Sinin suosikit: hiirenporras

hiirenporras_kasvihormoni.fi-2Hiirenporras. Miten houkutteleva nimi! Kuin luonto itse olisi rakentanut jotain sellaista, mitä pienimmät vipeltäjät tarvitsevat ja joita ne eivät itse pysty saamaan valmiiksi.

Hiirenporras on lempeä saniainen, joka elää lehtomaisissa oloissa luonnossa. Hiirien tikasvaraston ohella tätä sanaiaista voi käyttää kypsennettynä hätäravintona, joten nälkävuosia odotellessa olen päättänyt toimia viisaasti ja siirtänyt näitä sukulaisten metsistä omaan pihaan, ihan vaan varmuuden vuoksi, jos elopaino ei sattuisi muutoin pysymään kohdallaan. Hiirenportaani olen kaivanut vanhempieni lehtometsästä, siellä niitä kasvaa isoja lämpäreitä, valtavia muhkeita pehkoja, kauniina kaartuvia kiehkuroita. hiirenportaat_kasvihormoni.fi etelarinnekevat_kasvihormoni.fi-10Hiirenporras on kaunis kevätkasvi. Kuinka ihanasti se lähtee kerimään lehtiruotiaan auki, kohti korkeutta ja kesää! Lämpimien päivien kohdatessa metsäpuutarhan alun se venyy pikaisesti kohti kesäkorkeutta eikä aikaakaan, kun sen keväänvihreä lehdistö on valmis keräämään auringonenergiaa vuosi vuodelta laajenevan lehtituppaan juurivaraston laajentamiseksi.

etelarinne-22-5-kasvihormoni.fi-6Itse asiassa hiirenporras on helppo saniainen siirtää, sillä se ei tee oikukkaita maavarsia (kuten kotkansiipi), vaan juuret pysyvät kohoavan tuppaan lähettyvillä. Lapiolla saa koko komeuden ylös, kun pistää lavan maan sisään ja vääntää reippaasti. Koska kasvualustan pitää olla multavaan ja kosteutta pidättävää (kuten lehtometsässä), tuppaan siirtäminen ei olekaan sen jälkeen mikään itsestäänselvyys. Napakat varret ainakin katkeavat, joten siirto kannattaa tehdän aikaisin keväällä tai syksystä, jolloin saa saman tien kauniin lehtikasvin omaan varjopihaansa.

hiirenporras_kasvihormoni.fi-3Minä suunnittelin hiirenportaat meidän metsäpuutarhaan, sen varjoisammalle laidalle. Kärräsin ne paikoilleen heti puiden istutuksen jälkeen, mutta en ajatellut asiaa ihan loppuun saakka: Toki puut ovat olemassa ja paikan on tarkoitus olla lehtometsämäinen hedelmätarha. Mutta. Ne puut on vasta istutettu pari vuotta sitten, joten hiirenportaat ovat joutuneet totuttelemaan hyvin vettä läpäisevään ympäristöönsä ilman lehtien tuomaa suojaa.

Hupsis. Alussa hiirenportaita piti siis kastella ahkerasti, onneksi keli on usein puolellani heittämällä taivaalta vettä avuksi.

Ja kyllä ne puutkin sieltä kasvavat, varmasti jo ensi vuonna varjoa on enemmän kuin tällä hetkellä. Nyt mennään vielä sellaisella aavistuksenomaisella lehtometsämäisyydellä – mutta hiirenportaat ovat onneksi kotoutuneet.

kuunlilja_kasvihormoni.fi-5

Athyrium filix-femina brings grateful lightnes amongst the greenery of foilage in the garden. It’s especially charming during the beginning of summer whith bright green appearance of spring. I’m loving it! 

Katso aiempia kasvisuosikkejani näistä postauksista:

Salvia
Harjaneilikka
Kirjopikarililja
Kuunlilja

Täpläimikkä
Tulppaanit
Pikkusydän
Posliinihyasintti

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Värikkyys, johon palaan aina uudelleen

etelarinne-22-5-kasvihormoni.fi-1-2Tämä on se näkymä, jota vanhempi juniorini käski kuvaamaan ja laittamaan tänne blogiin viime toukokuussa. Luulen, että poika ja minä jaamme samanlaisen visuaalisen intohimon. Uppoudumme väriin ja muotoon, ihannoimme rytmiä. Poika taitaa olla vaan paljon äitiään lahjakkaampi, mikä tulee näkemysten toteutukseen, ainakin jos vertaa siihen, mitä minä tein hänen iässään.

etelarinne_kasvihormoni.fi-3Sitä en osaa määritellä, mistä intohimo väreihin on tullut.

Onko se hypännyt mukaan seitsemänkymmentäluvun oranssinpunaisista lastenhuoneen seinistä? Tuskin, sillä en pitänyt niistä, väripaljous oli liian vahva. Väri tosin oli vähän likainen, pidän raikkaammasta, puhtaasta ja kirkkaasta. Jos pitää valita oranssinpunaista, valitsen mielelläni alla olevan kerrotun tulppaanin värikavalkadin.

etelarinne-22-5-kasvihormoni.fi-4Värisilmäni on kertonut jo nuorena, mitkä värit kuuluvat minulle.

