovat valmiiksi sopivin välein, multaa varret niin, että ohuempi ja rennompi varsi jää lisätyn mullan alle, se tekee kasville hyvää.

3. Kun hankit harjaneilikkaa pihaasi ensimmäistä kertaa, kylvä siemeniä kahtena peräkkäisenä vuotena. Näin varmistat, että jatkossa kukkia on jokainen vuosi. Halutessasi luonto hoitaa homman kahden ensimmäisen vuoden jälkeen! (Ja muista ihmeessä oma vinkkini niiden kukkavarsien keräämisestä maljakkoon.)

harjaneilikka-kasvihormoni.fi-4

Katso aiempia kasvisuosikkejani näistä postauksista:

Kirjopikarililja
Kuunlilja

Täpläimikkä
Tulppaanit
Pikkusydän
Posliinihyasintti

Dianthus barbatus is a pretty and one of those very easy to grow plants. I tend to cut the flower stems down (or indoors to a vase) so that instead of producing seeds, it brings grows new flowers each year. I love the plant!

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Sinin suosikit: kuunlilja

kuunlilja_kasvihormoni.fi-1-2Löytyykö jostain puutarhaintoilija, joka ei innostuisi kuunliljoista? Näenkö siellä yhden käden heiluvan? Lieneekö teillä hirmuisesti kotiloita, jotka innostuvat sinua enemmän näistä upeista lehtiperennoista? Arvasin.

Mutta me muut, meille kuunliljat ovat puutarhan perustärkeitä kasvajia.

Kuten monia muita puutarhaintoilijoiden suosikkikasveja, myös kuunliljoja on jalostettu satoja lajikkeita. Minä en ole keräilijä ja yritä saada itselleni kaikkia maailman versioita, vaan olen yrittänyt pitäytyä muutamiin lajeihin, jotka sopivat kokonaisuuksiin täydentämään muita kasveja.

Silti meidänkin puutarhasta löytyy pienilehtinen, hiirenkorvaksi kutsumani laji (jonka olen saanut nimettömänä jakopalana) ja iso, ’Big daddy’ -nimellä tunnettu versio, joka kilpailee koolla lähes raparperipuskan kanssa. Löytyy lehtiä, jotka ovat harmaanvihreitä, ja sellaisia, joissa vihreän kaverina on valkoista tai keltaista.

Ja tietysti meiltä löytyy sitä ”tavallista” tummanvihreää, jonka ruska on ihan mahtavan näyttävä.

Ja juuri näistä syistä pidän kuunliljoista. Pidän, pidän paljon. Alla muutama näkymä ja syy sille, että kuunliljat kuuluvat suosikkeihini.

Kuunlilja ’Patriot’

Tämän kuunliljan olen hankkinut alun perin kasvamaan etupihan kesäruukkuistutuksiin. Kun tuli syksy ja kasvi piti saada talten, meiltä löytyi tilaa vain etelärinteen kupeesta. Siihen se jäi asustamaan, enkä ole katunut lainkaan.

Kuunlilja 'Patriot' nousee maahumalan keskeltä toukokuussa. Lehtien erilaisuus houkuttelee minut tähän aikaan vuodesta ihailemaan näkyä päivittäin.

Kuunlilja ’Patriot’ nousee maahumalan keskeltä toukokuussa. Lehtien erilaisuus houkuttelee minut tähän aikaan vuodesta ihailemaan näkyä päivittäin. Malttaisitko itse kaivaa kasvin pois tuosta ja siirtää toisaalle kasvamaan ruukussa? En minäkään.

kuunlilja_kasvihormoni.fi-5

Lehtien kasvettua täyteen kokoonsa ja auettuaan koskettamaan toisiaan ’Patriot’ peittää lähes koko maahumalakasvuston alleen. Valkoiset reunat raikastavat vihreän ympäristön ja keventävät näkymää, saman tekevät erilaisina kasvavat lehtimuodot tuossa vieressä.

kuunlilja_kasvihormoni.fi-9

Elokuussa ’Patriot’ yllättää nappaamalla viereisen syyshortensian kukinnot omakseen. Ne sopivat sille kauniiksi kokonaisuudeksi oikeastaan paremmin kuin omat kellokukat, jotka leikkelen yleensä pois ja sisätilojen kaunistukseksi.

etelarinne_kasvihormoni.fi-3

Taustatyöläinen kuunlilja

Tämä kuunlilja on nimetön jakopala, josta iloitsen erityisesti sen ruskavärin vuoksi. Perustyöläinen, joka hoitaa hommansa moitteetta, ja jolla on yllättävän kauniit, pitkät kukkavarret täynnä hennon liloja kukkia.

kuunlilja_kasvihormoni.fi-2

Runsas vihreä lehdistö ja niiden synnyttämä laakea pinta sopii monen pienikukkaisen ja -lehtisen kasvin taustaksi. Näkymä rauhoittuu kummasti, kun on jotain vakaata ja tasaista eläväisen kasvuston kaverina.

kuunlilja_kasvihormoni.fi-3

Auringonvalo siivilöityy ohuiden ja sileiden lehtien läpi kauniisti. Tässä kuvassa on vielä alkukesän lehtivihreän hempeys ja elinvoima jäljellä.

