Värikkyys, johon palaan aina uudelleen

etelarinne-22-5-kasvihormoni.fi-1-2Tämä on se näkymä, jota vanhempi juniorini käski kuvaamaan ja laittamaan tänne blogiin viime toukokuussa. Luulen, että poika ja minä jaamme samanlaisen visuaalisen intohimon. Uppoudumme väriin ja muotoon, ihannoimme rytmiä. Poika taitaa olla vaan paljon äitiään lahjakkaampi, mikä tulee näkemysten toteutukseen, ainakin jos vertaa siihen, mitä minä tein hänen iässään.

etelarinne_kasvihormoni.fi-3Sitä en osaa määritellä, mistä intohimo väreihin on tullut.

Onko se hypännyt mukaan seitsemänkymmentäluvun oranssinpunaisista lastenhuoneen seinistä? Tuskin, sillä en pitänyt niistä, väripaljous oli liian vahva. Väri tosin oli vähän likainen, pidän raikkaammasta, puhtaasta ja kirkkaasta. Jos pitää valita oranssinpunaista, valitsen mielelläni alla olevan kerrotun tulppaanin värikavalkadin.

etelarinne-22-5-kasvihormoni.fi-4Värisilmäni on kertonut jo nuorena, mitkä värit kuuluvat minulle.

Teininä tein itselleni naistenlehden avulla värianalyysin, jonka olen todennut sen jälkeen kymmeniä kertoja oikeaksi. Olen kevät, mutta puutarhassa sytyn myös tummille ja intohimoisemmille väreille kuin mitä vaatevärikarttani antaisi minun pukea päälleni. Visualistit kuulemma pitäytyvät usein omassa värimaailmassaan vaatteiden lisäksi myös kodissaan.

Taidan sopia tämän tiedon jakajan kanssa, että ulkotiloissa me keväätkin voimme revitellä, harmonia ja kepeys kuuluvat sisälle.

etelarinne-22-5-kasvihormoni.fi-3Myönnän, että ihan aina en ole viihtynyt värien keskellä.

Asuessani (lyhyesti) intialaisten kämppisten kanssa, olin tyytyväinen, kun sain rajattua omaa väripalettiani heidän intensiivisen värivalikoimansa rauhalliseen päähän. Kyllä, pidän väreistä, mauista ja mausteista, mutta meidän kelmeään valoon ei ihan jokainen tekstiili tuo tropiikkia vaikka kuinka yrittäisi. Välillä pilvisen päivän harmaus värien keskellä on pohjoiselle mielelleni parempi kuin ainainen räiske ja ilotulitus.etelarinnetulput-kasvihormoni.fi-1Niinpä puutarhassakin sijoitan mielelläni keskelle kirjavaa kukkamerta valkoisen, rauhoittavan kokonaisuuden ja erilaisia, tasoittavia vihreitä. Toisaalta samaan kohtaankin on helppo luoda erilaisia värimaailmoja eri kasvukauden ajoille, sillä harva kasvi kukkii enempää kuin kaksi viikkoa kesässä. (Ja kun sellainen pitkään kukkiva on penkissä, se kyllä määrää koko värimaailman.)etelarinnekirsikkaluumu-kasvihormoni.fi-1Kaksi viikkoa valkoisena kukkivia hedelmäpuita tulppaanien keskellä tuo tarvittavan tasaisuuden elämääni. Siellä puiden alla – antaa räiskiä vaan, kyllä piha ja luonto sen kestävät!

etelarinne-22-5-kasvihormoni.fi-5Sen voin kuitenkin väri-ilottelussani myöntää, että musta ei ole missään määrin värini.

Tai no, vannomatta paras, sillä on minulla yksi mekko, jonka musta ei häiritse minua vaan suorastaan pidän siitä. Ja tietysti pidän haavekirjassani kuvaa mökistä, joka on noenmusta ja jossa olisi kiva viettää kesää. Mutta siinäkin on onneksi vihreät ikkunanpielet, pienenä raikastuksena kirkastavaa valkoista.

Mutta siinäkin on ympärillä värikäs puutarha.

etelarinne-22-5-kasvihormoni.fi-7

These tulips are my wow-factor from last Summer. When it comes to color, I simply love it, but preferrably a bit tamed down the Nordic way. Not quite Danish black-and-white but something in between there.

