Pionit apposen auki

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-1Viikonlopun lämpö teki taikatempun ja aukaisi pionien nuppupallot. Minulle tämä aika on taianomainen, sillä olen nähnyt pionejani kukassa vain vähäisen määrän – viime vuonna, kun kukinta oli ensimmäisen kerran runsaampaa, olimme matkoilla koko pioniajan.

Puutarha on tosiaankin taiteenlajeista hitain, ja erityisen hidas se on silloin, kun sattuu olemaan pois sen ajan, kun taide tapahtuu. Taas joutuu odottamaan kokonaisen vuoden.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-5Siitä, kun olen perustanut pionitarhani, on jo pitkä tovi. Ensimmäiset pionit istutin viisi kesää sitten, ne ovat nuo ensimmäisen kuvan ’Festiva masimat’. Laskin, että pehkossa on tänä vuonna yli kolmekymmentä nuppua, joten tätä kukintaa en ehdi missaamaan, vaikka välillä kävisinkin viettämässä mökkiöitä.

Koska pidän toistoa hyvänä tehokeinona (myös) puutarhassa, olen istuttanut ’Festiva maxima’ -pioneja kahteen muuhunkin kohtaan. Enpä enää muistanut asiaa! Taimia vaikuttaisi olevan kaiken kaikkiaan viisi, näistä kolme oikeana ryppäänä kirsikkapuun juurella. Tässä kun taidekriitikko malttaa odottaa vielä vuoden tai kaksi, voin kuvailla kirsikkapenkin valkoista ryöppyä runsaaksi, nytkin niistä uskaltaa napata jo muutaman varren sisälle.

’Festiva maxima’ on siitä ihana pioni, että kauniin kukinnon lisäksi se tekee varteen sivukukintoja niin, että kukkia tulee runsaasti ja kukinta kestää pari viikkoa – ellei sitten kelit jatku tällaisena viileänä ja kukkia aukeaa vielä syyskuussakin. Heh.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-4Vaikka en muistanutkaan istuttaneeni näitä ’Festiva maximoja’ näin runsain määrin, muistan hyvin, kun ajattelin, että tummanpunainen tähtiputki sopii kukan kesiterälehtien väriin kuin sade Suomeen. Ja tosiaan, tämä on mätshmeidinheven! Vaikka kukat nuokkuvat tässä vesisateen jäljiltä, kukaan ei voi kyseenalaistaa tuota värien sopusointua. Jes, taas menneisyyden minä on osannut ajatella asioita. Nykypäivän taidekriitikko kiittelee muinaisen Sinin taidesilmää!

Vieressä on vielä viininpunainen purppuraheisiangervo (sekin kukassa) ja vielä pallot kiinni olevia punaisia pioneja (muistelen niiden nimeksi ’Karl rosenfield’), jotka nekin sointuvat tähän kokonaisuuteen.

Olen tyytyväinen ja myhäilen onnessani. Kannatti odottaa tätä näytöstä.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-3

Finally, it’s time for peonies up here. Boy, the summer has been slow this year! These beauties multiply by the years, ’Festiva maxima’ they are called. The red stripes match the surrounding plants perfectly, especially red Astrantias next to them. This slowly developing form of Art I enjoy.

pioni-festiva-maxima_kasvihormoni-2

P.S. Huomasin, että pioni.fi-sivulla eli Pionien kodissa on juuri nyt alennusmyynti. Jos himoitset pionipenkkiä, klikkaa itsesi sinne!

Katso pioni-ideoita näistä pionipostauksistani:

Näin perustat pionipenkin

Näin tunnistat hyvän pionitaimen

Näin siirrät pionin

Pioniharrastajan mahtitaimisto Pionien koti 

Pionien koti kukintakauden alussa

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Tulppaanikuvia sadepäivän iloksi

tulppuja_kasvihormoni.fi-15Meillä tulppaanikausi sen kun vaan jatkuu. Tulppaaneja on sekä aurinkoisessa että varjoisassa osassa pihaa ja olen laittanut maahan niin aikaisia kuin myöhäisiäkin tulppaaneja. Tällaisena viileämpänä keväänä se tarkoittaa pitkää kukintaa ja loistoa moneksi viikoksi.tulppuja_kasvihormoni.fi-10Hohtavat ’van Ejk’-lajikkeen tulppaanit alkavat olla jo terälehtensä menettäneitä, tein terassin vieressä jo tilaa daalioille nostamalla sipulit pois ja istuttamalla loppukesän kukkijat paikalle.

tulppuja_kasvihormoni.fi-4Muualla en jaksa ryhtyä yhtä suureen operaatioon vaan jätän sipulit maahan: enimmäkseen ne ovat yhden kesä ilo, enkä ole huomannut, että paljon kehuttu ”nosta sipuli kukinnan jälkeen maasta, anna levätä kesän yli ja istuta syksyllä uudelleen” takaisi seuraavan kesän kukintaa sen kummemmin kuin sipuleiden maahanjättäminen.

Kun asennoituu niin, että tulppaanit ovat pääosin yhden kesän iloja, pystyy nauttimaan niiden kukintakaudesta parhaiten.

tulppuja_kasvihormoni.fi-11

Iloinen sekoitus puna- ja valkosävyisiä tulppaaneja pikkusydänreunuksen keskellä on muodostunut tämän kevään suosikikseni. Tämä kuvan keskellä oleva kerrottu nimetön valkoinen tulppaani on huiman runsas ja varjoisammassa kohtaa tuija-aidan katveessa valkoiset yksinkertaiset tulppaanit ovat vasta nupullaan. Niiden lomassa laukat nostavat päätään ja lupailevat, että pian on niiden aika loistaa.

tulppuja_kasvihormoni.fi-2Nämä kuvat ovat viime viikonlopulta, ennen meidän viimeisen saderintaman saapumista. Sade on tehnyt maalle tosi hyvää, vaikka mielläänhän sitä ottaisi jo kuumankostean kesäkelinkin lomavieraaksi.

tulppuja_kasvihormoni.fi-3

Tulpis continue blooming. The chilly weather we’ve had this spring really makes a difference in the length of the season.

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Haaste: neljä kuvaa neljä vuodenaikaa

neljavuodenaikaa.kasvihormoni.fi-1Sain jo hyvän hetken sitten Multaa sormissa -blogin Liisalta haasteen, jossa näytetään yksi kohta pihasta neljässä kuvassa, neljänä eri vuodenaikana.

Niin, minulla on tehnyt hankaluuksia päättää, mitkä olisivat ne vuodenajat, joista tässä haasteessa puhutaan.

Muistan koulun alun ja seinällä olleen kuvan, jossa talvi oli ylhäällä, sen alapuolella kesä. Talven kuvassa luisteltiin ja hiihdettiin, kesällä uitiin. Välissä olivat kevät ja syksy, joissa oli molemmissa eloa kasvustossa. Kuvassa olivat myös mukana kuukausien nimet, kolme kuukatta jokaisen kuvan vieressä.

Mutta kun meillä on puoli vuotta elotonta, joten jos seitsenvuotiaana opitun jaon mukaan mennään, pitää lokakuusta, tammikuusta ja huhtikuusta poimia kuvat, joissa on paljasta ja jossain määrin lumista, ja kesän kuvaan saa vihdoin sijoitettua heinäkuun helteen ja koko kesän kasvun.

neljavuodenaikaa.kasvihormoni.fi-2

Kevät meidän pihassa. Se on huhtikuussa eloton nurmi, rusket kukkapenkit ja hiirenkorvattomat puut. Mutta silti aurinkoista, kasvua lupaavaa ja innostavaa. Jee!

neljavuodenaikaa_kasvihormoni.fi-2-3

Toukokuun lopussa todellisuus on jo kesäinen, raikas alkukesän vihreä ja sipulikukkien runsauden alla värikäs. Mutta onko tämä kevättä vai kesää?

NeljakesakuvaaKoska neljän kuvan valinta on kriteeristölläni tavattoman vaikeaa, ajattelin, että valitsen neljä kuvaa kasvukaudesta: ne ovat yllä. Kuvat on kaikki otettu samasta kirsikkapenkistä, vain kuvakulma ja rajaus vaihtelevat. Kuvat kiertävät ajallisesti kuin ala-asteella opittu kellon lukeminen: myötäpäivään, ympyrää.

Vasemmassa yläkulmassa on kesäkuun puoliväli ja lumipalloheiden kukkarunsaus. Seuraavana ylärivissä eletään jo elokuuta, kesää sekin, jolloin kirsikkapuusta on saanut poimia kymmeniä marjoja ja puun ympärillä loistavat jaloangervot sekä syysleimut.

Alarivissä oikealla eletään kasvun loppumetrejä, syyskuuta, jolloin lehdet alkavat ruskistua ja muuttua maanparannusaineeksi. Viimeinen hetki kasvukaudelle on lokakuun puolivälissä, kun sitkeimmät kasvit pitävät vielä kiinni lehdistään ja muut luopuvat jo omistaan. Vasemman alakuvan sumu hämärtää maisemaa ja kertoo syksyn saapumisesta, purppuraheisiangervo tuo vielä hetken verran väriä maisemaan.

Sen jälkeen maailma on valmis kuuraa ja lunta varten, kauneimmat talventörröttäjät jäävät puuvartisten ohella tuomaan rytmiä muutoin tasaiseen talvimaisemaan.

neljavuodenaikaa_kasvihormoni.fi-1

Kuvavalinnoilla vaan hämään: en saanut maailmaa valmiiksi neljässä kuvassa, joten valitsin kahdeksan. Enemmänkin olisin halunnut valita, joten tämä on ihan hyvä saavutus.

The same spot, almost the same view in four seasons. The only problem is that we actually have more than four seasons so that the year cannot be squeesed in four pictures. At least I think so. What is your opinion?

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com