Keittiotarhansatoa_kasvihormoni.fi-6

Tavallisesti leikkaan kuunliljoilta kukkavarret talteen, sillä ne tekevät kasvustosta levottoman. Kun kasvia kasvattaa takaan lehdistön vuoksi, korkealle hypähtävät kellokukkavanat tuovat turhaa säpinää. Viime kesänä halusn kitenkin antaa näiden kuunliljojen kukkarunsauden räiskyä, vaikka eivät nuo haljun lilat kukat olekaan meidän värimaailmaamme.

ruska_pohjoispuoli_kasvihormoni-fi-6

Syksyn keltainen sävy lehdistössä on kuin kruunu kuunliljakasvuston vuoden lopussa. Tämän jälkeen lehdet saavat maatua maassa, kiepautan ne tuosta kiepille, sillä pakkasen puremat lehdet limoittuvat rumiksi ja häiritsevät havuistutusten seassa. Kieppi hillitsee näkymää riittävästi, pois niitä ei tarvitse naksia.

Kirjavaa kauneutta – kirjokuunlilja ja ’Frans williams’

kuunlilja_kasvihormoni.fi-7-2

Olen laittanut tätä kippuralle lehtensä kasvattavaa kirjokuunliljaa etelärinteen ja pomppuympyrän väliin jäävän käytävän rinteeksi. Se tuo kivasti valoa ja näköä penkin reunaan.

kuunlilja_kasvihormoni.fi-8-2

Valkokuunliljan kaverina kasvaa muhkeaksi puolipalloksi kurottuvaa Hosta sieboldiana ’Frances Williamsia’. Nyttemmin olen siirtänyt keltasävyiset kuunliljat omalle alueelleen. Useiden jakokertojen vuoksi kasvustot ovat vielä vähän pieniä eikä niillä ole vielä sitä efektiä, jota toivon. Mutta tiedän, että vuoden, kahden sisällä juuret ovat saaneet asettua paikoilleen ja on lehtien vuoro loistaa.

lumipalloheisi_kasvihormoni.fi-1

Tämä hämyinen kirsikkapenkin reuna tulee vielä parin vuoden päästä olemaan kuunliljojen lehtivaltakunta. Silloin hillitsen myös pikkusydämen kasvua, jotta lehdet saavat enemmän tilaa loistaa.

kuunlilja_kasvihormoni.fi-9-4

Kaverini kotoa meille siirtoistutettu Hosta ’Big daddy’ kasvaa vähän kuivassa paikassa marja-aroniapensaan juurella, missä se ei pääse sille ominaisiin metrin korkeuksiin. Upea ruska säväyttää kuitenkin aronian oranssin hehkun kaverina.

Muisto mennestä

kuunlilja_kasvihormoni.fi-12

Tämä on näkymä, jota kannan muistoissani edellisestä kodista. Nämä lehtimuodot ja rytmitys pihakuusen kainalossa on se syy, miksi ensimmäistä kertaa ihastuin kuunliljoihin. Paikka oli kasveille turhan kuiva, myönnän, mutta vihreän eri sävyt ja toisistaan poikkeavat kasvutavat tekivät sen, että silmät hakeutuivat tähän näkyyn uudestaan ja uudestaan. Molemmista kuunliljoista tuli mukaan jakopalat mutta en ole tästä nykyisestä puutarhasta löytänyt niille yhtä otollista kasvupaikkaa. Haaveilen kuitenkin, että karsimalla ympäristöä saan ne loistamaan samaan tapaan kuin tässä kotikuusen kainalossa.

Hostas are some of my favorite plants. I bet on that side of the screen, there are also hosta lovers, am I right? These simple examples from my garden demonstrate the root of this love. They are self explanatoring or what?

Katso aiempia kasvisuosikkejani näistä postauksista:

Täpläimikkä
Tulppaanit
Pikkusydän
Posliinihyasintti

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com