How do you like your colors?

Sini K. ♥ kasvihormoni@gmail.com
Kommentit
  1. 1

    sanoo

    Tulppaanit yksinkertaisesti ovat upeita kaikissa väreissä, eivätkä riitele tai aiheuta kärsimystä missään väriyhdistelmässä. Ihan sitä talven aikana unohtaa, miten upeasti valo siivilöityy tulppujen terälehtien läpi. Ihania ja voimaannuttavia kuvia.

    • 1.1

      sanoo

      Tulppaani on tosi näyttävä kasvi, on niitä sitten tasaisesti harvassa tai tiiviisti ja ryppäissä. Aina se on kaunis, myös maljassa.

      Kuvat ja kevät itsessään ovat molemmat voimaannuttavia. Kauniita.

  2. 2

    sanoo

    Kaunista väri-iloittelua!

    Viitsitkö muuten kertailla, mitä perennoja sinulla on hedelmäpuiden alla? Olen itse aloittelemassa hyötytarhan vehreyttämisprojektia, ja nuo hedelmäpuiden katveessa kasvavat perennalajikkeet kiinnostaisivat. Mitään kovin korkeaa en itse ajatellut, ja toiveissa olisi kauniita lehtimuotoja sekä kukkivia, joten vinkit ovat tervetulleita.

    • 2.1

      sanoo

      No kyllähän minä viitsin, kun joku haluaa kuulla 🙂

      Tämä etelärinne on valoisa paikka ja puiden alla on myös erittäin aurinkoista. Rinteessä ja puiden juurilla kasvaa kuunliljoja, pioni, tädyke, helminukkajäkkärää ja maksaruohoja (näin muiden joukossa). Lisäksi rinteen reunassa kasvaa kuninkaanangervoa, jota saksin matalammaksi, jotta puihin ylttää. Toimivampi olisi joku matalampi pensasangervolaji, esimerkiksi japaninangervo,

      Toisessa kohtaa omenapuun juurella kasvaa esikoita, valkotäpläimikkää, syysleimua, jaloangervoa ja verenpisaraa. Toimiva yhdistelmä vähän varjommassa.

      Kolmannen puun juurella kasvaa syysasteria ja verikurjenpolvea, näistä tuo kurjenpolvi on istuettu lähes hiekkaan, kukkapenkin reunukseen, sillä rehevässä maassa se ei tee kukkia. Siihen sopisi paremmin vaikka loistokurjenpolvi. Lisäksi väleissä polveilee jättipoimulehteä ja salvioita, upea yhdistelmä! Ja useimmiten heittelen sekaan myös yksivuotisen pioniunikon siemeniä, ja jos muistan, seassa on myös harjaneilikoita.

      Kun kasvit ovat näin korkeita ja reheviä, pitää muistaa laittaa juurelle astinlaattoja tai kiviä, että puista pääsee keräämään satoa.

      Löytyisikö näistä apua valintoihin?

      • 2.1.1

        sanoo

        Höm, pitää korjata sen verran, että korkeutta näillä ei ole valtavasti, vain tädyke ja syysleimu ovat reheviä. Muut pysyvät suurin piirtein alle polvenkorkuisina. Meillä ei voi kasvattaa ihan matalia kasveja, sillä korte peittoaa alla 20 senttiset kasvit mennen tullen.

      • 2.1.2

        sanoo

        Kiitos! Loistavaa! Itse oon miettinyt just kurjenpolvia, keijunkukkia ja päivänliljoja näin ens alkuun, mutta tädykkeet, jättipoimulehdet yms. ois kans ihania ja löytyis omasta takaa jaettavaa. Kuunliljat voisi toimia myös, mutta pelottaa lähellä liikkuvan kotiloarmeijan isku omalle pihalle..

  3. 3

    sanoo

    Ihanaa väri-iloittelua! Mielenkiintoista, miten ilmasto ja valaistusolosuhteet vaikuttavat värimaailmaan. Pidän kovasti väreistä ja puutarhassa saa räiskyä, mutta sisällä kaipaan harmonisempaa värimaailmaa, silloin väripilkuilla ja esineillä on selkeämpi rooli. PS. Olen kasvanut punakeltaisessa huoneessa 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *