Saarijärven Paavo renkinä

*Yhteistyössä G-Force

Robottiruohonleikkuri_Kasvihormoni.fi-8Pieni surina. Jos on puskien takana piilossa, saattaa kuulla, kuinka anoppi juttelee rengilleen, uudelle seuralaiselleen. Sillä on nimikin: Saarijärven Paavo, sillä se on vähintään yhtä sitkeää tekoka kuin esikuvansa.

Me ollaan Teknisen tuen kanssa yritetty kertoa anopille, kuinka etevä apulainen robottiruohonleikkuri on. ”Toimii itsestään, kuluttaa kesässä sähköä hädin tuskin eurolla, ei uuvu, pitää nurmen lyhyenä joka päivä. Ei tarvetta käydä hakemassa bensaa ja sekotella joukkoon öljyjä.” Sen jälkeen, kun anopin lähihuoltoasema lopetti, tuo bensaosuus on korostunut meidän puheissa paljon, sillä autottomalle ihmiselle bensakanisterin kantaminen on aika iso juttu ja sen vuoksi se haku (samoin kuin grillin kaasupullon vaihto) on kuin itsestäänselvästi meidän autollisten hommaa.

Anoppi on kuitenkin ollut sitä mieltä, että jokainen eläkeikäinen tarvitsee maksimaalisesti hyötyliikuntaa, joten leikkurin hankkimisesta on kieltäydytty ponnekkaasti.

Robottiruohonleikkuri_kasvihormoni.fi

Valmistautumista ensitreffeille: robottiruohonleikkuri vaatii leikkausalueen ympärille metallilangan, jonka sisälle syntyvän induktiolenkin sisällä se saa virtaa toimintaansa. Ja tuon lenkin paikalleennakuttelu on se leikkurin käytön vaateliain osuus. Toinen haastava osuus on löytää leikkurin latausasemalle paikka, jossa on tarpeeksi pitkä saapumissuora, riittävän lyhyt etäisyys virtapistokkeeseen ja lisäksi sellainen paikka, jossa asema ei häiritse esteettistä silmää. Tekninen tuki laski aseman paikan insinöörimäisesti tuohon, anoppi visualistina siirsi sen pari metriä taaemmas pensaan katveeseen.

Tänä kesänä sain jo toisen oma lehmä ojassa -oivalluksen, tämä jälkimmäinen syntyi, kun G-Forcelta tiedusteltiin, haluaisinko heidän uuden mallinsa testattavaksi. Meinasin jo sanoa, että kiitosta vaan, meillä on juuri (kolmatta kertaa) asennettu oma leikkuri pihassa, kun oivalsin, että tällä verukkeella saataisiin anopille tuo pikkurenki pihalle. ”Me voidaan asentaa ohjausnaru” oli rengin saapumisen yhteydessä antamani lupaus, mutta rehellisyyden nimissä täytyy myöntää, että anoppi on tehnyt säädöt ihan itse kohdalleen, niihin lähisuku ei ole ehtinyt mukaan. Nimittäin vaikka kuinka lukee ohjekirjasta, miten leikkausalue tulee rajata, aina, AINA tulee muutoksia, jotka pitää tehdä sen jälkeen, kun leikkuri on asennettu. Vasta käytäntö kertoo, miten ohjeet pitää soveltaa omalle pihalle.

Robottiruohonleikkuri_Kasvihormoni.fi-6

Paavo leikkaa kuuliaisesti myös sorakäytävän, kun niin on käsketty. Eikä valita ollenkaan.

Anopin pihassa erikoisin leikkausratkaisu täytyi tehdä ylä- ja alapihan välille, jossa nurmialue katkeaa. G-Forcen malleissa ei ole erillisten leikkausalueiden määrittelymahdollisuutta, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että jos nurmialue ei ole yhtenäinen, pitää näiden plänttien välillä olla pari metriä leveä yhdyskäytävä, jota pitkin kone pääsee siirtymään. Niinpä konetta varten piti tehdä leikkausalue myös autopihan soralle. Naureskelin, että eipähän ainakaan rikkaruohot pääse kasvamaan liian pitkäksi.

Muita vikoja tästä Saarijärven Paavosta ei olekaan sitten löytynyt. Leikkausjälki on tasaista, kone löytää latausasemalle (lankojen säädön jälkeen) itsestään ja se on pompannut leikkausalueen ulkopuolelle vain kerran, jolloin se pysähtyy – induktiovirta nimittäin katkeaa. Edes sammaleinen nurmenpohja tai rinnepiha eivät ole lannistaneet Paavoa, joka jaksaa painaa työtä aamusta iltaan. Ja se on hiljainen, paljon hiljaisempi kuin meidän Stigamme (joka osaa kylläkin vaeltaa leikkausalueelta toiselle tätä vekotinta helpommin, meille tämä malli ei soveltuisi).

Oikeastaan ainoa murhe anopilla on tullut siitä, varastaako joku hänen Paavonsa (mutta onneksi siinä on varkaudenestojärjestelmä). Ja tietysti se toinen murhe, joka syntyi, kun Paavo pyöri kapeikossa etsien ulospääsyä. Siitä selvittiin, kun muistutin tuskaiseksi muuttuvaa anoppia: se on kone, ei sillä ole tunteita.

Robottiruohonleikkuri_Kasvihormoni.fi-4

Oma pikku Paavo, vähän isompi tamagotchi, täydellinen eläkeläisen piha-apulainen.Robottiruohonleikkuri_Kasvihormoni.fi-7I got this G-Force robotic mower for testing. We assembled it to my Mother-in-law’s yard: it works like a charm. The only technical problem was to get the mower, now called ’Paavo’, to move from front yard to back yard: unless one wants to carry the mower, it has to work its’ way through the gravel paved drive way which is a bit silly.

To be honest, there was another problem evolving when Paavo tried to find it’s way out from a small corner and did not manage to do it immediately.  THAT particular problem was not of the robot but my Mom-in-law’s and it was solved simply by stating that no, your hard working tamagotchi has no feelings, it does not get frustrated.
Robottiruohonleikkuri_Kasvihormoni.fi-9

*Robotti testissä G-Forcelta.

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Veli kehui, että heillä on vaimon kanssa sopimus, että hän leikkaa ruohon ja vaimo hoitaa pihaa muuten. Ja tässä hän istuu kahvilla ja katsoo, kun ”Kalevi” leikkaa nurmikkoa 😀

    • 1.1

      sanoo

      Ovelia nuo miehet!

      Meillä on jotakuinkin samanmoinen sopimus. Sopimuksen teon jälkeen ei mennyt kuin selän kääntäminen, kun Teknisen tuen hiiri sanoin kliks kliks ja meidän Koppis oli matkalla kotiin. (Tosin meillä on toisenlaisia nurmikko-ongelmia, mutta niistä sitten vaikkapa huomenna postauksen muodossa enemmän.) Minä yritin tilata itselleni sähköistä kottikärryä, niin firmaltapa puuttui nettitilaus ja pisnes taitaa olla liian kiivasta, kun en ole saanut vastauksia sähköpostiin tai puhelimella kevään jälkeen. Taisin valita väärin hoitotyöni?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *