Omat kastelukiteet vaipasta

Vaippamultaa_kasvihormoni.fi-3Viime kesä osoitti, että ruukkuistuttajan ei parane poistua hellejakson aikana kotoa, mikäli haluaa istutusten selviävän hengissä. Minä turvauduin naapuriapuun, mutta täytyy myöntää, että vähäisemmät kastelut olisivat olleet naapurisovun vuoksi otollisia. Niinpä olen varautunut tämän kesän ruukkuistutuksiin vaippataikatempulla, jotta kehtaan pyytää tarvittaessa kastelijoita taas paikalle, jos tarvettailmenee. Ja kasteltavaa on tiedossa, sillä vanhojen ruukkujen lisäksi meille on tulossa uutena ainakin tuunaamani punaiset istutusruukut, kunhan uskallan tehdä kesäkukkaistutukset valmiiksi.

Vaipan_imuteho_Kasvihormoni.fiLasten ollessa vaippaikäisiä tuli useaan otteeseen todistettua, että nykyiset vaipat imevät itseensä pari litraa vettä (tai muuta, öhöm, nestettä). Lukijani Leena muistutti vaippojen kätevyydestä vesivarastona ja minähän heti testasin kummitytön nykyisen vitoskoon vaipan imukyvyn: muutamassa sekunnissa vaipan sisuksista löytyvät pikkuiset kiteet imaisivat litran verran vettä itseensä ja sain lopulta sekoitella mössön sekaan yhteensä reilusti kaksi litraa vettä, ennen kuin kiteiden imuteho loppui. Kun kyseessä on ympäristölle vaaraton tuote, sitä tällainen testaukseen hurahtava ihminen pohtii, että miksipä ylimääräisiä vaippoja ei hyödyntäisi ruukkumullan seassa.

Vaippamultaa_kasvihormoni.fi-6

Vaikein osuus tehtävässä on avata vaippa ja ottaa se kallisarvoinen sisus talteen. Itse saksin vaipan reunat auki ja sen jälkeen karistelin kiteet paperille sekä kaavin puuvillaisen ohuen kerroksen mukaan. Kiteitä löytyi ainakin minun avaamastani vaipasta eniten heti vaipan sisäpinnasta, joten kaapiessa kannattaa olla tarkka, jotteivät ne mene vahingossa kuoren kanssa hukkaan. Luultavasti homma olisi helpompi, jos kaataisi vaippaan ensin vettä ja ottaisi sisuksen talteen vasta sen jälkeen.
Vaippamultacombo_kasvihormoni.fi

Vaipan avaamisen jälkeen jäljellä on se helppo tehtävä: sekoita vaipan sisus multaan tasaisesti ja kaikki on valmista! Tosin havaitsin, että kiteet on helpompi saada tasaisesti mullan sekaan sen jälkeen, kun ne on turvottanut vedellä, mutta ei kai epätasainen lopputuloskaan haittaa? Sitä paitsi suunnittelin, että laittaisin roikkuvaan amppeliin pari vaippaa pohjalle lähes sellaisenaan: saan vesitiiviin pohjan, joka varastoi jopa neljä litraa vettä. Voiko olla kätevämpää?

Lisää ideoita vaippakiteille voi katsoa tästä videosta.

Vaippamultaa_kasvihormoni.fi-4I took an advantage of leftover diapers from my goddaughter and improved planting soil into something extra. One diaper can hold up to two liters (half a gallon) of water which will help the plants survive the rough conditions warm weather offers to potted plants. After removing the cover, the content will eventually compost so this method will not do any harm to your soil or plants. Simply mix the content into the soil and water – and that’s it!

— edit: Muutin käyttämäni termin ”maatuva” ympäristölle vaarattomaksi tuotteeksi, sillä kiteiden hajoaminen on niin hidas prosessi, että ei sitä kannata kutsua maatumiseksi. Vaaraa jokainen voi pohtia itse, sillä kyseessä on polymeeri, joka on öljypohjainen tuote. Yhdestä vaipasta saa tätä tuotetta vajaan teelusikallisen.

