Kevään kiireisin aika

hyasintit_Kasvihormoni.fi-2Vuuh, sieltä se taas saapui, kevään kiireisin aika. Kiirettä vaikuttaa olevan paitsi puupäätarhurilla, myös sillä puutarhalla, jota tässä tarhuroidaan.

Ensinnäkin ne äänet.

Ihan kuin jokainen lähiseudun lintu haluaisi lähteä liikkeelle samaan kahdeksan ruuhkaan kuin kaikki muutkin, tsirputus, säkätys ja räksytys on niin valtava. (Ei nyt sentään ihan sellainen pesimisvesistöjen sinfonia, mutta ei tästä paljon puutu.) Tänä vuonna myös meidän pihan linnunpönttö on saanut sinitiaisen asukkaakseen, mikä mikä on omalta osaltaan lisännyt siipien suihketta hyönteisten metsästyksen ollessa kiivaimmillaan. Kiire on myös sillä saralla!

hyasintit_Kasvihormoni.fi-1Toiseksi on tietysti kevään kiire levittää kasvun tuoksua pihalle.

Viimeinkin lämmennyt keli on avannut pihaan parfyymillaan pullistelevat hyasintit ja ah, kun ovesta menee ulos, saa vetää keuhkot täyteen tiukkaa tuoksua. Tai ei se liian vahva ole, sellainen sopiva tuulahdus lämmintä eksotiikkaa, nyt kun ulkoilmassa oleillaan.

Hyasintit on siitä kivoja pihakukkia, että ulkona niiden tuoksu ei tuki tietoisuutta kaikesta muusta. Sisällä joulun aikaan parfyymia on ehkä vähän liikaa mutta kevätpuutarhassa – mielestäni juuri sopivasti, ainakin minun maltillisilla istutusmäärilläni. Hyasintti ikään kuin täydentää sitä vihreän kasvun tuoksua, joka alkaa tässä vaiheessa peittää mullan aromeita. Vai mitä mieltä olet?

Kolmanneksi tulee ulkoilukiire.

Sillä suomalaisella on kiire nauttia ulkokeleistä nyt kun niitä vihdoin on. Milloinkaan ei ole liian kiire, etteikö kerkeäisi piipahtaa ainakin vähän pihalla. Ihan vaikka vaan hetken, joka lopulta venyy tunniksi tai kahdeksi. Hupsis.

Sitten onkin tosi kiire saada murkinaa pöytään.

keltainen_kavat_Kasvihormoni.fi-5Neljänneksi – lehtien kiire kasvaa.

Meillä ollaan nyt hiirenkorvavaiheessa, jota täydentää kukkapenkkien isot ja muhkeaksi levenevät sipulikukkien lehdet. Ihan vielä ne eivät peitä kaikkia viime kasvukauden kuihtuneita kasvustoja, jotka jätän penkkeihin ja joiden päälle levitän kerroksen kompostimultaa (sitä hyvää kasvuvoimaa tuovaa). Mutta ei mene kuin tämä viikko, kun ruskeat lehtivanat ovat vain muisto ja vihreä massa peittää näkymät.

Tässä vaiheessa pitää keskittyä niihin yksityiskohtiin, jotka näkyvät siellä lehdistön keskellä, sillä kohta ne häviävät piiloonsa. Kuukauden päästä on juhannus ja kasvu alkaa tasaantua.

valkovuokko_Kasvihormoni.fi-3Väreillä on myös kiire ehtiä näyttäytymään. Se on numero viisi.

Kokonaisuutta pilkuttavat tietysti värikkäät sipulikukat, kevään keltaiset kukkijat ja räikeyttä hillitsevät valkovuokot sekä punasävyisinä puhkeavat pensaiden ja puiden lehdet. Keltajapaninangervo, yksi suosikeistani, puhkeaa lehteen oranssinpunertavana. Sen vieressä kasvaa minulla lähes Suomi 100 -teeman mukaisesti valkovuokkoja ja sinisiä helmililjoja. Näitä talvi näyttäisi kohdelleen kaltoin eikä niitä ole kuin muutama kourallinen läikittäin. Ehkäpä myös kasvuympäristö on ollut liian hiekkainen ja karu lisääntymiselle?

valkovuokko_Kasvihormoni.fi-1Ja kuudenneksi on puupäätarhurin armoton kiire.

Tietysti.

Kevät on kiirettä niin perheen kesken kuin puutarhassakin. Pitäisi sitä ja tätä, ainakin siivota nurkkia ja viritellä kesää. Onneksi olen ottanut tosissani kaikki ne vinkit, joissa kehotetaan matkimaan luontoa ja jätän penkkeihin sen, mitä ei ole pakko ottaa pois. Kyllä se kasvun kiire ne sinne kohta hävittää.

Taimitorejakin on tiedossa paljon, kiire ehtiä niille heti aamusta (jotta saa parhaat taimet) ja niitä uusia taimia varten pitää ehtiä putsaamaan kasvatuslaatikot ja kasvihuoneet. Uusi kasvimaakin pitäisi saada kuntoon, jotta pääsee istuttamaan porkkanat, perunat ja muut kesän herkut. Siis se toukotöiden kiire, tätä se on!

Ja opettajana minulla on tietysti valtava kiire töissä, on leirikoulut ja kevätretket valmisteluineen, pitää saada juhlat ja teemapäivät järjestymään, luokat valmiiksi seuraavaa vuotta varten ja vielä ne arvioinnitkin.

Huh sentään!

keltainen_kavat_Kasvihormoni.fi-4Viimeiseksi tulee vielä se kiire, että ehtii olla kiirehtimättä.

Sillä kyllä se luonto huolehtii itsestään, kelit tulevat ja menevät, kesä viipyilee jos on ollakseen ja ehtii kadota lopulta ajallaan. Töissäkin voi aloittaa kesän jälkeen tyhjän kalenterin kanssa. Ystäväni sanoja lainaten – elokuun tyhjä kalenteri on opettajantyön paras puoli. Minä lisään siihen tietysti sen, että pitkä kesäkatko mahdollistaa tämän maailman parhaan harrastuksen ääreen ehtimisen.

Käyn siis keräämässä kevään kukkijoita pikkuisiin pulloihini ja asettelen keittiön pöydälle. Nautin näystä ainakin sen aikaa, että tallennan sen kameralle ja pistän tänne blogiin, jos ehdin. Sillä siitä kiireestä on tähän aikaan vuodesta pakko välillä luistaa.

Postaillaan vähän harvemmin, kyllä se kevät soljuu eteenpäin ilman minun yrittämistänikin.

 

Ihania kevätpäiviä kaikille!

valkovuokko_Kasvihormoni.fi-2

Toukokuun puolivälissä vuonna 2017

toukotyot_Kasvihormoni.fi-7Aivan ihanaa ja kukkaisaa alkanutta viikkoa! Meidän terassilla on maljallinen syreenien oksia nuput pullollaan, värikkäänä kaverinaan on kimpullinen neilikoita. Kauneus sen kun kestää päivästä toiseen, kun koillispuhuri on varmistanut, että tänä keväänä ei kiirehditä.

toukokukkia_Kasvihormoni.fi-1Etupihan kesäkukat olisivat valmiina istutukseen (jonka tein vertailun vuoksi viime vuonna jo 10.5.), mutta koska ei voi tietää, milloin tulee seuraava lumituisku, ne saavat vahvistua lasituksen suojassa. Onneksi on lämmin edes jossain!

Mutta ei se koko kevät toki ole terassin suojassa, on se kevät saapunut myös lasien ulkopuolelle!toukotyot_Kasvihormoni.fi-2Ensimmäiset vihreät ovat nimittäin nousseet näkyville myös meidän kolmosvyöhykkeellä. Nurmea voi hyvällä omallatunnolla kutsua jo vihertäväksi, vaikka ei sitä tarvitse varmasti leikata vielä hetkeen. Mutta ihan oikeasti se vihertää, minkä seurauksena uskalsin poistaa myös hedelmäpuilta pupunsuojat.

Meidän naapurustossa on käynyt joskus niin, että jänöt ovat käyneet kaluamassa paremman maun toivossa omenapuun kuorta lumien sulettua ja ennen kuin ruokaa on löytynyt luonnosta riittävästi. Kääks sille!

toukokukkia_Kasvihormoni.fi-2Vihreiden seassa on myös neljään otteeseen jakautuneet krookusläikät. Ne alkavat olla jo aika muhkeita pehkoja – yksittäiset krookuksen kukat ovat melko vaatimattomia, mutta nämä pikkupompulat hohtavat näkyvillä kuin violetit jalkapallot ikään. Mutta että näin hehkeinä toukokuussa, tätä on kyllä harvoin tarjolla!

toukotyot_Kasvihormoni.fi-8Toinen toukokuun alun lempparini on kermankeltaisena hehkuva suikeroesikko, jonka tarinasta olen kertonut täällä ja jota kuvailin useampaan otteeseen viime keväänä (esim. vappuna täällä).

Tänä vuonna se sai pitää lakastuneet lehdet suojanaan ihan tähän viikkoon saakka ja koska kukat olivat työntyneet niistä läpi, peittelin kalvakanhohtavat ja ränsistyneet viime vuoden lehdet uudella kompostimullalla. Kevätsiivous tuli tehtyä pikavauhdilla ilman haravaa tai saksia – ja samalla annettua kasveille reilu annos lisävoimaa.

toukotyot_Kasvihormoni.fi-5Vuosi sitten kirjoittelin toukokuun puolivälissä, että on ”Se aika vuodesta”. No niin on nytkin, mutta tulppaanit tietävät myös sen, että näin kylmällä ei pahemmin kannata nostaa nuppuja palellutettavaksi. Tulkoon se hetki myöhemmin, sitten, kun pihalle uskaltaa mennä T-paidalla ja ilman kaulahuivia.

Ai mikä aika tai hetki? No tulppaanien loiston vuoro, tietenkin!

toukotyot_Kasvihormoni.fi-3Pihalla olen aloittanut tässä kevään viileydessä myös keittiötarhan uudistusprojektin (jossa on menossa vielä se kaikkein rumin työvaihe), minkä seurauksena leikkokukiksi istutetut tulppaaninsipulit saivat siirron mansikkamaalta tynnyriin. Keittiötarhaprojekti tuskin valmistuu ihan hetkeen, joten jos oikein tulee tunkua tähän tynnyrin superkasvatusalustaan (hevosenlantaa, hiekkaa, savea ja kompostimultaa), niin saatan jopa ehtiä siirtämään ne kesäkuun puolella vielä takaisin uuteenkin kasvimaan kulmaan.

Mutta sinne saakka ei olla vielä ehditty ja näillä epävarmoilla keleillä en oikein tiedä, onko edes kiire. Jos sitä kasvimaankin laittaisi kuntoon juhannukseksi, josko silloin saisi pistettyä multaan muutaman perunan ja tarvittavat salaatit. Nyt mennään näillä pikkusipuleilla ja esikoilla – sekä sillä kasvatuslaatikolla, jonka laitoin terassin suojaan tuomaan tuoretta kevätpöytään.

toukokukkia_Kasvihormoni.fi-3

It’s been so cold that even Spring seems to be at least two weeks late. Maybe Hell froze over and some cold weather spilled over to Finland?

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Kevät löytyi Kewistä

London_Kewgardens_Kasvihormoni.fi-13Oletko valmis kevätrummutukseen? Sellaista on nimittäin tiedossa, sillä kävin viikonloppuna Lontoossa. Ja kuinka ollakaan, päädyimme Teknisen tuen kanssa viettämään sunnuntai-iltapäivää Kew Gardensiin, jossa totta tosiaankin on kevät!

London_kew1Olen kirjoittanut tänne ennenkin Kew Gardensista, mutta olemme käyneet tähän asti paikalla helmikuun hiihtolomalla. Vaikka myös talvinen Kew on hurmaava, oli toukokuun alun Kew jotain ihan muuta. Paratiisi! Hyppy meidän kesään!

Lontoon toukokuu on kuin meidän kesäkuun alkupuoli, niin kelien kuin kasvunkin suhteen. Ja Kew Gardens osaa tietysti tarjoilla tuon kaiken niin kauniisti, että tällainen pieni pohjolan ihminen ihan vaan haukkoo henkeään ja voihkii vieressä ihastuksesta.

London_Kewgardens_Kasvihormoni.fi-2Heti sisääntulon jälkeen ensimmäinen pyörrytys tuli katsellessa erilaisten laukkojen esiinmarssia. Samassa superisossa penkissä oli ainakin minunkin kasvattamiani ’Pruple sensationeita’ ja Allium cristophiita. Ja tuhansittain! Ympärillä reunukset lemmikeistä niin, että lakastuvat lehdet jäivät täysin huomiotta. Tämä kikka pitää itsekin muistaa.

London_kew5Toisessa pääpenkissä laukat olivat saaneet väripareja tästä ruusujuuren näköisestä tyräkistä (olisiko se Euphorbia characias wulfenii), kellukoista ja illakoista. Ja tietysti nämä säväyttivät minua, pohdin tietysti heti, että voisiko tällaisen värimyrskyn perustaa vaikkapa kaupungin maalle, kun oma piha on jo liian täynnä.London_kew2Samaa kirkasta ja kaunista kevätväritystä oli myös pionien värittämässä penkissä. Tai no – penkki on vähän alimitoitettu ilmaisu, kun kokonaisuus on yhtä suuri kuin meidän koko puutarha… Eikä meillä löydy samoja taapertajiakaan kuin Englannissa, jossa yhdellä puiston penkillä makoili väsynyt lapsi ja toista tutki riikinkukko:

London_Kewgardens_Kasvihormoni.fi-14

London_kew4Helmikuussa Kew Gardensissa käydessä tämä yläkuvan kivikko on kaunis kivikko, mukava seikkailupuisto lapsille, mutta nyt toukokuun alussa se oli puhjennut kukkaan. Mielenkiintoisesti syvempiin kivipainaumiin oli istutettu myös runsaasti ravinteita vaativia kasveja kuten pioneja, mutta pääasiassa kivikkoa väritti laihassa hiekkamaassa viihtyvät kasvit.

Meneillään oli myös Kewin Millennium Seed Bank -projekti, jota varten osa kasveista oli pölytetty käsin ja siemenkodat suojattu vieraalta siitepölyltä pussukoin. Projektilla pyritään siihen, että maailmasta löytyy siemenpankkeja, josta kasvit voidaan onnettomuuksien tapahtuessa palauttaa maapallolle. (Yksi tällainen siemenpankki on ihan tässä meidän lähellä, Laukaan luonnovarakeskuksessa.)

London_kew3Ja tämä sinisarja! Olen haaveillut pitkään pääseväni näkemään upean sinisarjan (Wisteria sinensis) sen kukinta-aikaan ja ai mahtavaa, tietysti Kewissä on sellainen! Osa kukista oli jo ehtinyt ruskistua, joten ihan parhaaseen aikaan emme olleet paikalla, mutta mikä unelma olikaan istua sen peittämässä köynnösmajassa.

Kew Gardens on muuten siitä ihana paikka, että siellä tekee mieli istuskella, makoilla ja löhöillä tuon tuostakin, sillä puistossa on juuri tunnelmointiin sekä rentoutumseen taroitettuja sopukoita vaikka kuinka paljon. Missä oli lapsiperhe sunnuntailounaalla, missä pariskunta (sivistyneesti) kuhertelemassa.

Ja sitten tietysti me, katselemassa yhdessä maisemaa, nauttimassa ennenaikaisesta kesästä ja haaveilemassa tulevasta.

London_Kewgardens_Kasvihormoni.fi-25

Kew Gardensissa melkein kaikki puutarhapenkit on omistettu jollekin puistoa tukeneelle henkilölle. Tekstit on kirjoitettu elävästi ja on mukava tutkia, kenen kunniaksi omistetulla penkillä nauttii maisemista. Tämä penkki sattui olemaan omistettu eräälle naiselle, jonka maallinen taival oli päättynyt keskellä puiston kauneutta.

Mutta sitten. Tietysti, tietysti myös tällä kertaa kävi se perinteinen eli kamerasta loppui akku kesken. Niinpä kuvaamatta jäivät toukokuun alkua kruunaamat alppiruusulaakso ja atsaleakaari. Sellaista värimyrskyä ei voi oikein kuvailla, mutta sen voin luvata, että jos Kewissä käy toukokuussa, näitä kahta ei kannata jättää väliin. Elämys on jotain ihan uskomatonta!

London_Kewgardens_Kasvihormoni.fi-28

Last weekend, me and my hubby spent in London. And of course, we visited Kew Gardens. What a splendid day it was!

Maaliskuisen Kewin puutarhan löydät täältä, retki on vuoden takaa.

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com