Teininä tein itselleni naistenlehden avulla värianalyysin, jonka olen todennut sen jälkeen kymmeniä kertoja oikeaksi. Olen kevät, mutta puutarhassa sytyn myös tummille ja intohimoisemmille väreille kuin mitä vaatevärikarttani antaisi minun pukea päälleni. Visualistit kuulemma pitäytyvät usein omassa värimaailmassaan vaatteiden lisäksi myös kodissaan.

Taidan sopia tämän tiedon jakajan kanssa, että ulkotiloissa me keväätkin voimme revitellä, harmonia ja kepeys kuuluvat sisälle.

etelarinne-22-5-kasvihormoni.fi-3Myönnän, että ihan aina en ole viihtynyt värien keskellä.

Asuessani (lyhyesti) intialaisten kämppisten kanssa, olin tyytyväinen, kun sain rajattua omaa väripalettiani heidän intensiivisen värivalikoimansa rauhalliseen päähän. Kyllä, pidän väreistä, mauista ja mausteista, mutta meidän kelmeään valoon ei ihan jokainen tekstiili tuo tropiikkia vaikka kuinka yrittäisi. Välillä pilvisen päivän harmaus värien keskellä on pohjoiselle mielelleni parempi kuin ainainen räiske ja ilotulitus.etelarinnetulput-kasvihormoni.fi-1Niinpä puutarhassakin sijoitan mielelläni keskelle kirjavaa kukkamerta valkoisen, rauhoittavan kokonaisuuden ja erilaisia, tasoittavia vihreitä. Toisaalta samaan kohtaankin on helppo luoda erilaisia värimaailmoja eri kasvukauden ajoille, sillä harva kasvi kukkii enempää kuin kaksi viikkoa kesässä. (Ja kun sellainen pitkään kukkiva on penkissä, se kyllä määrää koko värimaailman.)etelarinnekirsikkaluumu-kasvihormoni.fi-1Kaksi viikkoa valkoisena kukkivia hedelmäpuita tulppaanien keskellä tuo tarvittavan tasaisuuden elämääni. Siellä puiden alla – antaa räiskiä vaan, kyllä piha ja luonto sen kestävät!

etelarinne-22-5-kasvihormoni.fi-5Sen voin kuitenkin väri-ilottelussani myöntää, että musta ei ole missään määrin värini.

Tai no, vannomatta paras, sillä on minulla yksi mekko, jonka musta ei häiritse minua vaan suorastaan pidän siitä. Ja tietysti pidän haavekirjassani kuvaa mökistä, joka on noenmusta ja jossa olisi kiva viettää kesää. Mutta siinäkin on onneksi vihreät ikkunanpielet, pienenä raikastuksena kirkastavaa valkoista.

Mutta siinäkin on ympärillä värikäs puutarha.

etelarinne-22-5-kasvihormoni.fi-7

These tulips are my wow-factor from last Summer. When it comes to color, I simply love it, but preferrably a bit tamed down the Nordic way. Not quite Danish black-and-white but something in between there.

How do you like your colors?

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com

Eteläinen syksy

pomppuympyra_kasvihormoni-fi-1Opiskeluaikoina päätin, että syksyllä on päästävä aina etelään, ei tätä Pohjolan lyhyttä kesää muutoin kestä. Sommaren är ju kort, mitä sitä kiertelemään.

Pohjoisen syksystä tein postauksen alkuviikosta, nyt olen täällä etelässä. Meidän syvässä etelässä, jossa puhe on leveää ja elämä leppoisaa, sen kun keikkuu riippukeinussa poppelipuun alla ja kerää mitä erikoisimpia hedelmiä. Vain sangrialasi puuttuu, mutta sen voi jokainen kuvitella käteeni, joka tällä kuvauskeikalla piteli kameraa. Tilanne pitää selvästikin korjata seuraavalle etelänmatkalle.

Tervetuloa mukaan!

pomppuympyra_kasvihormoni-fi-6

Syysleimut aloittivat kukinnan elokuun alussa ja nyt viimeiset kukat ovat tässä. Pitkä kukinta on kesäkuisen latvonnan ansiota.

ruska_etelarinne_kasvihormoni-fi-1

Päärynäpuun alla kasvaa punainen matto isomaksaruohoa. Syksyn paras meidän pihassa!

ruska_etelarinne_kasvihormoni-fi-2

Syyshortensiat ovat muuttuneet punaisiksi mutta eivät hehku samaan tapaan taustan koristearonian kanssa. Juurelle istutin reilusti tulppaaneja, jospa sipulit saisivat olla rauhassa kevääseen asti.

pomppuympyra_kasvihormoni-fi-5

Muutama loikka etelään, niin lähelle päiväntasaajaa kuin meillä on mahdollista päästä, ja ollaan hehkuvan syysasterin luona. Tämä kukkii toivottavasti vielä lumenkin alta.

pomppuympyra_kasvihormoni-fi-2

Ja lopuksi vielä käännös kannoilla, mistä löytyy jalkojen juuresta oranssiin peittoon kääriytyvä lehtotaponlehti. Sieltä se nousee talven jälkeen taas virkeänä, kunhan päästään sinne saakka.

Kiitos siitä, että liityit matkaseurakseni, nyt on etelänreissu tehty. Kelit hellivät, aurinko helotti niin kuin ei koskaan Suomen syksyssä ja kasvukautta sai pidennettyä kuin itsestään.

Kyllä kannatti!

pomppuympyra_kasvihormoni-fi-7

When I was younger, I decided that I will visit more Southern areas every fall to extend my Summer feeling. Here is my this year’s trip to down South in our garden.

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com