— edit: Koska sain vinkkejä siitä, että vaipat sisältävät kemikaaleja eikä niitä sen vuoksi tulisi käyttää puutarhassa, kysyin asiaa Suomessa myytäviltä vaippamerkeiltä. Näistä Pampers ei suosittele omiaan kuin siihen käyttöön, johon vaipat on tehty – vaippa sisältää mm. hajusteita. Liberon ja Muumin vaipat eivät sisällä kemikaaleja, joten näistä sanottiin, että vaippoja voi kokeilla puutarhakäyttöön. Myös Toujours-vaippoja voi Lidlin mukaan testata kastelutarkoitukseen, mikäli haluaa. Kaikista näistä muistutettiin, että koska vaippoja ei ole tarkoitettu puutarhanhoitoon, vaikutuksista ei ole tehty tieteellisiä testejä. Minun mielestäni maalaisjärki kertoo paljon ja kukapa sitä maatumattomia muovikuoria kasvimallensa tunkisi.
Naty-vaipat ovat puolestaan kokonaisuudessaan kompostoituvia, joskin Suomessa on kiellettyä kotikompostoida vaippoja, ne kuuluvat lopulta energiajätteeseen.
Laita puhtaan vaipan sisältö siis omalla vastuulla kasvimaalle, koristekasveille turvallisin mielin. Pelkät kiteet ovat samoja superabsorbentteja kuin mitä myydään kaupassa kastelukiteen nimellä.

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com
Kommentit
  1. 1

    Johanna sanoo

    Ööö…? Siis oikeastiko se maatuu? Niin, onko siinä ainoastaan se muoviosa, joka ei ole maatuvaa? Huippuhyvältä keksinnöltä kyllä kuulostaa, sinänsä. Ja hiukan sotkuiselta! 😉

    • 1.1

      sanoo

      Heititpä kysymyksen, jonka vastausta piti ryhtyä ihan tutkimaan useasta eri lähteestä, jotta en luottaisi johonkin, jossa ei ole lähdeviitteitä (kuten tuossa minun edellä olevassa videossa).

      Tuo geeliksi muuttuva kide on superabsorbentti, joka lopulta maatuu (mutta hitaasti). Eri lähteistä riippuen sen luvataan imevän itseensä vettä kolmisen vuotta ja tuona aikana se vähentää kastelutiheyttä. Tämän jälkeen se jää maahan toimimattomana ja hajoaa hitaasti.

      Löysin parin vaippakriitikon kommentteja (ilman lähdeviitteitä, vähän tähän samaan tapaan kuin minulla nyt), joissa mainittiin, että jotkut epäilevät, että superabsorbenteillä saattaisi olla yhteys miesten hedelmättömyyteen – näyttöä tästä ei heidän mukaansa kuitenkaan ole. Superabsorbenttiä käytetään yleisesti paljon erittävien haavojen hoidossa, joten ainakaan tuota hedelmättömyyden vaaraa ei pidetä lääketieteen parissa merkittävänä.

      Vaippojen suurin ympäristöongelma on niiden valtava määrä ja maatumaton kuori. Myös vaippojen päätyminen energiajätteen sijaan kaatopaikalle ja sitä kautta eritteiden tuottamat metaanipäästöt ovat huono juttu. Jos vuodessa käyttää kuusi vaippaa puutarhanhoitoon, on se tietysti kuusi öljyperäistä kuorta lisää, mutta kokonaisuudessaan mielestäni melko viatonta ympäristökuormitusta. Mutta jokainen tekee omat päätöksensä itse ja meidän lapsethan tänne jäävät (toivottavasti) elämään sen jälkeen, kun minä poistun maisemista, joten vastuuta jälkipolville pitää olla.

      Käytin mm. tätä opinnäytetyötä lähteenäni: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3418/Malm_Marjo.pdf?sequence=1
      Lisäksi katselin esim. Tenan sivujen ympäristövaikutusanalyysiä: http://www.tena.fi/tietoa-tenasta/kestava-kehitys/
      Chilifoorumilla oli runsaasti keskustelua kiteistä viljelyssä, sitäkin voi vilkuilla, mikäli haluaa lisää tietoa.

Trackbacks

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *